Pasi Örnberg 24.3.2020 3 min

Robotteja työskentelee meillä Kelassakin

“Niin maailma muuttuu Eskoseni”, kirjoitti Aleksis Kivi Nummisuutareihin aikanaan. Tuo suomalaisen kirjallisuuden yksi lainatuimmista sanonnoista toimii edelleen meneillään olevan yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Tämä murros on tietenkin digitalisaatio. Päivän muotisana ja megatrendi. Rohkeimpien skenaarioiden mukaan robotit vievät meidän työmme ja tekoäly ratkaisee ihmiskuntaa piinaavat ongelmat ilmastonmuutoksesta lähtien. Niin tai näin, digitalisaatiota edistetään vauhdilla valtion eri organisaatioissa.

Kelassa on tehty jo vuosikymmeniä automaattisia etuusratkaisuja perinteisen automatiikan keinoja käyttäen.

Digitalisaation edistäminen julkishallinnossa on vahvasti esillä hallitusohjelmassa, ja digitaalisten palveluiden kehittäminen on kirjattu Kelan hiljattain julkaistuun strategiaan. Odotukset uusia teknologioita kohtaan ovat mittavia ja panostukset merkittäviä. Niinpä ohjelmistorobotit, tekoäly ja muut uudet digitaaliset palvelut ovat korkean tärkeysasteen kehittämiskohteita meillä Kelassa. Tekoälyllä on kokeiltu asumistuen ratkaisemista ja chattibotit auttavat vanhempainpäivärahan hakijaa. Tässä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Automatiikan käyttö julkisella sektorilla ei ole kuitenkaan uusi asia. Meillä Kelassakin on tehty jo vuosikymmeniä automaattisia etuusratkaisuja perinteisen automatiikan keinoja käyttäen. Esimerkiksi opintotuen ratkaisussa on käytössä automatiikkaa. Perinteisen automatiikan lisäksi on työkalupakkiin tullut nyt vain uusia työkaluja.

Robotti laittaa viestin asumistuen saajalle, kun tuki pitäisi tarkistaa.

Itse heitän lusikkani tähän digisoppaan omien työtehtävieni kautta. Tämänhetkiset työtehtäväni keskittyvät edistämään ohjelmistorobottien käyttöä Kelan etuuksien ratkaisemisessa ja niihin liittyvissä tukitoiminnoissa. Yhtenä esimerkkinä mainitsen ohjelmistorobotin, joka laittaa viestillä pyynnön asumistuen saajalle tarkistuttaa tuki, kun väestötietojärjestelmästä saadun tiedon perusteella ruokakunnassa on tapahtunut muutos.

Ohjelmistorobotti ei ole fyysinen kapistus, toisin kuin vaikkapa Star Wars -elokuvista tuttu R2D2. Ohjelmistorobotti on käytännössä koodinpätkä, joka suorittaa rutiininomaisia työtehtäviä käyttäen samoja järjestelmiä kuin ihminenkin. Robotti osaa esimerkiksi klikata linkkejä, kopioida tekstiä ja liittää sen toiseen tiedostoon. Lisäksi se osaa liikkua näppärästi Kelan etuuskäsittelyjärjestelmissä, josta se voi esimerkiksi poimia tietoa käsittelijälle valmiiksi etuusratkaisua varten. Merkittävä pointti tässä on se, että ohjelmistorobotti ei tee mitään mitä ihminen ei ole sitä ennalta määrittänyt tekemään. Robotti ei siis tee omia päätelmiä tai ratkaise kenenkään etuusasiaa mielivaltaisesti.

Robotti ei tee mitään mitä ihminen ei ole sitä ennalta määrittänyt tekemään.

Kela on tällä hetkellä työmäärän kanssa tiukoilla. Näin on valitettavasti ainakin toimeentulotuen kohdalla. Ohjelmistorobotiikka on yksi keino vastata tähän haasteeseen. Etsimme robotiikkatiimin kanssa parhaillaan Kelan sisältä rutiininomaisia, niin sanottuja “tylsiä töitä”, robottien tehtäväksi. Näin etuuskäsittelijöille jäisi enemmän aikaa vaativimpien hakemusten ratkaisuun. Tylsien töiden etsimisessä tiimiämme auttavat ”robokummit”, jotka ovat tehtävään valittuja etuuskäsittelijöitä eri etuuksista ja eri puolilta Suomea. Tavoitteena on siirtää rutiininomaiset työt roboteille, jolloin me ihmiset voimme keskittyä enemmän muihin asioihin, kuten esimerkiksi asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen.

Olemme Kelassa niin ohjelmistorobotiikan kuin muidenkin uusien teknologioiden kanssa vielä melko alkumetreillä ja meillä on edelleen paljon potentiaalia käyttämättä. Toivon, että Kelassa on tulevaisuudessa enemmän aikaa keskittyä asiakkaiden kokonaisvaltaiseen palvelemiseen, sillä välin kun robotit paiskivat rutiinitöitään taustalla.