”Kunpa Joonatan oppisi kommunikoimaan kokonaisilla lauseilla, kuten muutkin hänen ikäisensä.”
Tätä porvoolainen Jenny Alapere, 33, toivoo viisivuotiaalle kuopukselleen. Toive on kirjattu tavoitteeksi myös Joonatanin kuntoutussuunnitelmaan.
Joonatanilla on synnynnäinen liharappeumasairaus SMA, jossa liikehermosolut eivät välitä aivoista tulevia käskyjä lihaksiin. Tämän vuoksi puhuminenkin on vaikeaa. Joonatan on käynyt Kelan tukemassa puheterapiassa yksivuotiaasta asti.
Nykyään Joonatan kommunikoi osittain viittomilla, osittain äännähdyksillä ja eleillä.
”Joitain sanojakin on: isi, äiti, viiden isosisaruksen nimet, pissa, kakka, näitä tyypillisiä”, Jenny kertoo.
Päiväkodissa Joonatan käyttää kuvakommunikaatiokansiota, josta on sekä manuaalinen että sähköisesti tabletilla toimiva versio. Lapsi valitsee kuvat, tabletti sanoo ne ääneen. Toistaiseksi Joonatan ei kuitenkaan juuri käytä lauseita, vaan yksittäisiä sanoja.
”Kun Joonatan kasvaa, hän alkaa huomata, ettei pysty kaikkeen samaan kuin muut lapset. Siksi olisi tärkeää, että hän rohkaistuisi käyttämään kuvakommunikaatiota enemmän, jolloin hän myös pystyisi kommunikoimaan ikätovereidensa kanssa.”
Tämän vuoksi Joonatan käy yksilöpuheterapian lisäksi Kelan tukemassa ryhmäpuheterapiassa.
Ryhmäpuheterapia soveltuu moniin tarpeisiin
Ryhmäpuheterapiaa voidaan järjestää lapsen ainoana puheterapiamuotona tai yksilöterapian rinnalla, kertoo Joonatanin puheterapeutti Kristiina Räisänen. Hän pitää Joonatanille sekä yksilö- että ryhmäpuheterapiaa.
”Ryhmässä lapset pääsevät harjoittelemaan aitoja kommunikaatiotilanteita toisten lasten kanssa. Lisäksi lapset ja heidän lähi-ihmisensä saavat vertaistukea ja uusia ideoita muilta ryhmäläisiltä”, Kristiina sanoo.
Arkisia vuorovaikutustilanteita on hyödyllistä harjoitella aidoissa tilanteissa toisten lasten kanssa.
Hänen mukaansa ryhmäpuheterapia on hyvä vaihtoehto silloin, kun lapsi pystyy jollain tavalla ilmaisemaan itseään ja kykenee olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja hänen kanssaan harjoitellaan esimerkiksi kommunikaatiovälineiden käyttöä tai ryhmässä toimimista.
”Ryhmässä voidaan hyvin opetella esimerkiksi kuvien käyttöä. Toisaalta vaikkapa arkisia vuorovaikutustilanteita on hyödyllistä harjoitella aidoissa tilanteissa toisten lasten kanssa.”
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmäpuheterapiaa on eri muodoissa järjestetty ainakin vuodesta 2003.
”Nykyisessä muodossaan ryhmäpuheterapiaa on järjestetty vuodesta 2019 lähtien, ja vuosittain sitä on myönnetty noin 60–70 asiakkaalle. Valtaosa asiakkaista on alle 15-vuotiaita”, kertoo suunnittelija Laura Jokiranta Kelan kuntoutuspalveluiden ryhmästä.
Ryhmäpuheterapiaan voi hakea lääkärin suosituksella
Joonatan on ryhmäpuheterapiassa jo toista kertaa. Ensimmäisellä kuntoutusjaksollaan hän oli kolmevuotiaana.
”Tuolloin Kristiina suositteli ryhmää yksilöpuheterapian rinnalle, että Joonatan pääsisi toimimaan muiden apuvälineitä käyttävien lasten kanssa ja rohkaistuisi itsekin niiden käytössä”, Jenny kertoo.
Jenny otti ryhmäpuheterapian puheeksi, kun Joonatanille tehtiin kuntoutussuunnitelmaa Uudessa lastensairaalassa.
”Sairaalan puheterapeutin mielestä idea oli erinomainen, joten lääkäri kirjasi suunnitelmaan vahvan suosituksen.”
Ryhmäpuheterapiaa haetaan OmaKelassa tai hakemuksen voi lähettää postitse. Hakemukseen tarvitaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lomake KU 104 ja julkisen terveydenhuollon laatima tai hyväksymä kuntoutussuunnitelma tai lääkärinlausunto B, jossa kuntoutusta suositellaan.
Kelan ryhmäpuheterapiaa voi saada asiakas, jolla on suoritus- tai osallistumiskykyä huomattavasti rajoittava sairaus tai vamma, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve, ja joka tarvitsee kuntoutusta osallisuuden ja arjen toiminnoista suoriutumisen tueksi.
Kuntoutusta voi saada yli 4- ja alle 65-vuotias henkilö. Ryhmäterapiakokonaisuus sisältää 10–40 ryhmäterapiakertaa, joiden yksilöllinen kesto on 60–90 minuuttia.
Ryhmäpuheterapiassa asiakas on aktiivinen toimija
Leikitäänpä kauppaleikkiä! Ostaisitko porkkanaa vai leipää? Kuinka monta? Ole hyvä, kiitos. Haluatko syöttää porkkanan lampaalle vai ponille?
Lasten puheterapiassa työtä tehdään paljon leikin varjolla. Joonatanin ryhmäpuheterapiassa leikki on astetta innostavampaa: sen sijaan, että esimerkiksi mielikuvituskauppa järjestettäisiin vastaanottotilaan ja lapset ostaisivat tai myisivät kuvakortteja tai leikkiruokia, he ostavat ja syöttävät oikeita kasviksia oikeille eläimille.
Joonatan käy luonto- ja eläinavusteisessa ryhmäpuheterapiassa, jonka sisällöt puheterapeutit Kristiina Räisänen ja Lotta Krohn ovat suunnitelleet yhdessä. Välillä ollaan maatilalla, missä hoidetaan muun muassa Kristiinan poneja ja lampaita, välillä mennään metsään Lotan kuntoutuskoira Bobon kanssa.
Kela ei edellytä puheterapian palveluntuottajiltaan luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä, vaan ne ovat palveluntuottajan mahdollisesti tarjoama lisä. Kelassa on asetettu kriteerit eläinavusteisen terapian käyttöön.
”Luonnossa stressitaso tutkitusti alenee ja ryhmään liittyminen on helpompaa. Eläimet vuorostaan auttavat tunteen ja vireen säätelyssä, ja voivat omalla olemuksellaan rauhoittaa asiakasta jännittävässä tilanteessa”, Lotta sanoo.
Lisäksi luonnossa ja eläinten kanssa puuhaaminen motivoi ja innostaa kuntoutujia. Niin myös Joonatania.
”Joonatan ei lähde kovin innolla ryhmätehtäviin mukaan, mutta kun esimerkiksi kerran kauppaleikissä ruokaa sai ostaa ja syöttää oikeille eläimille, halusi hän tehdä useammankin kierroksen”, Jenny kertoo.
Kun tapaamiset järjestetään metsässä ja maatilalla, on terapia muutenkin Joonatanille hieman partionkaltainen, kiva harrastus, Jenny sanoo.
Ryhmäpuheterapiassa asiakas ja omainen saavat vertaistukea
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaryhmissä on 2–4 asiakasta, kun asiakkaat ovat 4–17-vuotiaita.
”Ryhmien muodostuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että lapsilla on samankaltaisia haasteita, joissa voidaan auttaa eteenpäin. Esimerkiksi ryhmässä, jossa Joonatan on, on kaikilla lapsilla puhetta korvaava tai tukeva kommunikaatiomenetelmä käytössä, ja tavoitteena on näiden käytön tehostaminen”, Lotta kertoo.
Lisäksi lapsen mukana on aina joku aikuinen – esimerkiksi vanhempi, isovanhempi tai kummi, joka avustaa lasta harjoituksissa. Kela ei kuitenkaan edellytä ryhmäterapiaan mukaan aikuista eikä avustajaa, mutta lapsella sellainen voi olla mukana. Terapeutti vastaa ryhmän toiminnasta terapian aikana.
Joonatanin mukana puheterapiassa on aina joku aikuinen.
Myös mukana olevat aikuiset hyötyvät, kun saavat vertaistukea toisiltaan.
Joonatan käy terapiassa aina kolmestaan vanhempansa ja yhden sisaruksensa kanssa. Se, kuka viidestä sisaruksesta lähtee milloinkin mukaan, riippuu siitä, millaisia menoja itse kullakin on. Perheen muut lapset ovat 7–12-vuotiaita.
”Joonatan on vielä niin pieni, että hänen on vaikea keskittyä ohjattuun toimintaan ryhmässä. Se, että sisarus on näyttämässä esimerkkiä ja innostuu tehtävistä, kannustaa myös Joonatania osallistumaan tekemiseen myötämielisemmin”, Jenny sanoo.
Se, voiko sisarus osallistua osallistua terapiaan, riippuu palveluntuottajasta.
”Kuntoutuspäätös koskee vain asiakasta. Tietosuojasyistä asiasta tulee myös sopia muiden ryhmän jäsenten kanssa”, muistuttaa Laura Jokiranta Kelasta.
Toki puheterapia on tärkeää asiakkaan läheisillekin. Puheterapeuteilta he saavat tietoa ja työkaluja arkeen. Lisäksi ryhmän muilta jäseniltä saatu tieto ja vertaistuki on monesti arvokasta, Lotta sanoo.
Jenny esimerkiksi kertoo nähneensä, miten tablettia on hyödynnetty kommunikaation apuna muissa perheissä. Tästä hän on saanut ideoita, joita voisi itsekin kokeilla Joonatanin kanssa. Ennen kaikkea perheen muille lapsille terapia on ollut arvokasta juuri vertaistuen näkökulmasta.
He ovat koko ajan tosi huolissaan siitä, miten Joonatan tulee tulevaisuudessa ja esimerkiksi koulussa pärjäämään erityisyytensä vuoksi.
Ryhmässä Joonatan ei kuitenkaan ole ainoa erityinen, vaan yksi muiden joukossa.
Aikuisten Kela-puheterapia tukee elämänlaatua
Myös aikuisille on tarjolla Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaa yksilö- ja ryhmäpuheterapiaa.
”Esimerkiksi erilaiset neurologiset sairaudet tai vaivat, kuten aivoverenkiertohäiriöt, traumaattiset aivovauriot ja Parkinsonin tauti, voivat johtaa kommunikoinnin häiriöön tai nielemisen ongelmiin, joita voidaan kuntouttaa”, kertoo puheterapeutti Heli Horn Terveystalon Kuntoutuspalveluista. Hän tarjoaa aikuisille sekä yksilö- että ryhmäpuheterapiaa.
”Aikuisten puheterapiassa voidaan hakea tukea esimerkiksi puheen tuotannon ongelmiin, kuten epäselvään puheeseen tai äänen tuoton haasteisiin. Toisaalta puheterapia antaa keinoja silloin, kun sanoja on vaikea löytää, tai jos kieltä ei keskustelutilanteessa osaa käyttää oikein”, Heli sanoo.
Puheterapiassa voidaan tehdä esimerkiksi erilaisia keskusteluharjoituksia tai asiointikäyntejä, jolloin kommunikaatiota harjoitellaan arjen ympäristöissä.
”Jos puhuminen on hankalaa aina tai tietyissä tilanteissa, voidaan itseilmaisun tueksi yksilö- tai ryhmäpuheterapiassa myös opetella vaihtoehtoisia keinoja, kuten piirtämistä, kuvia tai eleitä”, Heli kertoo.
Aikuisen läheiselle tietoa ja opastusta
Aikuistenkin puheterapiaan voidaan osallistaa asiakkaan läheisiä. Siitä on apua kaikille, että läheiset ja omaiset ymmärtävät asiakkaan haasteita ja tietävät, miten häntä voi vaikeissa tilanteissa auttaa. Läheisten ohjausta voidaan tehdä sekä yksilö- että ryhmäpuheterapiassa.
Ryhmäpuheterapia voi olla aikuisen ainoa puheterapiamuoto, tai se voidaan asiakkaan tilanteesta riippuen myös ottaa yksilöterapian rinnalle.
Ryhmäterapian eduksi Heli katsoo sen, että asiakas pääsee toimimaan vertaistensa kanssa.
”Ryhmässä keskusteleminen on usein motivoivampaa, sillä ihmiset voivat jakaa kokemuksia ja ideoita toistensa kanssa. Yksilöpuheterapiassa tilanne ei ole yhtä luonnollinen, koska terapeutilla on väistämättäkin johtavampi rooli harjoituksessa.”
Aikuisten Kela-puheterapiaryhmissä on kolmesta viiteen asiakasta. Ryhmiä koostettaessa pyritään siihen, että osallistujilla on samankaltaisia haasteita ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ryhmän toimintaan.
”Kun harjoituksia tehdään useamman henkilön kesken, on kommunikointiin helpompi luoda luonnollisia tilanteita, joissa ihmiset esimerkiksi vaihtelevat rooleja ja odottavat vuoroaan”, Heli kertoo.
Se, että pääsee turvallisessa tilassa harjoittelemaan ryhmässä keskustelemista, on monelle asiakkaalle Hornin mukaan ensiarvoisen tärkeää.
Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön jälkeen puhuminen voi olla vaikeaa tai hidasta, ja monet arastelevat itsensä ilmaisemista tai vaikka puheenvuoron ottamista. Ryhmässä näitä pääsee harjoittelemaan rauhassa.
”Näin puheterapiasta voi saada rohkaisua puhumiseen, minkä kautta pystyvyyden tunne ja elämänlaatu kohenevat”, Horn sanoo.
Teksti Anne Ventelä Kuvat, videot ja editointi Pekka Hannila
