Anne Louhen perhe-elämä muuttui melkoisesti kuutisen vuotta sitten, kun yksinhuoltaja muutti lastensa kanssa uuden avopuolison ja tämän kahden lapsen luo. Uudessa perheessä lapsia oli kahden sijaan neljä, vuokra-asunto vaihtui puolison omistamaan omakotitaloon ja edessä oli yhteisen uusperhearjen opettelu.
”Ydinperheeseen kasvetaan seurustelun ja lapsen syntymän myötä, uusperheessä ihmiset lyödään yhtäkkiä yhteen.”
”Ydinperheeseen kasvetaan seurustelun ja lapsen syntymän myötä, uusperheessä ihmiset lyödään yhtäkkiä yhteen. Perhekuviossa on mukana entiset puolisot isovanhempineen, uudet sisarukset ja muut. Se on aikamoinen muutos, ja on haasteellista saada kuvio toimimaan”, Anne kertoo.
Uusi perhetilanne toi muutoksia Kelan maksamiin etuuksiin
Yksinhuoltajana Anne opiskeli ja aloitteli uraa kauneudenhoitoalalla. Palkka jäi vajaiden työtuntien vuoksi pieneksi, joten tulosidonnainen asumistuki kattoi valtaosan vuokrakuluista. Kun Anne ja lapset muuttivat uuden avopuolison omistusasuntoon, asumistuki lopetettiin.
Anne ja hänen miehensä ovat jakaneet kulut siten, että mies vastaa asumiskuluista ja Anne ruokaostoksista ja muista päivittäisistä hankinnoista. Molemmat hoitavat omien lastensa muut menot, kuten harrastusmaksut ja vaatehankinnat.
”Kulut menevät varmaan aika lailla puoliksi. Ruokakustannukset tämän kokoisessa perheessä ovat aika suuret, ja mitä enemmän lapset kasvavat, sitä enemmän he kuluttavat. Kun asuin lasten kanssa kolmistaan, rahaa jäi enemmän käteen”, Anne kertoo.
Uusperheen lapsilisiin saatiin porrastuskorotukset
Kun Anne muutti puolisonsa kanssa yhteen, yksinhuoltajakorotukset jäivät pois neljän lapsen lapsilisistä. Kelalta tuli pian muuton jälkeen kirje, jonka sisältö ilahdutti: uusperheen lapsilisiin tarjottiin porrastuskorotuksia. Lapsilisän määrä korottuu portaittain viiteen lapseen saakka mitä useampi lapsilisä maksetaan samalle henkilölle.
”Se oli tosi positiivinen yllätys, joka kompensoi yksinhuoltajakorotusten menetystä.”
Korotukset tulivat tarpeeseen, sillä Anne ja hänen puolisonsa työskentelevät matalasti palkatuilla aloilla.
Lapsilisien porrastuskorotus kompensoi yksinhuoltajakorotusten menetystä.
Annen lapset asuivat puolet ajasta isällään, kunnes tytär muutti 14-vuotiaana kokonaan isänsä luokse. Anne ja entinen puoliso ovat eron jälkeen jakaneet lastensa kulut tasan. Uuden puolison lasten äiti maksaa elatusapua.
Avioliitto vaikutti lapsen opintotuen määrään
Syksyllä 2016 Anne meni puolisonsa kanssa naimisiin. Annen sukunimi vaihtui, mutta perheen arki pyörii ennallaan. Puolisoilla on yhä omat tilinsä ja lainansa, ja molemmat vastaavat omien lastensa menoista. Perheen asumis- ja ruokakulut on jaettu vanhaan tapaan.
Avioliiton myötä Annen ammattikoulussa opiskeleva poika saa vähemmän opintotukea, sillä tuen määrään vaikuttavat myös vanhemman aviopuolison tulot.
Uusperheessä on kuuden vuoden yhteiselon aikana koettu aallonpohjat ja -huiput. Annen perhe on saanut vertaistukea Suomen Uusperheiden liiton tapahtumista. Erityisesti viiden päivän tuettu loma vertaistukikeskusteluineen ja lapsille järjestettyine liikunta-aktiviteetteineen on jäänyt mieleen hyvänä kokemuksena.
”Teemme edelleen hirveästi töitä sen eteen, että saamme kaiken toimimaan ja kaikilla on hyvä olla. Jokainen päivä on opettelua, mutta kun lapset kasvavat, arki helpottuu.”
Näin uusperheen perustaminen vaikuttaa Kelan etuuksiin
Lapsilisä. Uusperheen vanhempi ei voi enää saada lapsilisään 48,55 euron yksinhuoltajakorotusta. Lapsilisän määrää saattavat kuitenkin korottaa uusperheen muiden alle 17-vuotiaiden lapsien saamat lapsilisät. Esimerkiksi jos perheeseen kuuluu äidin kaksi lasta ja isän kaksi lasta, lapsilisää maksetaan neljän lapsen mukaan, jos kaikki lapsilisät myönnetään samalle henkilölle. Katso lapsiluvun mukaiset lapsilisän määrät taulukosta.
Kotihoidontuki. Uusperheen perustaminen voi vaikuttaa kotihoidontuen tulosidonnaisen hoitolisän määrään. Hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja yhteenlasketut bruttotulot eli myös uuden puolison tulot ja hänen lastensa lukumäärä. Kotihoidontuen hoitolisää maksetaan vain yhdestä uusperheen lapsesta. Laske Lastenhoidon tuki -laskurilla, paljonko uusperheenne saa tukea.
Yksityisen hoidon tuki. Yksityisen hoidon tuen hoitorahan suuruus määräytyy lapsen varhaiskasvatusoikeuden laajuuden perusteella. Uuden puolison tilanne ei vaikuta lapsen varhaiskasvatusoikeuteen, ellei hän ole lapsen virallinen huoltaja. Siksi uusperheen lasten varhaiskasvatusoikeus voi olla eri laajuinen ja yksityisen hoidon tuen hoitoraha eri suuruinen.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisään vaikuttavat perheen koko ja yhteenlasketut bruttotulot eli myös uuden puolison tulot. Katso hoitolisään vaikuttavat tulorajat taulukosta.
Elatustuki ja elatusapu. Uusperheen perustaminen ei vaikuta elatusavun tai Kelan maksaman elatustuen saamiseen. Elatusvelvollinen maksaa elatusapua sovitun mukaisesi. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos lapsi esimerkiksi muuttaa elatusvelvollisen luokse.
Yleinen asumistuki. Kela maksaa yleistä asumistukea pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Asumistuen määrään vaikuttavat asumismenojen lisäksi ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä ja asunnon sijaintikunta. Siksi uusperheen perustaminen vaikuttaa lähes aina jollain tavalla asumistukeen. Arvioi oman asumistukesi määrä laskurilla.
Ilmoita muutoksista, kun perustat uusperheen
Ilmoita avoliiton aloittamisesta Kelaan mahdollisimman pian, jotta tukia ei ehditä maksaa liikaa. Voit tehdä sen verkkoasiointipalvelussa kohdassa Henkilötietojen muutos. Avioliiton solmimisesta Kela saa tiedon maistraatista, joten sitä ei tarvitse ilmoittaa.
Jos saat yleistä asumistukea, lapsilisää tai muita etuuksia, ilmoita etuuksia koskevista muutoksista verkossa, jotta Kela voi maksaa tuen muuttuneen tilanteen mukaan tai lakkauta tuki verkossa.
