Kevät on koittanut ja pian kymmennettuhannet nuoret aikuiset valmistuvat ammattiin tai painavat valkolakin päähänsä. Jos työpaikkaa ei ole heti tiedossa, edessä on työnhakijaksi ilmoittautuminen ensimmäistä kertaa.
Ammattiin valmistuvalla kokoaikatyötä hakevalla on oikeus työttömyysturvaan viiden arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Omavastuu alkaa kulua siitä päivästä, josta työnhaku on voimassa, joten työnhaku kannattaa laittaa rohkeasti voimaan heti valmistumista seuraavana päivänä ja lukea TE-palveluiden ohjeet, jotta se myös pysyy voimassa eikä katkea heti alkuunsa.
Työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua heti.
Lukion päättävällä tilanne on toinen, sillä työttömyysturvalain mukaan vailla ammatillista koulutusta olevan työmarkkinatukioikeus alkaa 21 viikon pituisen odotusajan ja sen jälkeisen 5 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Odotusaika alkaa siitä päivästä, josta työnhaku on voimassa TE-palveluissa ja josta työttömyysturvan maksamiselle ei ole mitään muuta työvoimapoliittista estettä. Tällainen muu este on esimerkiksi päätoiminen opiskelu.
Jotkut abit ilmoittautuvat työnhakijaksi heti viimeisten ylioppilaskirjoitusten jälkeen kevättalvella, mutta odotusajan kuluminen ei vielä tuolloin voi alkaa, koska he ovat päätoimisia opiskelijoita lukion päättötodistuksen saamiseen saakka. Mutta lakkiaispäivän jälkeen työnhaun käynnistämisen kanssa ei kannata viivytellä, koska odotusaika alkaa kulua, kun työnhaku tulee voimaan. Työnhaku kannattaa pitää voimassa katkoksitta, koska odotusaika ei kulu, jos työnhaku on poikki.
Odotusaika ei ole karenssi.
Odotusaika ei ole karenssi. Karenssi eli korvaukseton määräaika tarkoittaa sitä, kun työnhakija tekee jonkin rikkeen ja menettää työttömyysturvaoikeutensa määräajaksi eli on ilman työttömyysturvaa esimerkiksi 2 kuukauden ajan. Tällainen rike voi olla vaikka tarjotun työpaikan hakematta jättäminen. Ylioppilas ei ole tehnyt mitään tällaista rikettä, hänen vaan täytyy odottaa työmarkkinatukioikeuden alkamista lakisääteisen odotusajan vuoksi. Häntä ei siis rangaista mistään.
On selvää, että odotusaika voi kiukuttaa, koska jokainen hakija haluaisi päästä työmarkkinatuelle heti. Odotusaikaan liittyen Kelaan tulee paljon valituksia, mutta päätökset eivät pääsääntöisesti muutu miksikään, koska odotusajan asettaminen perustuu lakiin. Se vain on pakko asettaa, vaikka asiakas ei sitä haluaisi. Odotusajan asettamisen tilanteita on monia ja samalle henkilölle voi tulla odotusaika useamman kerran. Ensin vaikkapa lukion jälkeen ja seuravan kerran perhevapaiden jälkeen, jos ammatillista koulutusta ei ole vielä tuolloinkaan ole suoritettuna.
Suurimmassa osassa Kelaan saapuvista odotusaikaa koskevista valituksista muutoksenhakija vetoaa siihen, että Kelan päätös on ristiriidassa TE-palveluiden antaman työvoimapoliittisen lausunnon mukaan. Lausunnossa kerrotaan, ettei työttömyysturvan maksamiselle ole mitään työvoimapoliittista estettä, mutta siitä huolimatta Kela on lätkäissyt mielivaltaisesti 21 viikkoa kestävän odotusajan. Kyse ei kuitenkaan ole mielivallasta, vaan siitä, että eri viranomaisilla on eri tehtävät tässä kuviossa.
TE-palveluiden tehtävänä on selvittää, onko työttömyysturvan maksamiselle mitään työvoimapoliittista estettä. Esteitä ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, kokoaikatyössä oleminen tai se, ettei työnhakija ole valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Jos mitään tällaista estettä ei ole, seuraavaksi Kelan tehtävänä on tutkia, täyttyvätkö muut työttömyysturvan myöntämisen edellytykset. Silloin tutkitaan esimerkiksi mahdolliset palkkatulot, tarveharkintatulot, vanhempien luona asumisen vaikutus ja odotusaika. Nämä ovat kaikki lakiin kirjattua asioita, jotka Kelan on selvitettävä ennen kuin työmarkkinatuki voidaan myöntää.
Odotusaika koskee kaiken ikäisiä työnhakijaksi tulevia, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja joiden työssäoloehto ei täyty.
Kaikille ylioppilaille odotusaikaa ei tule. Jos hakija on ollut opiskelun ohessa 26 viikon ajan työssä, jossa työaika on ollut vähintään 18 h/vko, hänen työssäoloehtonsa täyttyy ja myönnettävä etuus on peruspäiväraha. Siinä on viiden päivän omavastuuaika, mutta ei odotusaikaa. Yleinen harhaluulo on se, että odotusaika koskee vain alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Tämä ei pidä paikkaansa. Odotusaika koskee kaiken ikäisiä vailla ammatillista koulutusta olevia työnhakijaksi tulevia tai jo työnhakijoina olevia, joiden työssäolovelvoite täyttyy.
