Suomalainen viittomakieli on virallinen vähemmistökieli Suomessa, ja sitä käyttää äidinkielenään noin 5500 ihmistä. Viittomakieliset ovat jo pitkään voineet hyödyntää hätätekstiviestipalvelua. Viestejä lähetetään vuosittain tuhansia. Yhteen tapaukseen liittyy aina useita tekstiviestejä. Viittomakieliset eivät kuitenkaan välttämättä kirjoita suomea sujuvasti tai lainkaan.
Kesäkuusta 2021 alkaen hätäkeskus ja Kela ovat kokeilleet viranomaisyhteistyössä viittomakielestä tulkattua hätäpuhelua. Pilotti jatkuu vuoden 2022 kesäkuun loppuun asti. 112 Suomi -sovelluksen kautta tehdyt viittomakieliset yhteydenotot menevät videoyhteydellä Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen. Tulkki soittaa hätäkeskukseen normaalin puhelun.
Hätätilanteessa sanoja on vaikea löytää
Monika Hämälä ja hänen kumppaninsa ovat kuulovammaisia, ja heillä on kokemusta hätätekstiviestin käytöstä.
”Näimme jonkun murtautuvan takaovesta vanhaan pankin tilaan, joka sijaitsi asuntomme alakerrassa. Tekstiviestipalvelu sujui ihan ok. Laitoimme pari viestiä puolin ja toisin, ja poliisi tuli paikalle. Toisessa tilanteessa kuuroa ystävääni lyötiin. Hän ei ollut rekisteröitynyt 112-palveluun, joten hän meni kauppaan ja pyysi myyjää soittamaan poliisille”, Hämälä kertoo.
Hämälä arvioi, että vaaratilanteessa tekstiviestin kirjoittaminen olisi hankalaa.
”Hätätulkkauspalvelu on tärkeä, sillä suomen kieli ei ole viittomakielisen äidinkieli. Akuutissa hätätilanteessa sanat eivät välttämättä tule mieleen. Tarvitsen tulkkia myös kommunikoidakseni pelastushenkilöstön kanssa. Olen ollut kerran tulipalotilanteessa, jossa en ymmärtänyt palomiesten ohjeita”, hän kertoo.
Viittomakielinen hätäpuhelu tuo yhdenvertaisuutta
Kuurojen Liitto ry:n erityisasiantuntija Marika Rönnberg pitää viittomakielisen hätäpuhelupalvelun jatkoa erittäin tarpeellisena.
”Kyse on yhdenvertaisuudesta, viittomakielilain toimeenpanosta ja YK:n vammaissopimuksen toteuttamisesta. Avun hälyttäminen viittoen varmistaa nopean avun saannin”, Rönnberg sanoo.
Hätäkeskuksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen kertoo, että viranomaisyhteistyötä pyritään tiivistämään, jotta kiireelliset viranomaispalvelut olisivat saavutettavissa viittomakielellä.
”Pilotista on tiedotettu laajasti eri kanavissa myös viittomakielisellä videolla. Viestintää suunnitellaan yhteistyössä Kelan kanssa, ja ohjausryhmässä on mukana myös Kuurojen Liitto”, Nieminen kertoo.
Kelan tulkkauspalvelukeskuksen ja hätäkeskuksen tehtäväjako
Tulkkauspalvelun toimeenpanosta vastaa Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskus. Kokeiluprojektin vetäjä Tuomas Sola Kelasta kertoo, että kyseessä on tulkkauspalvelun ja hätäkeskuksen uusi yhteistyömuoto. Kokeilussa selvitetään, miten 112 Suomi -sovellus ja Kelan etäpalvelu soveltuvat hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan.
”Palvelua tarjotaan toimistoaikana ja ainoastaan suomalaisella viittomakielellä. Rekrytoimme hankkeeseen kolme tulkkia, jotka ovat ensisijaisesti hankkeen palveluksessa”, Sola kertoo.
Kokeiluaikaisista kustannuksista vastaa Kela, mutta viittomakielisen hätäkeskustulkkauksen jatkaminen kokeilujakson päättymisen jälkeen edellyttää sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön keskinäistä yhteistyötä ja toimivan rahoitusmallin järjestymistä. Sisäministeriö vastaa hätäkeskustoiminnasta ja sosiaali- ja terveysministeriö vammaisten tulkkauspalvelusta.
Tähän mennessä Kelan hätätulkkauspalveluun on soitettu noin 600 kertaa, ja niistä kymmenessä tapauksessa tulkki on soittanut hätäkeskukseen. Moni on halunnut varmistaa, että osaa hätätilanteessa toimia oikein.
Tulkin tehtävä on tulkata keskustelu. Hän voi myös kuvailla, mitä viittomakielinen näyttää videolla. Hätäkeskuspäivystäjä kysyy kysymykset ja tekee päätöksen toimenpiteistä.
Tulkki Amanda Jouhki on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen.
”Tietopaketista selvisi, miten puhelut etenevät ja minkälaisia tilanteita voi tulla eteen. Tietoturva on hyvin tiukkaa. Viittomakieliset ovat tottuneita etätulkkaukseen, joten välineet eivät ole uusia”, Jouhki toteaa.
Erilaisia palvelumuotoja kehitetään palautteen perusteella. Käytettävyysselvityksen mukaan videopuhelupalvelun tulisi olla helpommin löydettävissä 112 Suomi -sovelluksesta. Palautteessa on toivottu ennen muuta ympärivuorokautista palvelua. Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä myös erillisen selvityksen chatin tapaista keskusteluyhteyttä koskien. Päätöksen tulkkauspalvelun kehittämisestä ja palvelun jatkosta kesäkuun jälkeen tekee sosiaali- ja terveysministeriö.
Näin teet hätäilmoituksen viittomakielellä
- Käytä palvelua vain hätätilanteessa. Tulkit vastaavat muutamassa sekunnissa.
- Avaa 112 Suomi -sovellus ja valitse Palvelut – Kiireellinen hätätilanne – Hätäilmoitus viittomakielellä.
- Saat videoyhteyden tulkkiin valitsemalla Siirry etätulkkauspalveluun.
- Tulkki avaa puheyhteyden hätäkeskukseen ja tulkkaa viittomasi ilmoituksen hätäkeskuspäivystäjälle.
- Vastaa hätäkeskuspäivystäjän esittämiin kysymyksiin.
- Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus. Sinun ei tarvitse rekisteröityä etukäteen. Voit tehdä hätäilmoituksen viittomakielellä myös verkkosivuilla 112.fi tai kela.fi. Myös poliisi voi soittaa palveluun saadakseen tulkkausapua. Kokeilu ma–pe klo 8–16 kesäkuun 2022 puoliväliin asti.
Näin teet hätäilmoituksen tekstiviestillä
- Hätätekstiviestin voi lähettää vain sellaisesta puhelinnumerosta, joka on rekisteröity etukäteen suomi.fi-sivustolla.
- Kerro ensimmäisessä viestissä:
- kunta ja tarkka osoite
- mitä on tapahtunut
- mahdolliset lisätiedot tapahtumasta.
- ilmoittajan nimi.
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy tarvittavia lisätietoja vastausviestissä.
