Sanna Viljanen, 43, kuvaa tähänastista työuraansa repaleisen monipuoliseksi. Koko ikänsä hän on ollut ahkera ja yritteliäs: töitä hän on tehnyt esimerkiksi varastotyöntekijänä, siivoojana, reskontran hoitajana ja pikaruokamyyjänä.
”Usein sain työpaikan suoraan työhaastattelusta, sillä olen luonteeltani avoin ja rohkea. Kulloisessakin työssä annoin itsestäni alussa kaiken ja opin nopeasti. Etenin usein esimiestehtäviin.”
Mutta jossain vaiheessa jokin alkoi aina mennä vikaan – tavallisesti puolen vuoden, joskus vuoden kuluttua työn aloittamisesta.
”Yksinkertaisesti kyllästyin. Ja kun mielenkiintoni lopahti, irtisanouduin. En pitänyt siitä, että haasteet työssä loppuivat.”
Lääkärin kysymys hätkähdytti
Sanna jäi työttömäksi vuonna 2014. Mukaan tuli uupumus ja vakava masennus. Sannalle myönnettiin sairauspäiväraha, jota hän sai maksimiajan eli 300 päivää.
”Sairauspäivärahakausi auttoi siinä elämäntilanteessa, jossa tuolloin elin. Olin saanut sitä ennen vain provisiopalkkaa työstäni, mutta kun sairastuin, päivärahalla pärjäsin yksinhuoltajana aiempaa paremmin.”
Elettiin vuotta 2018, kun Sanna kävi esikoisensa kanssa lääkärissä.
”Lääkäri siinä kaiken muun lomassa kysyi, että oletkos Sanna koskaan miettinyt, että sinulla voisi olla ADHD. Se pysäytti. Mietin rikkonaista työuraani ja kaikkia niitä opintoja, joita olin aloitellut mutta keskeyttänyt.”
Sannalle tehtiin useampikin testi, ja neuropsykologi vahvisti lääkärin diagnoosin.
”Minulla todettiin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.”
Kuntoutusselvitys auttoi uudelle uralle
Sannan halu takaisin työelämään oli kova. ADHD-diagnoosin myötä hänelle avautui uudenlainen väylä palata töihin.
”Tein Kelalle hakemuksen ja pääsin ammatilliseen kuntoutusselvitykseen.”
Kuntoutusselvitys on suunnattu ihmisille, joilla työ- tai opiskelukyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja jos henkilö tarvitsee tukea kuntoutusmahdollisuuksiensa ja kokonaistilanteensa selvittämisessä.
”Tähän kuntoutukseen kuului useampi vertaistukitapaaminen, keskustelutuokioita lääkärin ja psykiatrin kanssa ja esimerkiksi kuntotesti. Minulle mielekkäintä olivat vertaistapaamiset. Tajusin, etten ole yksin ja että muillakin on takanaan vaikeita elämäntilanteita. Se lohdutti.”
Kuntoutusselvitys oli Sannan mukaan nopeatempoinen periodi, jossa oli kaksi viiden päivän jaksoa. Sen päätteeksi lääkäri kirjoitti Sannalle B- ja C-lausunnot ja suositteli hänelle muun muassa trauma- tai psykoterapiaa. Sanna kävi myös ammatinvalintapsykologin juttusilla, jossa listattiin hänen vahvuuksiaan.
”Tuntui hyvältä saada myönteistä palautetta. Todettiin, että ADHD:ni vuoksi olen poukkoillut työpaikasta toiseen, mutta toisaalta osaan paljon, opin sukkelaan ja olen ahkera ja innokas”, hän kertoo.
Jos sairastut työttömänä, hakeudu lääkäriin ja hae sairauspäivärahaa.
Jos työkykysi on heikentynyt, keskustele kuntoutustarpeestasi lääkärisi kanssa.
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus avasi silmät
Kuntoutusselvityksestä Sannan tie vei Kelan järjestämään TEAK-kuntoutukseen, jossa arvioitiin samalla hänen työkykyään. Lyhenne TEAK tulee sanoista työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Se on suunnattu työikäisille nuorille ja aikuisille – henkilöille, jotka tarvitsevat sairautensa ja elämäntilanteensa vuoksi yksilöllistä tukea muun muassa työ- tai opiskelualan valintaan.
”Kuntoutus kesti puolisen vuotta ja oli tiivistahtinen. Siihen kuului säännöllisiä lääkärin ja terveydenhoitajan tapaamisia, muuta opetusta, erilaista ryhmätyöskentelyä ja vertaistoimintaa.”
Sannan piti TEAK-kuntoutuksessa muun muassa piirtää oman elämänsä aikajana ja kirjoittaa elämänsä vaikeista tapahtumista. Pienissä vertaisryhmissä hankalia asioita käytiin läpi psykiatrisen hoitajan vetämänä.
”Ammensin TEAKista valtavasti kaikenlaista. Ajattelin, että hitto vie, monesta olen selvinnyt ja tässä minä vielä olen. Ymmärsin, että vaikeimmatkin asiat voivat kääntyä voitoksi eikä mielen perukoille jääneitä juttuja tarvitse haudata eikä paeta.”
Apukätenä työkokeilussa ennen koronaa
TEAK-kuntoutukseen kuului oleellisena osana työkokeilu. Sanna sai paikan ammattioppilaitoksesta, jossa hän työskenteli oppilaanohjaajana. Hän oli toisin sanoen opettajan ”apukäsi”, ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden neuvonantaja ja tukija.
”Nautin suuresti työstäni, se oli mahtava jakso. Opin toimimaan isommassa ihmisjoukossa ja pidin roolistani toisten auttajana.”
Mutta sitten tuli koronapandemia. Ammattikoululaiset siirtyivät etäopiskelijoiksi, koko kuntoutuslaitos sulki ovensa ja työkokeilu loppui kuin seinään.
”Se oli kamalaa. Uskomattominta oli, että meidät työkokeilussa olleet jätettiin täysin tyhjän päälle. Kukaan ei ohjannut eteenpäin – ei pandemian alettua, mutta ei myöskään sen päätyttyä. Ikään kuin mitään työkyvyn selvittelyä ja työllistymiseen tähtäävää kuntoutusta ei olisi koskaan ollutkaan.”
Kunnes yksi ihminen toi valoa arjen synkkyyteen. Tämä ihminen oli ”työkkärin täti”, Sannan sanojen mukaan ihana ihminen, joka piti yhteyttä, soitti ja kysyi, miten Sanna jaksaa.
”Virkailija ehdotti, että alkaisin opiskella. Voisin suorittaa tutkintoa samaan aikaan ollessani työttömyysetuudella.”
Sanna pääsi opiskelemaan käsityötoiminnan ohjaajaksi.
”Valmistuinkin. Mutta sitten uupumus, masennus ja kaikki se henkinen taakka, joka oli vuosien saatossa kertynyt sisimpääni, nosti päätään. Aloin saada paniikkikohtauksia. Lääkäri kirjoitti todistuksen, jonka mukaan en pysty toimimaan tutkintoani vastaavassa työssä.”
Sitkeästi eteenpäin opiskelemalla ja sinnikkyydellä
Mutta Sanna ei olisi ollut Sanna, jollei hän olisi päättänyt, että hanskoja ei lyödä tiskiin.
”Halusin uuden tutkinnon. Kela tuki päätöstäni, ja lähdin opiskelemaan mediapalveluiden toteuttajaksi. Opiskelin valokuvausta ja audiovisuaalista kuvaamista. Suoritin perustutkinnon.”
Valmistumisestaan lähtien Sanna on koettanut työllistyä media-alalla.
”Oikeastaan haluaisin tehdä mainostöitä ja erilaisia mediamateriaaleja. Niitä pääsinkin tekemään paikallisille yhdistyksille alaa opiskellessani.”
Sanna on edelleen työttömänä. Toimeentulo on ollut niukkaa etenkin sen jälkeen, kun hallitus poisti työttömyyskorvauksesta lapsikorotuksen.
”Valtion leikkaukset ovat laittaneet talouden todella tiukalle yksinhuoltajana. On pitänyt tehdä asumisjärjestelyitä, ja perhekoko on muuttunut. Edessä on myös edullisemman asunnon etsintä, joka pienellä paikkakunnalla on todella haastavaa.”
Sannan motto kuuluu: Periksi ei anneta!
”Ehkä se on se suomalainen sisu, oma tahto ja sinnikkyys, mikä vie eteenpäin. Sen voimalla jaksan”, Sanna sanoo.
Sairastuitko työttömänä?
Tästä syystä sinun kannattaa hakea sairauspäivärahaa:
- Jos sairastut työttömänä yli 10 arkipäivän ajaksi, voit hakea sairauspäivärahaa työttömyystuen sijaan.
- Sairauspäivärahalle siirtyminen kannattaa, sillä silloin et menetä työttömyystukeasi, jos sinulle tarjotaan työtä, jota et voi ottaa sairaana vastaan.
- Tarvitset sairauspäivärahaa varten lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestäsi. Ilmoita todistuksen saatuasi työkyvyttömyysaika TE-palveluihin.
- Toimeentuloosi ei tule katkoksia, kun siirryt Kelan työttömyystuelta sairauspäivärahalle.
- Pidä työnhaku voimassa sinä aikana, kun odotat päätöstä sairauspäivärahasta ja saat vielä työttömyystukea.
- Sairauspäiväraha-aika ei kuluta peruspäivärahan enimmäisaikaa.
- Kun sairauslomasi päättyy, ilmoita siitä TE-palveluihin.
Teksti Essi van der Ploeg Kuvat ja videot Matti Möttönen
