Kela sairaalassa -projektin työntekijä Sirpa Keskitalo käy kehitysvammahuollon yksikössä Konstissa Oulussa kerran kuukaudessa. Hän osallistuu asiakaspalavereihin, neuvoo asiakkaita hakemusten täyttämisissä ja huolehtii, että kaikki etuudet tulee haettua samalla kertaa. Tarvittaessa hän seuraa asioiden etenemistä Kelassa. Lisäksi hän kuulostelee myös henkilöstön koulutustarpeita Kela-asioissa.
”Yhä useammin myös henkilökunta varaa aikaa yhteiselle keskustelulle asiakkaiden saamista hylkäävistä päätöksistä tai muista ongelmallisista tilanteista asiakkaan kuntoutuspolulla”, Keskitalo kuvailee työnsä sisältöä.
Hänen mukaansa Konsti eroaa muista Kelan kumppaneista Kela sairaalassa -projektissa siinä, että asiakkaina on myös lapsiperheitä, kun muualla asiakkaat ovat enimmäkseen työikäisiä ja nuoria.
Joillekin nuorille diagnoosia haetaan vasta aikuisiän kynnyksellä.
”On myös nuoria ja aikuisia, joille diagnoosia haetaan vasta aikuisiän kynnyksellä, kun tulee esille, ettei pärjääkään opiskeluissa tai työelämässä. Sitten lähdetään tutkimaan tarkemmin”, Keskitalo kertoo.
Keskitalo osallistuu asiakkaiden päätösten tekoon kuntoutus- ja vammaisetuuksissa. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten etuuksissa painottuvat vammaisetuudet ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Nuorilla aikuisilla ja aikuisilla taas pääasialliset etuudet ovat eläkettä saavan hoitotuki ja eläkeasiat.
Sopeutumisvalmennuskurssit ja moniammatillinen yksilökuntoutus ovat usein suositeltuja kuntoutusmuotoja.
”Harvemmin puhutaan muista kuntoutusvaihtoehdoista, kuten ammatillisesta kuntoutuksesta.”
Asiakkuudet ovat pitkiä ja etuuksien hakeminen toistuu usein vuosittain
Kehitysvammapalveluissa asiakkuudet ovat pitkiä, joten vuosittaiset hakemusten täyttämiset saattavat tuntua vanhemmista työläiltä ja kuormittavilta.
”Olen ottanut sellaisen lähestymistavan, että keskustellaan siitä, mitä muutoksia arjessa, toimintakyvyssä tai hoidollisessa rasituksessa on tapahtunut vuoden aikana”, Sirpa Keskitalo kertoo.
Hänen mukaansa pyritään löytämään toimintakyvyssä tapahtuneet edistysaskeleet.
”Näin samoja asioita ei tarvitse toistaa vuosittain.”
Hän keskustelee myös yksikön henkilökunnan kanssa, jotta asiakkaan tilanteessa tapahtunut muutos tulee näkyviin myös kuntoutussuunnitelmassa.
Esille tulevat todellakin ne asiat, joissa muutosta on tapahtunut.
Asiakkaalta saatu suostumuslomake mahdollistaa, että projektityöntekijä voi tehdä pohjatyötä jo ennen yhteistä palaveria sekä olla yhteydessä sosiaalityöntekijään.
Kelan työntekijä neuvoo hakemisessa paikan päällä
Kela sairaalassa projektityöntekijän kuukausittaiset käynnit on otettu Konstissa ilolla vastaan. Sosiaalityöntekijä Sini Sivosen mukaan asiakkailla saattaa olla maksussa tai vireillä useampia Kelan etuuksia.
”Asiakkaalla voi esimerkiksi olla toiminta-, fysio- ja puheterapiaa. Lisäksi on saatettu suositella sopeutumisvalmennuskurssia ja eläkettä tai kuntoutusrahaa ja vammaistukea”, Sivonen nostaa esimerkiksi.
Sivonen vahvistaa, että asiakkuudet ovat pitkiä: ”Osa tulee vauvoina, osa 30-vuotiaina tai vanhempina. Suuri osa tulee palveluihin kuitenkin alle 18-vuotiaina.”
On iso etu, että asiakas pääsee keskustelemaan Kelan työntekijän kanssa suoraan.
Usein lapset asioivat perheen kanssa, mutta aikuiset asiakkaat saattavat itse hoitaa asioitaan.
”On tosi iso etu, että asiakas pääsee keskustelemaan Kelan työntekijän kanssa suoraan ja kysymään asioista”, Sivonen kiittää.
Hän pitää hyvänä sitä, että Kelan työntekijä on paikan päällä jo palaverissa kuulemassa asiantuntijoiden lausunnot ja palautteet. Sivonen ja Keskitalo toteavat yhteen ääneen, että yhdessä tekeminen hyödyttää molempia osapuolia: ”Kun oppii toisen instanssin toimintatapoja, on helpompi tehdä omaa työtä ja ohjata asiakkaita oikein.”
Kela sairaalassa -projekti
- Kela sairaalassa -projektissa(2020–2022) kehitetään Kelan ja erikoissairaanhoidon välistä kuntoutusyhteistyötä. Kyseessä on valtakunnallinen Kelan kuntoutuksen kehittämishanke.
- Projektia koordinoi projektipäällikkö ja lisäksi jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä työskentelee yksi Kelan projektityöntekijä tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Projektityöntekijä osallistuu muun muassa potilasta koskeviin palavereihin (potilaan suostumuksella) ja terveydenhuollon yhteistyöryhmiin. Projektityöntekijät toimivat myös yhteyshenkilöinä erikoissairaanhoidon suuntaan ja kouluttavat terveydenhuollon toimijoita Kelan etuuksista ja palveluista.
- Projektissa kehitetään terveydenhuollon käyttöön verkkokoulutus Kelan kuntoutuspalveluista. Tavoitteena on, että koulutus valmistuu viimeistään vuoden 2023 alussa. Uusi työkalu palvelee kaikkia terveydenhuollon toimijoita ja myös alan opiskelijoita.
- Hankkeen raportit ja julkaisut valmistuvat maaliskuussa 2023.
- Hankkeeseen liittyy tutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa Kelan ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen ja uusien toimintamallien luomisen tueksi.
- Lisätietoja projektista saat projektipäällikkö Sari Mikkolalta sari.mikkola@kela.fi.
