Perhevapaauudistus vuonna 2022 muutti vanhempainvapaita perusteellisesti. Uudistuksen sisällön voi tiivistää seuraavasti: se mahdollistaa perheille aiempaa enemmän vaihtoehtoja alle kaksivuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Samalla myös vanhempainvapaapäivien määrä kasvoi. Yhteensä yhdestä lapsesta maksetaan vanhempainpäivärahaa kaikkiaan 360 arkipäivää eli yli 13 kuukautta. Ajankohtia voi käyttää joustavasti työnantajan kanssa sopien siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Uudistuksen tuomista muutoksista on kirjoitettu paljon, voit lukea niistä esimerkiksi tästä aiemmasta Elämässä.fi-kolumnista.
Kauan käytössä olleita termejä ei vuodessa kokonaan unohdeta.
Vuosi on nyt kulunut, ja näin myös uudistuksen vauvavuosi alkaa olla ohi. Tietenkin suora vertaus vauvan kehityksen ja lakiuudistuksen välillä voi tuntua kömpelöltä, mutta yhtäläisyyksiäkin löysin. Kaikki vanhemmat tietävät, että vauvavuosi pitää sisällään monenlaisia vaiheita ja uusia tilanteita. Jotkin asiat käyvät toistuessaan tutuiksi, mutta yllätyksiäkin sattuu. Asioita voi joutua selvittämään ja toisinaan kysymään myös apua. Ajan myötä varmuus kasvaa ja monet asiat selviävät. Kelan asiakaspalvelussakin on ollut lakiuudistusten myötä paljon uutta opeteltavaa aina termistöstä lähtien.
Aina viime vuoteen saakka olimme tottuneet puhumaan isyysvapaasta – onhan isillä ollut oikeus isyysvapaaseen jo 1970-luvulta alkaen. Perhevapaauudistuksessa luovuttiin sukupuoleen viittaavasta termistöstä. Tämän tarkoituksena on huomioida paremmin perheiden moninaisuus. Vaikka enää ei puhutakaan äitiys- tai isyysrahasta, voi arkikielessä monet vanhan lain mukaiset termit saattavat edelleen vilahtaa. Kauan käytössä olleita termejä ei vuodessa kokonaan unohdeta. Kun vauvaa odottavan perheen vanhempi kysyy meiltä äitiysrahasta tai ”mammalomasta”, neuvommekin nyt raskausrahasta. Kun puheeksi tulee isyysvapaa, kerromme vanhempainrahasta. Kysymyksiä satelee toki edelleen myös tutummista asioista, kuten kotihoidontuesta tai lapsilisistä. Hallussa on siis oltava vanhan ja uuden lain mukaiset termit, sekä tietenkin myös asiakkaiden antamat omat nimet näille ”rakkaille lapsille”.
Entistä useammat vaihtoehdot huomioivat paremmin perheiden erilaisia tilanteita.
Olen itse ollut viimeisen kolmen vuoden aikana kaksi kertaa vanhempainvapaalla. Perheeseemme on syntymässä syksyllä kolmas lapsi, joten uudistus koskee myös meidän perhettämme. Olen siis tilanteessa, jossa en voi tehdä vanhempainvapaaseen liittyviä järjestelyjä aiemman kokemuksen pohjalta. Kelan työntekijänä minulle uudistus on tullut tutuksi jonkin verran työtehtävieni kautta ja uutisoinniltakaan ei ole voinut välttyä. Lisäksi olen kuitenkin selvittänyt uudistuksen vaikutuksia omaan seuraavaan vanhempainvapaaseen Kelan lapsiperheille suunnattujen verkkosivujen ja laskureiden avulla.
Vielä en tiedä, tulenko hyödyntämään esimerkiksi joustavampaa työskentelymahdollisuutta vai pätkinkö vanhempainvapaani pienempiin osiin puolison kanssa vapaajaksoja vuorotellen. Olen joka tapauksessa iloinen siitä, että aiemman 11 kuukauden sijaan vanhempainpäivärahaa on mahdollista saada kaikkiaan 13 kuukauden ajan. Perheiden tilanteet ovat erilaisia, ja entistä useammat vaihtoehdot huomioivat paremmin perheiden erilaisia tilanteita.
Olisikohan kotihoidontuki seuraava uudistuksen kohde?
Koska maailma muuttuu, tämäkään uudistus ei varmasti jää viimeiseksi. Itse jään mielenkiinnolla seuraamaan tulevia uudistuksia sieltä mammalomalta käsin. Vanhempainvapaisiin liittyy monenlaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Moni vanhempi lopettaa vauvavuoden ja siirtyy takaisin töihin vanhempainrahakauden päättyessä. Usein tämä tapahtuu taloudellisista syistä, koska palkattomalla hoitovapaalla maksettava kotihoidontuki alle kolmevuotiaasta lapsesta on tällä hetkellä ilman lisiä 377,68 e/kk. Olisikohan kotihoidontuki seuraava uudistuksen kohde? Ainakin toiveita siitä kuulee monen vanhemman suusta. Kuinka sinä sitä muuttaisit?
PS. Tiesitkö, että Kelan perhevapaavertailun avulla voit arvioida, miten perhevapaiden jakaminen vaikuttaa perheen kokonaistuloihin.
