Vartija, siivooja, sataman lastaaja, teatterin näyttämömies, opettaja, päiväkodin taideohjaaja: videotaiteilija Seppo Renvall ei ole pelännyt tarttua erilaisiin töihin, kun ruokaa on pitänyt saada pöytään. Mitä mies sanoo heille, jotka suosittelevat taiteilijoita menemään oikeisiin töihin?
”Taide on kyllä ihan oikeaa työtä, se vain tehdään täysin eri rakenteilla kuin esimerkiksi palkkatyöt. Taiteilijan täytyy olla oma pomonsa, suunnitella ja hankkia työnsä materiaalit ja käydä läpi erilaisia tekotapoja. Näiden kaikkien oppimiseen ja oman käsialan luomiseen menee uran alussa ainakin kymmenen vuotta.”
Sitten kun työ on valmis, taiteilijan täytyy vielä saada teoksensa esille. Työn saaminen galleriaan maksaa. Harva videotaiteilija saa installaatioitaan myytyä, kun valtion ja kuntien julkiset taidehankinnat sakkaavat. Mihin taidetta sitten edes tarvitaan, saattaa jokunen kansalainen kysyä varsinkin silloin, kun kaikesta pitäisi kiristää. Seppo muistuttaa, että yhteiskunnissa on ollut taidetta aivan alusta lähtien.
”Taide on tärkeää, koska se peilaa yhteiskunnan henkistä tilaa. Taide ympäröi meitä kaikkia myös arjessa: teollinen muotoilu käyttöesineissä, arkkitehtuuri rakennuksissa, elokuvat, valokuvat, kirjat – ajattele, jos nämä kaikki olisivat pois elämästämme.”
Taiteilijuus verissä
”Jo opiskeluaikana aloin työskennellä Teatterikorkeakoulun näyttämömiehenä. Se oli taiteilijanuraa aloittelevalle uskomattoman hyvä työpaikka. Pomoni kannusti kaikin tavoin taiteelliseen työhön. Minulle rakennettiin työpaikalle jopa oma pimiö. Sain myös näyttelyjäni varten vapaata työstä.”
Mies rahoitti näyttämömiehen töillä taidettaan viisi vuotta. Lisäksi hän teki yövuoroissa keikkatyötä Helsingin satamassa lastaajana. Ensimmäisen, viisivuotisen apurahan Seppo sai 10 vuoden puurtamisen jälkeen. Se antoi vapautta kehittää omanlaista, käsitteellistä videotaidetta.
”Olen senkin jälkeen tehnyt erilaisia ulkotaiteellisia töitä. Nykyisin esimerkiksi valan kerran vuodessa kaikki jaettavat Jussi-patsaat.”
Taiteilijan työhön liittyväksi Seppo katsoo luennoinnin ja työpajat taidekouluissa, esimerkiksi Aalto-yliopistossa.
”Työskentelin myös lasten kanssa kuvataidepäiväkodissa. Se oli todella mielekästä työtä.”
Kela tukee talouden suvannoissa
Taiteilijan leipä on kapea ja lyhyt.
Seppo on tällä hetkellä työtön työnhakija ja saa peruspäivärahaa Kelasta. Työttömyyden aikana hän ei saisi edes valmistella töitään. Kun valmistelutyöstä ei makseta palkkaa, työttömyysturvan suojaosa ja sovittelu ei tule kyseeseen. Systeemi ei Sepon mielestä sovi taiteilijan työn kulkuun.
”Töiden valmistelu ainakin minulla tapahtuu ilmaistyönä – jos rahaa tulee, se tulee jälkijunassa, kun työ on valmis.”
Taiteilijalla on oikeus työttömyystukeen, jos hän on ilmoittautunut TE-palveluihin työnhakijaksi ja hakee kokopäivätyötä. TE-toimisto arvioi, onko taiteilijana työllistyminen pää- vai sivutoimista. Jos työskentely katsotaan päätoimiseksi, työttömyysetuuteen ei ole oikeutta. Sivutoimisesti työllistyvällä taiteilijalla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.
Taiteilijat rahoittavat projektinsa myös apurahoilla, jos sellaisen onnistuvat saamaan. Seppo on saanut apurahoja tasaiseen tahtiin. Apurahataiteilija-sanalla on ikävä klangi. Sepon mielestä apurahalla eläjiä pidetään jopa siipeilijöinä tai kadehditaan muuten vain.
”Ei kannattaisi kadehtia. Apurahalla ei elele mitenkään herroiksi. Se riittää käytännössä samaan kuin ne tuet, joita muuten ehkä saisi Kelalta.”
Työttömyysturvan lisäksi Seppo on saanut Kelasta toimeentulotukea ja yleistä asumistukea. Hän kokee, että Kela on pelastanut hänet useasti ahdingosta.
”Kerran jouduin jättämään pari vuokraa maksamatta. Kun sain häätöuhkauksen, soittelin hädissäni Kelaan. Siellä sain yhteyden virkailijaan, jolla oli hyvä käsitys taiteilijoiden toimeentulosta, ja apu järjestyi.”
Taiteilijoilla ja muilla pätkätyöläisillä tulot ovat hyvin epävakaita.
Pätkätöitä tekevä voi saada Kelasta esimerkiksi työttömyysturvaa.
Myös asumismenoihin on mahdollista saada Kelan tukea.
Boheemi talousasioissa
Seppo kertoo, että ei ole maailman paras finanssiasioissa. Osasyynä hän pitää taitelijaperheessä vallinnutta boheemiutta raha-asioiden suhteen.
”Ahdistun helposti Kela-tukien hakemisen byrokratiasta, aivot vain alkavat lyödä tyhjää. Muutaman kerran olen vaan kerännyt dokumentit ja marssinut Kelaan paperikasan kanssa. Siellä sitten virkailijan avulla olen saanut hakemuksen tehtyä.”
Asumistuen joustavuus tulee Sepon arjessa koeteltua, kun taitelijan tulot vaihtelevat kuukausittain ja kausittain. Mies kertoo, että edellisvuoden apurahoja saatetaan asumistukea hakiessa laskea tuloksi vielä seuraavanakin vuonna, vaikka rahan olisi saanut materiaalihankintoihin. Hän on saanut myös elokuviensa näyttämisistä korvauksia, joita ei ole aina muistanut ilmoitella Kelaan.
”Olen joutunut siksi maksamaan tukia myöhemmin takaisin. Se kirpaisee joka kerta.”
Jos saa Kelasta yleistä asumistukea, on tärkeää seurata omia kuukausitulojaan. Jos kuukausituloissa tapahtuu suuria muutoksia, tästä täytyy ilmoittaa Kelaan pian, jotta tuki tarvittaessa tarkistetaan. Yleisen asumistuen määrä voi siis muuttua kuukausitulojen muutosten vuoksi.
Hallitus esittää yleiseen asumistukeen useita, tukea pienentäviä muutoksia. Muutokset tulisivat voimaan 2024 vuoden huhtikuussa. Mitä mieltä Seppo on muutoksista?
”Asumistuen pienentäminen ja työttömyysturvan suojaosan poisto aiheuttavat suoraan kurjistumista. On pienestä kiinni, milloin suomalainen masennus paukahtaa päälle, jos vuokran jälkeen jää 200 euroa ruokaan, lääkkeisiin, liikkumiseen, kulttuuriin ja vaatteisiin. Kun perusjutuista joutuu tinkimään, se eristää yhteiskunnasta ja passivoi”, Seppo summaa.
Kelan tuet pätkätyöläiselle
- Peruspäivärahaa voi saada, jos täyttää työssäoloehdon, mutta ei ole työttömyyskassan jäsen.
- Työmarkkinatukea maksetaan työnhakijoille, joilla ei ole aiempaa työhistoriaa tai jotka ovat saaneet enimmäisajan ansio- tai peruspäivärahaa.
- Jos saat tuloa osa-aikatyöstä, enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai sivutoimisesta yritystoiminnasta, voit saada soviteltua työttömyystukea.
- Jos tulosi ovat pienet. Yleisen asumistuen tarkoitus on auttaa sinua asumismenojen maksamisessa.
- Jos tulosi vaihtelevat eli eivät jatku samanlaisina vähintään kolme kuukautta asumistuen myöntämisestä tai tarkistamisesta eteenpäin, Kela arvioi sinulle keskiarvotulon. Se on laskennallinen kuukausittainen tulo, jossa otetaan huomioon, että tulot vaihtelevat esimerkiksi keikkatöiden, opintojen tai työttömyysjaksojen takia.
Perustoimeentulotuki on viime sijainen taloudellinen tuki:
- Voit hakea perustoimeentulotukea Kelasta, jos kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten ruokaan ja lääkkeisiin.
- Jos sinulla on erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei kata, hyvinvointialueen sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.
- Voit ilmoittaa täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarpeestasi samalla hakemuksella, jolla haet perustoimeentulotukea Kelasta. Kela siirtää hakemuksesi näiltä osin hyvinvointialueen käsiteltäväksi.
Kolme kuvaa matkan varrelta:
Asiantuntijana Kelan erikoissuunnittelija Mirja Peltonen.
Teksti Arja Krank Kuvat, videot ja editointi Miika Kainu
