Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 13 kiloa tekstiiliä jokaista asukasta kohden. Tekstiilin kunto ja käyttötarkoitus määrittelevät, mikä on kullekin tuotteelle parhaiten soveltuva kierrätystapa.
Vanhoja vaatteita ja kodintekstiilejä vastaanottavia toimijoita on useita, ja niiden toimintaperiaatteet vaihtelevat.
Nämä vinkit auttavat sinua lajittelemaan käytöstä poistuvat tekstiilit niiden kunnon perusteella siten, että ne ohjautuvat oikeisiin keräyskohteisiin. Lajittele vaatteet sen mukaan, ovatko ne hyväkuntoisia, rikkinäisiä tai likaisia.
- Laita uudelleenkäyttöön hyväkuntoiset, ehjät ja puhtaat vaatteet. Ehjät ja hyväkuntoiset tuotteet tulisi ensisijaisesti ohjata aina uudelleenkäyttöön, jotta ne säilyisivät alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään. Verkossa kuluttajien välinen vertaiskauppa toimii hyvin, mutta ehjiä ja hyväkuntoisia vaatteita voi kierrättää helposti myös enemmän yhdellä kerralla.
– Useat yksityiset toimijat vastaanottavat kuluttajilta ajanmukaisia hyväkuntoisia vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita. Tuotteita voi toimittaa postipakettina uudelleenkäyttöön tai keräysastioihin, joita löytyy suurimmista kaupungeista ympäri Suomen. Toimijat lajittelevat, valokuvaavat, hinnoittelevat, varastoivat ja myyvät tuotteet eteenpäin verkkokaupoissaan, ja tilittävät sopimuksen mukaiset myyntituotot automaattisesti myyjälle.
– Hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten Punainen risti, UFF, Fida ja Pelastusarmeija, vastaanottavat käyttökelpoisia vaatteita. Osa järjestöistä vastaanottaa vaatteiden lisäksi myös hyväkuntoisia kodintekstiilejä. Keräysastioita löytyy usein ainakin Rinki-ekopisteiltä (rinkiin.fi).
– Eläinsuojeluyhdistyksillä on usein käyttöä vanhoille lakanoille, pyyhkeille, peitoille, tyynyille ja matoille. Tarvetta kannattaa tiedustella suoraan paikallisilta toimijoilta (sey.fi).
Muista, että rikkinäisiä tai likaisia tekstiilejä ei pidä sekoittaa ehjien ja puhtaiden tuotteiden kanssa samaan keräykseen. Lisäksi kaikki keräyslaatikoihin toimitettavat tuotteet täytyy pakata suljettuun muovipussiin kosteuden ja homeen estämiseksi.
- Kierrätä rikkinäiset ja loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit raaka-aineeksi. Ympäristönäkökulmasta on tärkeää, että vaikka tekstiilituote ei enää soveltuisi alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, niin materiaalia voi usein hyödyntää vielä muuhun. Näin tekstiili säilyy edelleen kierrossa ja sen elinikä pitenee.
Poistotekstiilien keräystä järjestetään useissa isoissa kaupungeissa sekä vaateketjujen ja -brändien toimesta niiden omissa myymälöissä. Keräyksiin soveltuvat esimerkiksi pyyhkeet, lakanat, vaatteet, matot ja muut sellaiset.
Tekstiilikeräyksistä materiaali jatkaa elämää uusien tuotteiden raaka-aineeksi, joten keräyksiin ei saa viedä kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai vahvasti haisevia tekstiilejä. - Heitä pois alusvaatteet sekä kosteat, haisevat ja pilaantuneet tekstiilit. Alusvaatteille, rikkinäisille sukille ja sukkahousuille ei ole tällä hetkellä hyödyntämiskohdetta, eikä niitä hygieniasyistä vastaanoteta vaatekeräyksissä. Ne kuuluvat energia- tai sekajätteeseen, josta ne ohjataan pääasiassa energiana hyödynnettäväksi.
Tekstiilit ovat herkkiä erilaisille tuholaisille ja pilaantuvat helposti esimerkiksi kosteudesta. Yksi likainen tai pilaantunut tekstiilierä saattaa pilata kaikki muutkin keräysastiaan toimitetut tuotteet. Tästä syystä myös märät, homeiset, tuholaisia sisältävät, vahvasti haisevat ja likaiset tekstiilit kuuluvat aina energia- tai sekajätteeseen, josta ne ohjautuvat energiana hyödynnettäväksi.
+ Jos haluat tutustua tarkemmin siihen, miten vastuullisuus näkyy Kelan strategiassa, lue lisää Vastuullisuus-osiosta (kela.fi).
+ Äitiyspakkauksen tuotteisiin voit tutustua Äitiyspakkaus-sivulla (kela.fi).
