Pia Blomqvist 18.6.2018 3 min

Tilastopaljastuksia kansainvälisestä sairaanhoidosta

Kuinka moni suomalainen lähtee ulkomaille hoitoon? Paljonko Suomeen tulee potilaita muista maista? Moni kysyy ja joudun vastaamaan: ei ole tietoa. Miksi näin?

Hoidon perässä ulkomaille liikkuvien määrästä ei ole kattavaa tietoa kahdesta eri syystä. Ensinnäkin toiseen maahan hoitoon matkustaminen ei vaadi lupia. Potilas voi vapaasti sopia hoitojärjestelyistä ja matkustaa vaikkapa Saksaan polvileikkaukseen. On potilaan vastuulla hakea korvausta jälkikäteen Kelalta. Osa ei tiedä oikeudestaan hakea korvauksia ja osa ei ehkä hae, koska korvausmäärät ovat melko pieniä. Näin ollen hoidon hakemisesta ulkomailla ei ole kattavia tilastoja.

Osa ei tiedä oikeudestaan hakea korvauksia ja osa ei ehkä hae, koska korvausmäärät ovat melko pieniä.

Entäs he, jotka hakevat ulkomaan hoidosta Kela-korvauksia? Kela tilastoi korvauksissa ratkaisujen, ei henkilöiden määrää. Yksi ratkaisu voi sisältää yhden tai useamman toimenpiteen, tutkimuksen tai lääkkeen. Toisaalta samalle henkilölle voi olla useita ratkaisuja, jos hän on käynyt useamman kerran hoidossa. Vuonna 2017 Kela teki reilu 17 000 ratkaisua EU- ja Eta-maissa tai Sveitsissä annetusta hoidosta.

Ulkomailta Suomeen hoitoon tulevat sopivat vastaavasti hoidosta suoraan palveluntarjoajien kanssa. He joko maksavat hoidon itse tai hoidon kustannuksista vastaa heidän asuinvaltionsa. Tieto ulkomailta tulevien potilaiden määristä jää hoitopaikoille.

Paljonko ulkomaan hoidosta maksetaan korvauksia? Rahaa liikkuu sairaanhoitokorvauksina potilaille, laskuina sairaanhoitopiireille sekä laskuina valtioiden välillä. Sairaanhoitokorvauksia maksetaan potilaille heidän itse maksamiinsa kustannuksiin esimerkiksi silloin, kun potilas on matkustanut hoidon perässä EU- ja Eta-maihin tai Sveitsiin, tai silloin, kun henkilö on sairastunut ulkomaanmatkalla ja tarvinnut hoitoa.

Lisäksi valtiot laskuttavat toisiltaan sairaanhoitokustannuksia. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun henkilöt matkustavat tai muuttavat toisiin EU- ja Eta-maihin tai Sveitsiin ja tarvitsevat siellä hoitoa. Potilas maksaa hoidosta saman verran kuin paikalliset asukkaat ja loppusumman maksaa Kela. Lisäksi potilas voi lähteä ennakkoluvan kanssa hoitoon ulkomaille, jolloin kustannuksista vastaa pääasiassa potilaan sairaanhoitopiiri.

Vuonna 2017 kaikista näistä puroista muodostui yhteensä vajaa 14 milj. euroa suomalaisten ulkomailla saatuun hoitoon liittyviä kustannuksia. Vertailun vuoksi: Kela maksoi vuonna 2017 sairaanhoitokorvauksia yhteensä 1 815 milj. euroa, joten kansainvälinen ulottuvuus on hyvin pieni. Lisäksi pääosa sairaanhoidon kustannuksista syntyy kunnissa, joihin verrattuna Kela-korvauksetkin ovat pieniä.

Ylivoimainen ykkönen on Viro, jonne suomalaiset lähtevät hammaslääkäriin.

Minne suomalaiset lähtevät hoitoon? Ilman ennakkolupaa hoitoon lähtiessä ylivoimainen ykkönen on Viro, jonne suomalaiset lähtevät hammaslääkäriin. Toiseksi eniten hoitoa haetaan Espanjasta. Muita suosittuja maita ovat Saksa, Unkari ja Ruotsi. Ennakkolupia myönnetään vuosittain noin 100. Ennakkoluvalla lähdetään pääasiassa Viroon tai Ruotsiin, ja lupia on myönnetty eniten raskauden ja synnytyksen, silmätautien sekä syöpätautien hoitoon.

Tilastojen tulkinnassa on hyvä muistaa vielä kaksi asiaa. Ensimmäiseksi: vuosien keskinäinen vertailu on hyvin hankalaa. Potilaan tulee hakea korvauksia puolen vuoden kuluessa maksusta. Sen jälkeen kuluu aikaa hakemusten käsittelyyn. Myös valtioiden väliset laskut liikkuvat eri aikaan kuin hoito on annettu. Niinpä hoito on voitu antaa eri vuonna kuin se on Kelalle tilastoitunut maksetuksi. Tilastoihin vaikuttaa myös käsittelytilanne, eli jos jonain vuonna on ollut ruuhkaa, seuraavana vuonna voi olla enemmän maksuja kuin edellisenä. Toiseksi: maksettuihin euromääriin vaikuttaa suoraan se, millaista hoitoa milloinkin on annettu. Yhden henkilön hoito on voinut maksaa 100 tai 100 000 euroa. Näin ollen jo yksi henkilö voi muuttaa pienen ryhmän tilastoa merkittävästi.

Lisätietoa rajat ylittävän terveydenhuollon tilastoista.