Kipeä lonkka oli vaivannut Auli Turusta, 59, pitkään ja katkaissut useasti hänen työuransa. Turunen on koulutukseltaan lähihoitaja, mutta lonkan oireilun takia hänen oli luovuttava työstään ikäihmisten palveluasumisyksikössä.
Työnantaja, Siun soten Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, järjesti Aulille koronapandemia-ajaksi kevyempiä rokotekirjaajan töitä, mutta työt päättyivät viime vuonna. Sitten Siun sotessa alkoi palvelusihteerin työn pilottikokeilu.
”Minulle ehdotettiin tätä tehtävää. Innostuin, sillä olen ihminen, joka ei kivuista huolimatta vain osaa olla kotona tekemättä mitään”, Auli kertoo.
”Työ vaikutti kaiken lisäksi kiinnostavalta: roolini on toimia esihenkilöiden apukätenä. Etsin esimerkiksi myyntijärjestelmistä heille erilaisia tavaroita, teen hankintoja ja kirjaan asiakkaiden sopimuksia sekä kotipalvelun suostumuslomakkeita omiin tietojärjestelmiimme.”
”Nautin siitä, että saan koko ajan opetella jotakin uutta”, Auli sanoo.
Osasairauspäiväraha-aikana korostuu liikunta
Auli tekee palvelusihteerin töitä 60-prosenttisesti, reilut nelisen tuntia päivässä, maanantaista perjantaihin. Lopun aikaa hän on osasairauspäivärahalla.
”Saan palkkaa työnantajaltani, mutta myös osasairauspäivärahaa Kelalta. Se on toistaiseksi riittänyt elämiseen”, hän kertoo.
Aulin vuosia kipuillut lonkka leikattiin vuoden 2022 marraskuussa, ja sairausloman jälkeen työ on taas maistunut hyvältä.
”Palvelusihteerin homma ei onneksi vaadi pelkkää istumista, vaan välillä voin jättää tietokoneen, nousta jalkeille ja tehdä jotakin muuta. Olen kuitenkin yhä toipilas ja lonkkani tarvitsee liikettä. Ja kun olen osasairauspäivärahalla eli vapaalla, kuntoutan itseäni liikkumalla ahkerasti. Käyn säännöllisesti kuntosalilla ja uimassa”, hän toteaa.
Auli tekee palvelusihteerin töitä 60-prosenttisesti.
Lopun aikaa hän on osasairauspäivärahalla.
Työn järjestelyt on tehty Aulin, lääkärin, työhyvinvointiasiantuntijan ja työnantajan kesken.
Osasairauspäiväraha mahdollistaa paluun töihin kuntoutujan ehdoilla
Palveluesihenkilö Jonna Schadewitz-Laakkonen kertoo, että Siun soten pohjoiselle alueelle Aulin palkkaaminen osasairauspäivärahan tuella oli oiva ratkaisu.
”Auli tuntui tähän työhön sopivalta. Hänellä oli tarvittava osaaminen ja koulutus, ja kun pilotti alkoi, oma työhyvinvointiasiantuntijamme vinkkasi, että Aulia kannattaisi pyytää tehtävään”, hän kertoo.
Työterveyslääkäri suositteli, että Auli olisi osan aikaa töissä ja osan osasairauspäivärahalla. Neuvottelut työn järjestelyistä tehtiin Turusen, lääkärin, työhyvinvointiasiantuntijan sekä työnantajan kesken.
”Osasairauspäiväraha on istunut Aulin tilanteeseen mielestäni hyvin. Työnantajan näkökulmasta on ollut tärkeää, että Auli on päässyt kiinni työelämään sairaudestaan ja leikkauksestaan huolimatta niin pian kuin mahdollista. Itse ajattelen niin, että jos on kovin pitkään poissa työelämästä, sinne palaaminen voi olla vähän pelottavaa.”
Jonnan mukaan on kuitenkin tärkeää, että työhön paluu tehdään suunnitelmallisesti, ja että kumpikin taho ymmärtää, mitä työntekijältä edellytetään.
”Ei voi olla niin, että työntekijän ajatellaan tekevän osa-aikaisesti saman verran töitä kuin täysipäiväistenkin, vaan töiden keventäminen ja työtehtävien rajaaminen on tehtävä työntekijän ehdoilla. Muutoin voi käydä niin, että hänen kuntoutumisensa vaarantuu – eikä täysimääräinen töihin paluu kenties onnistukaan.”
Työsopimus enää allekirjoituksia vailla – edessä paluu kokopäivätyöhön
Aulin osasairauspäivärahakokeilu on Siun sotessa Lieksassa sujunut niin hyvin, että Jonnan työpöydällä on jo allekirjoituksia vaille valmis sopimus tämän vakinaistamisesta palvelusihteerin tehtävään.
”Osasairauspäivärahajärjestely teki mahdolliseksi sen, että Siun sote saa Aulista osaavan työntekijän.”
”Kuntoni puolesta olen valmis palaamaan kokopäiväiseen työhön. Ja olen totta kai hyvilläni siitä, että pitkästä sairaushistoriastani huolimatta olen osoittanut kykyni ja taitoni, ja että he haluavat palkata minut vakinaiseksi”, Auli iloitsee.
Jonna on niin ikään tyytyväinen siihen, miten asiat lutviutuvat paitsi Aulin, myös työnantajan näkökulmasta.
”Osasairauspäivärahajärjestely teki mahdolliseksi sen, että nyt ollaan siinä pisteessä, että Siun sote saa Aulista osaavan työntekijän. Auli tuli meille tekemään kevennettyä työtä ja katsomaan, josko siitä avautuisi mielekäs ura täällä meillä. Ja avautuihan se!”
Osasairauspäiväraha pitää kiinni työelämässä
- Osasairauspäiväraha tukee työkyvyttömän henkilön pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Osasairauspäivärahalla oleva henkilö on siten osan aikaa töissä ja osan aikaa osasairauspäivärahalla.
- Osasairauspäivärahalla ollaan töissä 40–60-prosenttisesti. Paluu osa-aikaiseen ja kevennettyyn työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osa-aikainen työ ei saa vaarantaa kuntoutujan terveyttä eikä toipumista.
- Työn järjestelystä sovitaan työterveyslääkärin tai jonkun sellaisen lääkärin kanssa, joka tuntee työntekijän työolosuhteet.
- Osasairauspäivärahaa haetaan Kelasta.
- Vuoden 2023 alusta alkaen osasairauspäivärahan enimmäisaika piteni 120 arkipäivästä 150 arkipäivään.
Töissä tai tuella – Ratkaisu ei ole joko–tai vaan sekä–että
Aina sairaus ei vie työkykyä täysin. Silloin ratkaisu voi löytyä osasairauspäivärahasta. Entä tiesitkö, että työttömänä voi tehdä keikkatöitä? Silloin työttömyysturva sovitellaan yhteen palkan kanssa.
Tässä juttusarjassa käsittelemme sitä, miten Kelan etuudet voivat joustaa elämäntilanteen mukaan. Juttusarja jatkuu kevään 2023 aikana.
Asiantuntijana suunnittelija Airi Nenonen Kelasta.
Teksti Essi Kähkönen Kuvat, videot ja editointi Riikka Hurri
