Siirry sisältöön

”Ei ole mitään, mihin en pystyisi”

Susan Lindroos, 47, on vaihtanut alaa kahdesti. Molemmilla kerroilla ura on auennut rekrytoivan koulutuksen kautta. Urallaan Susan on oppinut etenkin sen, ettei koskaan ole liian myöhäistä oppia uutta.
Työ & Toimeentulo | 8.3.2022
Kuuntele artikkeli

Reilu kolme vuotta sitten Susan Lindroos, 47, ajoi ammatikseen linja-autoa ja haaveili urasta it-alalla.

”Halusin koodata käyttöliittymiä. Kielellä tai työkaluilla ei ollut väliä, kunhan saisin vain koodata.”

Itse asiassa Susanilla oli alalta jo pitkä työhistoria. Hän oli valmistunut datanomiksi kaksikymmentä vuotta aikaisemmin ja toiminut it-alalla yli viisitoista vuotta. Uransa loppumetreillä hän oli työskennellyt Nokian alihankkijalla Nokia-puhelimissa käytetyn Symbian-käyttöjärjestelmän parissa.

Kun Nokia luopui Symbianista, Susanin työt loppuivat. Yhtäkkiä hänen osaamiselleen ei ollut käyttöä, eikä muihin tehtäviin kelpuutettu.

Lomautusten ja yt-kierrosten jälkeen Susan toteutti pitkäaikaisen haaveensa linja-autonkuljettajan ammatista. Se oli kauan antoisaa: työssä sai olla ihmisten parissa ja ajaa isoa autoa. Työkaverit olivat mukavia, iltavuoroissa oli hyvä tunnelma. Kiirettä ei ollut, kun päämääränä oli ajaa turvallisesti nopeusrajoitusten mukaan, Susan kertoo.

Susan Lindroos etätyössä.
Susan Lindroos on tyytyväinen rekrytoivaan koulutukseen. Hän palasi nyt juurilleen it-alalle.

Neljä vuotta myöhemmin paluu it-uralle alkoi kuitenkin houkutella.

”Linja-autoihin tuli uusi lipunmyyntijärjestelmä ja se oli niin järkyttävän huono, että halusin takaisin koodaamaan.”

Myös työolosuhteet vaikuttivat. Ammattikuljettajana selkä oli kovilla. Lounastauot olivat tiukat, siistiin vessaan pääsemisestä ei koskaan ollut varmuutta ja epäsäännöllinen vuorotyö alkoi nakertaa hyvinvointia, Susan sanoo.

Kuitenkaan paluu entiseen ei ollutkaan yksinkertaista. Puolen vuoden aikana Susan kävi arviolta 30 työhaastattelussa, tuloksetta.

”Suurin kysymys oli se, että kun olen yli 40 enkä osaa uusimpia tekniikoita, voinko vielä oppia. Mutta koodaaminen on koodaamista. Jos osaa englantia, ei kukaan voi epäillä, ettei tulisi oppimaan espanjaa tai ruotsia vain siksi, että on jo yli 40.”

Työnhaun ja turhautumisten jälkeen Susan kuitenkin löysi reitin takaisin alalle. It-alan osaajia koulutettiin TE-keskuksen rekrytoivalla koulutuksella. Käsite oli Susanille entuudestaan tuttu, sillä hän oli käynyt rekrytoivan koulutuksen myös linja-autonkuljettajan ammattiin neljä vuotta aikaisemmin.

Rekrytoiva koulutus päivitti Susanin ammattitaidon it-alalla.

Rekrytoivan koulutuksen ajalta voi saada korotettua työttömyys­etuutta

Rekrytoiva koulutus on työllistymiseen tähtäävä työvoimakoulutus, joka lähtee aina yrityksen tarpeista.

Jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä, voidaan yrityksen tarpeisiin räätälöidä rekrytointiin tähtäävä koulutus, jossa yhdistyvät tietopuolinen opetus oppilaitoksessa ja työssäoppiminen yhteistyöyrityksessä. Tavoitteena on, että koulutuksen päätteeksi koulutukseen osallistujat työllistyvät yhteistyöyritykseen.

Koulutuksia on eri ammattialoilla, kuten myynti- ja markkinointi- sekä rakennusaloilla. Tällä hetkellä myös it-alan rekrytoivia koulutuksia järjestetään paljon, sillä alan osaajista on jo vuosien ajan ollut kova pula. Rekrytoiva koulutus on hyvä mahdollisuus siirtyä täysin uudelle alalle, sillä monissa koulutuksissa lähdetään perusteista, eikä aikaisempaa osaamista vaadita. Tarkat hakukriteerit löytyvät aina TE-toimiston julkaisemasta koulutusilmoituksesta.

Rekrytoivaan koulutukseen haetaan TE-toimiston koulutushakemuksella, ja sen ajalta saa samaa etuutta kuin työttömänä. Jos työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa, voi työttömyysetuutta saada korotettuna.

Susan Lindroos ulkoilee koiransa kanssa.
”Aloitin rekrytoivan koulutuksen syksyllä 2018 ja seuraavana keväänä minut palkattiin nykyiseen työhöni. Opittavaa on edelleen paljon, mutta tiedän, että pystyn siihen.”

It-alan työpaikka löytyi rekry­toivan koulutuksen kautta

Susanin kohdalla ovi it-alalle aukesi uudelleen syksyllä 2018, kun hän pääsi puolen vuoden kurssille, jossa opiskeltiin SAP-toiminnanohjausjärjestelmää. Rekrytoivaan koulutukseen järjestettiin ensin ryhmähaastattelu, ja sen jälkeen tuli toinen haastattelu yhteistyöyrityksen kanssa.

”Hakijoita oli toista sataa, ja koulutukseen valittiin 14 henkilöä”, Susan kertoo.

Käytännön järjestelyt sujuivat Susanin mukaan helposti. Hän sai jo valmiiksi työttömyysetuutta kassasta ja kun hän kirjasi rekrytoivaan koulutukseen osallistumisen omaan työllistymissuunnitelmaansa, hän sai etuuden korotettuna.

Kun puolen vuoden kurssi päättyi, Susan sai yrityksestä vakituisen työpaikan.

Ensimmäiset kolme kuukautta Susan opiskeli toiminnanohjausjärjestelmää itsenäisesti. Sen jälkeen hän suoritti osaamista osoittavan sertifikaatin, jonka myötä hän pääsi mukaan asiakasprojekteihin.

”Pomo oli yllättynyt siitä, miten nopeasti pääsin kaikesta kärryille. Mutta olihan minulla jo pitkä työkokemus alalta.”

Kun puolen vuoden kurssi päättyi, Susan sai yrityksestä vakituisen työpaikan. Työ ei ole täsmälleen sitä, mistä Susan linja-auton ratissa haaveili, mutta kiinnostavaa ja motivoivaa se on silti.

”Teen pääosin pdf-lomakkeita yritysten tulostustarpeisiin ja ylläpidän olemassa olevia ohjelmia. Joinain päivinä teen töitä kolmen tai neljän eri asiakkaan kanssa, joinain päivinä vain dokumentoin. Työ ei ole suoraviivaista, vaan saan käyttää luovuutta ja ratkoa pähkinöitä.”

Rekrytoivia koulutuksia Susan pitää hienona mahdollisuutena.

”Olen kaksi kertaa saanut näistä koulutuksista itselleni uuden mielenkiintoisen ammatin. Kumpikaan ei ole kaduttanut. Jos minulta kysytään urani huippukohtaa, yksi niistä on se, että pystyin hallitsemaan 14,7-metrisen bussin. Sen jälkeen tiedän, että ei ole mitään, mihin en pystyisi.”

Jutussa on toiminut työttömyysturvan asiantuntijana juristi Antti Ristimäki Kelasta.

Teksti Anne Ventelä
Kuvat, videot ja editointi Roope Permanto

Rekrytoiva koulutus työllistää yhteistyö­yritykseen

  • Rekrytoiva koulutusohjelma on rekrytointiin tähtäävä työvoimakoulutus, joka järjestetään yhteistyössä kouluttavan yrityksen, paikallisen ELY-keskuksen ja TE-palveluiden kanssa.
  • Koulutuksen aikana työnhakija työskentelee yrityksessä ja osallistuu koulutuksiin ja valmennuksiin. Tavoitteena on, että koulutusohjelman päätteeksi työnhakija työllistyy yhteistyöyritykseen.
  • Koulutusohjelma on työnhakijalle maksuton ja kestää yleensä noin kuusi kuukautta. Koulutukseen haetaan TE-toimiston kautta.
  • Työnhakija saa koulutusohjelman ajan samaa etuutta kuin työttömänä. Jos työvoimakoulutuksesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, voi saada työttömyysetuutta korotettuna. Korotusosan maksamisesta päättää työttömyyskassa tai Kela.
  • Kela voi myöntää koulutuksen ajalle työttömyysetuuden korotusosan ja kulukorvauksen. Kulukorvaus on 9 euroa päivältä ja korotusosa vuonna 2022 on 4,91 euroa päivältä.
  • Rekrytoivan koulutuksen ajalta voidaan tietyissä tilanteissa maksaa työttömyysetuutta, vaikka siihen ei muuten esimerkiksi karenssin vuoksi olisi oikeutta.
  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.