Yleinen 4 min

Vertaisilta apua verkkoasiointiin

Useimmat Kela-asiat voi hoitaa verkossa, mutta miten toimia, jos verkkopalvelun käyttö tuntuu hankalalta tai uskallus ei riitä niiden kokeilemiseen?

Kuuntele artikkeli
Teksti ja kuvat: Anniina Lapinkaski 2.7.2019

Jos älypuhelin tai tabletti löytyy omasta takaa ja halua sen käytön opetteluun olisi, kuka voisi neuvoa miten pääsee alkuun?

Parhaimmillaan verkkopalvelut voivat helpottaa arkea, mutta suuri osa ikäihmisistä jää edelleen sähköisten palveluiden ulottumattomiin esimerkiksi fyysisten rajoitteiden takia tai siksi, ettei omaa laitetta ole. Silloin tärkeintä on saada luotettavaa neuvontaa esimerkiksi vertaisopastajalta.

Moni verkkopalveluiden ulottumattomissa

Kun Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto selvitti iäkkäiden ihmisten verkkoasiointia ja sen esteitä kyselytutkimuksella, yli puolet 900 vastaajasta käytti paperilomaketta, koska heillä ei ollut käytössä laitetta, jolla olisi päässyt verkkoon. Vastaajista lähes puolet ei ollut koskaan asioinut verkossa millään tavalla, ja jopa neljännes ei ollut koskaan tunnistautunut sähköisesti.

Lähes puolet ei ollut koskaan asioinut verkossa millään tavalla.

Kyselyn mukaan ikäihmisille on tärkeää saada opastusta verkkopalveluiden käyttöön luotettavalta taholta. Suurin osa verkkopalveluita käyttäneistä olikin saanut apua sähköiseen asiointiin. Verkossa vastanneista lähes puolet oli saanut apua vertaisopastuksesta, muilla avustajana oli ollut useimmiten oma lapsi tai sukulainen.

Suomessa viranomaisilla on velvollisuus opastaa kansalaisia digipalvelujen käytössä ja verkkopalveluiden käyttöön onkin tarjolla monenlaista tukea ikään katsomatta. Esimerkiksi useimmista Kelan palvelupisteistä löytyy asiakastietokone, jonka käyttöön voi pyytää opastusta. Myös asiointipisteet eli entiset yhteispalvelupisteet sekä Kelan puhelinpalvelu voivat olla verkkoasiointitilanteessa tukena. Kela tekee myös yhteistyötä monien apua tarjoavien projektien, liittojen, yhdistysten ja kuntien kanssa, jotta digitukea olisi tarjolla laajasti.

Tabletti

Vertaisopastajat ehkäisevät digisyrjäytymistä

Yksi vaikuttava esimerkki on Eläkkeensaajien Keskusliiton vertaisopastajatoiminta, jonka tavoitteena on saada uusia ikäihmisiä sähköisten palveluiden käyttäjiksi. Taustalla on Verkosta virtaa! -hanke, jonka aikana koulutettiin 240 digiopastajaa. Heidän tehtävänään on opastaa ikäihmisiä sähköisten palveluiden käyttäjiksi ja näin ehkäistä digisyrjäytymistä.

Tavoitteena on kouluttaa 350 opastajan reservi, jotta mahdollisimman moni seniori saisi vertaisopastusta.

Verkosta virtaa -hanke on nyt jo päättänyt, mutta toiminta ja koulutukset jatkuvat edelleen. Noin 150 koulutetuista digiopastajista toimii tällä hetkellä aktiivisesti. Vuonna 2018 he saivat innostettua yhteensä 133 uutta käyttäjää internetin ihmeelliseen maailmaan. Yleisimmät opastuksen aiheet olivat älypuhelimen käyttö, sähköposti, verkkopankki ja muu sähköinen asiointi.

Lue myös: 74-vuotias Sulo toimii digiopastajana: ”Oppiminen ei katso ikää”

Kela aloitti yhteistyön hankkeen kanssa vuonna 2017 ja osallistuu edelleen valtakunnallisiin vertaisohjaajakoulutuksiin. Tällä hetkellä tavoitteena on kouluttaa 350 opastajan reservi, jotta mahdollisimman moni seniori saisi vertaisopastusta.

”Rastista kiinni, nuolesta eteenpäin”

Pieksämäkeläinen Seija Boehm on ollut mukana Verkosta virtaa -toiminnassa jo pidemmän aikaa ja toiminut aktiivisesti vertaisopastajana viime syksystä lähtien.

Seija pitää vertaisopastustyötä mukavana, mutta kertoo sen vaativan pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Monilla ikäihmisillä on älypuhelin tai tabletti, mutta rohkeus sen käyttöön puuttuu.

”Näppäile sinä, niin minä katson näytöltä, että menee oikein.”

”Me opastamme heitä laitteiden käytössä ihan kädestä pitäen. Ensin katsotaan yhdessä mistä löytyy polku sähköiseen palveluun ja sen jälkeen rohkaisemme heitä tutkimaan itse mitä sieltä löytyy”, Seija kertoo.

Vertaisopastaja Seija Boehm
Seija Boehm on toiminut vertaisopastajana viime syksystä lähtien.

Myös fyysiset toimintarajoitukset tuovat haasteita neuvontaan. Jos kädet eivät toimi riittävän hyvin, voi olla hankalaa naputella näppäimistöä ja katsoa samaan aikaan laitteen näyttöön.

”Silloin olen sanonut, että näppäile sinä, niin minä katson näytöltä, että menee oikein”, Seija naurahtaa.

Seija kokemuksen mukaan eniten apua kaivataan pankkipalveluihin, koska niitä on pienillä paikkakunnilla supistettu tai pankkien toimipisteet lakkautettu kokonaan, joten asiat täytyy opetella hoitamaan verkossa.

”Välillä on tabletissa vaikka kuinka monta sivua päällekkäin auki, mutta ei se mitään haittaa. Olen aina neuvonut, että rastista kiinni ja nuolesta eteenpäin.”

Digitukea on tarjolla valtakunnallisesti