Terveys 4 min

Tulkki antaa puhevammaiselle Hannalle kielen

Kelan tulkkauspalvelun ansiosta Hanna Harjola voi käydä paikoissa, joissa muutkin käyvät. Puhevammaisten tulkki tarjoaa mahdollisuuden tulla kuulluksi ja olla vuorovaikutuksessa.

Kuuntele artikkeli

Convert Text to Speech

teksti Sabina Mäki kuvat Rami Marjamäki 2.10.2017

Hanna Harjola kertoo, että paperiasiat, puhelut ja sähköpostit jäisivät hoitamatta ilman tulkkia. Heidi Hrvonen on tulkannut Hannaa kaksi vuotta.

Sähkölukko napsahtaa auki, ja ovi avautuu automaattisesti kerrostalon rappukäytävästä sisälle asuntoon. Kaksion perältä makuuhuoneesta kuuluu tervehdys, mutta ääni ei kuulu tämän kodin asukkaalle Hanna Harjolalle, vaan hänen tulkilleen Heidi Hirvoselle.

36-vuotiaalla Hannalla on CP-vamma ja sen liitännäissairauksina puhe- ja näkövamma. Näkö on heikko, ja lauseet syntyvät kirjain kerrallaan. Tottumaton kuulija voi erottaa Hannan puheesta vielä ensimmäisen sanan, mutta pitkiä lauseita on vaikea ymmärtää.

”Pee uu hoo ee koo yy koo yy äm ee än ii yy hoo dee ee äs äs ää yy öö äs äs ää”, Hanna luettelee vauhdilla, ja Heidi selventää perässä, että ”puhekyky meni yhdessä yössä”.

”Pee uu hoo ee koo yy koo yy äm ee än ii yy hoo dee ee äs äs ää yy öö äs äs ää”, Hanna luettelee vauhdilla, ja Heidi selventää perässä, että ”puhekyky meni yhdessä yössä”. Siitä on nyt kolme vuotta aikaa.

Vaikka puhe takkuaa, Hannalla on kieli, sanat ja kirjaimet. Ajatus luistaa, ja puhe pulppuaa nopeasti, vaikkakin työläästi.

”Tarvitsen tulkin apua puhelimessa puhumiseen, tietokoneen käyttöön ja virallisten paperiasioiden hoitamiseen”, Hanna sanoo, ja Heidi tulkkaa perässä. Naiset kertovat, että tulkki käy Hannan apuna noin kuusi kertaa viikossa.

Vain yksi Hannan ystävä ymmärtää hänen puhettaan. ”Tulkkaus on tärkeää, että tulen ymmärretyksi.”

Tulkki tulkkaa, avustaja avustaa

Jo pelkkä puhe- ja näkövamma olisivat iso haaste arjessa selviytymiselle, mutta Hanna on lisäksi liikuntakyvytön, joten hän tarvitsee apua kaikissa muissakin päivittäisissä toiminnoissa. Tulkin tehtävänä on kuitenkin vain tulkkaaminen, joten peseytymisessä, pukeutumisessa ja muissa arkiaskareissa auttaa tehostetun palveluasumisyksikön henkilökunta.

”Toki annan Hannalle esimerkiksi vettä, jos suu kuivuu puhuessa”, Heidi toteaa. Hän on tulkannut Hannaa kaksi vuotta, eli siitä saakka kun Hannan ystävä löysi puhevammaisten tulkkauspalvelun netistä ja selvitti, miten palvelun saa käyttöön.

Tulkilla on aikaa kuunnella Hannan puhetta, sillä se on tulkin työtä.

Tulkin ja henkilökohtaisen avustajan kanssa Hanna pystyy käymään kaupassa, teatterissa, ravintoloissa ja konserteissa. Seuraavalla viikolla hän on menossa elokuvateatteriin katsomaan Napapiirin sankareita, ja pian ohjelmassa on myös risteily, jolle lähtee mukaan kaksi tulkkia.

”Tulkin kanssa voin käydä kaikissa mahdollisissa paikoissa, missä muutkin ihmiset liikkuvat”, Hanna kertoo.

Kenties kaikkein tärkeintä tulkkauspalvelussa on Hannan mielestä se, että tulkin avulla hän tulee kuulluksi ja hänellä on mahdollisuus puhua ja olla vuorovaikutuksessa. Tulkilla on aikaa kuunnella Hannan puhetta, sillä se on tulkin työtä.

Yhdeksän tutun tulkin rinki

Hanna imee älypuhelinta muistuttavan ympäristönhallintalaitteen suukappaleeseen ja avaa televisioruudulle tietokoneen verkkoselaimen. Sitten on tulkin vuoro. Heidi kirjoittaa selaimeen Kelan www-osoitteen, ja he kaivavat Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteystiedot näkyviin.

”Tulkkaus tilataan yhdessä puhelimella pitkäksi aikaa kerrallaan. On helpompi saada tulkki, kun tilaa ajoissa”, Hanna kertoo.

Hänellä on tulkkirinki, johon kuuluu yhdeksän tulkkia. Kelan tulkkauspalvelukeskus välittää tulkkitilaukset tulkeille, ja vain harvoin on käynyt niin, ettei Hanna ole saanut ringistä tuttua tulkkia. Kun tulkkiringit vaihtuvat tulkkilistoiksi vuoden 2018 alussa, ainakin kolme tulkkia jää Hannan listalta pois.

”Ikävää, että jää tuttuja tulkkeja pois. Uusilla tulkeilla kestää aina jonkin aikaa oppia, eivätkä kaikki opi ollenkaan.”

Hanna on tyytyväinen, että tulkkausta saa käyttää niin paljon kuin tarvitsee, mutta sitä hän toivoisi, että tulkkivälitys ymmärtäisi häntä ja että hän voisi olla sinne myös itse yhteydessä.

Hanna muun muassa avaa ovet ja käyttää mediaa imemällä älypuhelinta muistuttavan ympäristönhallintalaitteen suukappaleeseen.

Ympäristönhallintalaite suukappaleineen on tärkeä väline Hannan ja tulkin yhteistyössä, mutta sillä on myös laajempi merkitys. Laitteen avulla Hanna voi avata oven, kutsua hoitajan tai kuunnella äänikirjoja tai musiikkia silloin, kun hän on yksin.

”Muutamia ystäviä käy kylässä, mutta myös tulkit tuovat elämää ulkopuolelta,” Hanna toteaa.

Vammaisten tulkkauspalvelu

  • Tulkkaus on tarkoitettu henkilölle, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma.
  • Tulkkausta voi käyttää työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistäytymiseen. Tulkin voi saada myös ulkomaanmatkalle.
  • Palvelun käyttö edellyttää, että henkilöllä on käytössään jokin toimiva kommunikointikeino ja hän kykenee ilmaisemaan itseään tulkkauksen avulla. Menetelmänä voi olla esimerkiksi viittomakieli, viitottu puhe tai puhe- tai kirjoitustulkkaus.
  • Tulkki tilataan sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimella Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta.
  • Suomalaista viittomakieltä käyttävät voivat tehdä tilauksen myös Etäpalvelussa.
  • Yhdessä puhevammaisen asiakkaan kanssa muodostettava tulkkirinki koostuu tulkeista, jotka hallitsevat asiakkaan kommunikointitavan. Varsinkin puhevammaisille tutut tulkit ovat tärkeitä tulkkauksen sujuvuuden kannalta.
  • Puhevammaisten tulkkiringit muuttuvat vastaavalla mallilla toimiviksi tulkkilistoiksi vuoden 2018 alussa. Samalla kaikki muutkin tulkkauspalvelun asiakkaat saavat hyvin toimineen mallin käyttöönsä.
  • Kuulo- tai puhevammaisella on oikeus käyttää palvelua vähintään 180 tuntia vuodessa ja kuulonäkövammaisella vähintään 360 tuntia vuodessa.

Lue lisää Kelan sivuilta

Vammaisten tulkkauspalvelut