Tällä kertaa paikan päällä Tampereen yliopistollisen sairaalan eli Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikalla mukana ovat kuntoutuja-asiakas, lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Tarpeen mukaan mukana voi olla muitakin asiantuntijoita. Muut asiantuntijat ovat mukana videoyhteydellä.
”Kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä kuntoutuja voi keskustella kaikkien kanssa yhtä aikaa asioistaan”, kertovat sosiaalityöntekijät Anne Ylikoski ja Paula Nissinen Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikalta.
Parhaita puolia heidän mielestään on, kun kopinottajat ovat yhtä aikaa paikalla. Neuvotteluista jää tunne, että asiakas on hyvissä käsissä.
Asiakas on hyvissä käsissä ja asiat etenevät.
”Tämä lisää luottamusta siihen, että asiat menevät eteenpäin. Neuvottelussa päätetään yhdessä työnjaosta ja mahdollisista jatkokontakteista. Luonnollisesti kuntoutuja on myös itse vastuussa asioidensa edistämisestä.”
Reaaliaikaisesti apua etuusasioihin
Ennen yhteistä neuvottelua Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikan sosiaalityöntekijät ovat kartoittaneet vastaanotolla asiakkaan elämäntilannetta, koulutus- ja työhistoriaa, toimeentuloa, toimintakykyä sekä toteutuneita ja mahdollisia tulevia kuntoutuksia.
He ovat sitten saattaneet olla asiakkaan suostumuksella yhteydessä myös esimerkiksi Kela sairaalassa -projektityöntekijään, joka on puolestaan voinut perehtyä asioihin etukäteen ennen varsinaista videoneuvottelua.
Asiakas on saanut nopeasti kuntoutuspäätöksen, jolloin palvelu on saatu ripeästi käyntiin.
Asiakkaat ovat saaneet myös reaaliaikaisesti apua etuus- ja kuntoutushakemuksissa.
”Asiakkaana ollut nuori on saanut nopeasti päätöksen kuntoutusrahasta tai Nuotti-valmennuksesta, jolloin palvelu on saatu ripeästi käyntiin. Lisäksi esimerkiksi viivästyneitä sairauspäivärahahakemuksia on saatu takautuvasti kuntoon”, Anne ja Paula kiittävät.
”Myös Kelan kuntoutuskursseista on saatu nopealla aikataululla päätöksiä, eikä ole tarvinnut odotella moniammatillista kuntoutussuunnitelmaneuvottelua vaikkapa viivästyneiden osatutkimusten vuoksi.”
Neuvottelun jälkeen sosiaalityöntekijä varmistaa suositeltujen kuntoutustoimenpiteiden käynnistymisen.
Kaukaa lähellä
Kelan projektityöntekijä Anu Risku ovat mukana moniammatillisessa palaverissa videoyhteydellä. Mukana on myös TE-palvelujen edustaja.
”Nykyaikana ei ole väliä, missä ollaan fyysisesti. Esimerkiksi Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikka hyödyntää moniammatillisissa hoitoneuvotteluissa videoyhteyttä”, Anu iloitsee.
Anu on tyytyväinen mahdollisuuteen osallistua Kelan edustajana asiakkaan hoitoneuvotteluun reaaliaikaisesti, vaikka välimatkaa on parisataa kilometriä.
”Apulannan biisi Kaukaa lähellä kuvaakin osuvasti tuntemuksiani tässä työskentelytavassa. Etäisyydestä huolimatta yhteistyö Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikan kanssa on sujuvaa, moniammatillista sekä hyvin verkostomaista”, Anu kuvailee.
Kaikki osapuolet hyötyvät tästä, ja ennen kaikkea asiakas oman kuntoutusprosessinsa parhaana asiantuntijana.
Kelan edustajana hän pohtii, mitä Kela voi tilanteessa tehdä. Kyse on ennen kaikkea kokonaisvaltaisesta asiakkaan asioiden hoitamisesta:
”Keskeistä on asiakkaan asioiden edistäminen, kuntoutus kärkenä, mutta myös Kelan muiden etuuksien etenemisen ja eri vaihtoehtojen punnitseminen.”
Kun kaikki osapuolet kuulevat ja keskustelevat asiakkaan tilanteesta eri näkökulmista, tiedetään selkeästi missä mennään. Jokainen neuvotteluun osallistuja huolehtii sovitut asiat osaltaan eteenpäin.
”Näin asiat etenevät jouhevasti. Kaikki osapuolet hyötyvät tästä, ja ennen kaikkea asiakas oman kuntoutusprosessinsa parhaana asiantuntijana.”
”Tämä tuo sujuvuutta ja selkeyttä kaikkiin asiakkaan asioihin ja nopeuttaa asioiden etenemistä, kun vältytään turhilta lausunnoilta ja lisäselvityksiltä. Näin säästetään myös aikaa, kun päällekkäinen ja turha työ jää pois”, Anu kiittää.
”Ei voi kyllin korostaa yhteistyön merkitystä. Se on kyllä tässä työssä kaiken suola.”
Kelan kasvot
Anu Risku osallistuu Kela sairaalassa -projektissa useamman kerran viikossa asiakkaan moniammatilliseen kuntoutussuunnitelmaneuvotteluun videoyhteyden välityksellä.
”Näin Kela antaa palveluilleen kasvot. Asiakaskin huomaa, että ihan tavallinen ihminen on täällä toisessakin päässä. Asiakkaan asioita yritetään edistää ihmiseltä toiselle.”
Anu saattaa sopia asiakkaan kanssa soittavansa tälle seuraavana päivänä tai myöhemmin, kun on aika hakea jotakin etuutta.
”Saatamme sopia, että soitan asiakkaalle hakemuksen tekemiseksi. Kun sitten soitan, asiakas ilahtuu, että kyllähän minä sinut muistan siitä palaverista.”
Anulla on antaa asiakkaalle hyviä vinkkejä Kela-asioissa.
”Jos vaikka opinnot ovat vaarassa keskeytyä sairauden vuoksi, eivätkä edellytykset opintotukeen täyty, voisiko opintoja suorittaa esimerkiksi ammatillisena kuntoutuksena?”
Apua reaaliaikaisesti
Projektityöntekijä ohjaa asiakasta oikeisiin palveluihin ja etuuksiin myös Kelan sisällä.
”Teen moniammatillista yhteistyötä myös Kelan sisällä. Onnekseni meillä on paljon eri etuuksien skype-kanavia, maakunnallisia verkostoja sekä syvennettyjä palveluita, joihin voin asiakkaan asioita ohjata. Niistä saan myös tukea työlleni”, Anu kertoo.
Riittävän varhaisella puuttumisella ja nimenomaan kuntoutuksella voidaan vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn hyvissä ajoin.
”Tällöin haastavat tilanteet ja asiat eivät mene liian pitkälle ja etuudet solmuun.”
Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn hyvissä ajoin.
Myös kuntoutustutkimuspoliklinikalla korostetaan riittävän varhaista kuntoutusvaihtoehtojen arviointia ja käynnistämistä.
Sosiaalityöntekijät kiittävät, että projektityöntekijän Kelan sisällä tekemä työ nopeuttaa kuntoutujan kuntoutus- ja etuusprosesseja sekä samalla myös tukee sosiaalityöntekijöiden työtä.
”Yhteistyö on helpottunut huomattavasti. Anu on tavoitettavissa joko puhelimitse tai sähköpostilla asiakkaan koko kuntoutustutkimusprosessin ajan. Hän on myös meille Kelan kasvot eli tiedämme ja tunnemme, kenen kanssa asioimme.”
Sosiaalityöntekijöiden mukaan palaverien jälkeen on jäänyt tunne siitä, että asiakas on hyvissä käsissä ja asiat etenevät.
Tavoitteena aikaansaada suunnitelma kuntoutumiseen
Kuntoutustutkimuspoliklinikan moniammatillisen työn tavoitteena erikoissairaanhoidossa on terveystilanteen koonti sekä elämäntilanteen ja kuntoutujan omien tavoitteiden pohjalta laaditun kuntoutussuunnitelman luominen. Suunnitelmassa huomioidaan terveystilanteen ja elämäntilanteen asettamat reunaehdot. Näiden pohjalta lääkäri laatii B-lausunnon etuuksia ja kuntoutuksia varten.
”Kuntoutustutkimuspoliklinikalla laaditaan moniammatillisesti kuntoutussuunnitelma, johon kootaan hoitoon liittyvät asiat sekä lääkinnällisen, ammatillisen että sosiaalisen kuntoutuksen suositukset unohtamatta kuntoutujan taloudellisia etuusasioita ja lausuntotarpeita”, Tampereen yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikan sosiaalityöntekijät Anne Ylikoski ja Paula Nissinen tiivistävät.
Taysista voi lääkärin, sosiaalityöntekijän ja psykologin lisäksi neuvottelussa tarpeen mukaan olla mukana myös muita asiantuntijoita kuten fysioterapeutti, toimintaterapeutti sekä toisen erikoisalan lääkäri tai useampia lääkäreitä.
”Kuntoutuja tuo neuvottelussa esiin näkemyksensä ja tavoitteensa, kuntoutumisvalmiutensa ja tarpeensa jatkoyhteistyölle esimerkiksi Kelan tai muun verkoston suuntaan.”
Kuntoutussuunnitelmaneuvotteluun osallistuu kuntoutujan tilanteen mukaan myös muita verkostotoimijoita kuten TE-palvelujen tai kunnan työllisyyspalveluiden vastuuhenkilö, terveyskeskuslääkäri tai työterveyslääkäri ja yksityisen sektorin kuntoutustoimija kuten psykoterapeutti tai uravalmentaja. Kuntoutuja voi halutessaan pyytää mukaan myös tukihenkilönsä tai läheisensä.
Anu Risku työskentelee Kelan Keskisessä vakuutuspiirissä. Taysin kuntoutustutkimuspoliklinikan lisäksi yhteistyökumppaneina ovat Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä Riihimäen ja Hämeenlinnan psykiatriset poliklinikat sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä Lapuan, Alajärven sekä Kauhavan psykiatrian poliklinikat.
Kela sairaalassa -projekti
- Kela sairaalassa -projektissa (2020–2022) kehitetään Kelan ja erikoissairaanhoidon välistä kuntoutusyhteistyötä. Kyseessä on valtakunnallinen Kelan kuntoutuksen kehittämishanke.
- Jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä hanketta vie eteenpäin yksi Kelan projektityöntekijä. Hän osallistuu muun muassa potilasta koskeviin palavereihin ja terveydenhuollon yhteistyöryhmiin. Projektityöntekijät toimivat myös yhteyshenkilöinä erikoissairaanhoidon suuntaan ja kouluttavat terveydenhuollon toimijoita Kelan etuuksista ja palveluista.
- Projektissa kehitetään terveydenhuollon käyttöön verkkokoulutus Kelan kuntoutuspalveluista. Tavoitteena on, että koulutus valmistuu viimeistään vuoden 2023 alussa. Uusi työkalu palvelee kaikkia terveydenhuollon toimijoita ja myös alan opiskelijoita.
- Hankkeen raportit ja julkaisut valmistuvat maaliskuussa 2023.
- Hankkeeseen liittyy myös tutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa Kelan ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen ja uusien toimintamallien luomisen tueksi.
- Lisätietoja projektista saat projektipäällikkö Sari Mikkolalta sari.mikkola@kela.fi.
