Siirry sisältöön

Selkokieli voi olla portti yhteiskuntaan – intialainen Mohor oppi selkokielen avulla suomen

Koti & Perhe | 25.2.2020
Mohor Banerjeella oli Suomeen muuttaessaan kaksi tavoitetta: oppia kieli ja saada työpaikka. Ensimmäinen haave on toteutunut, ja kiitos siitä kuuluu selkokielelle. Yksinkertaista ja helppoa kieltä tarvitsevat myös yhä useammat suomalaiset.
Kuuntele artikkeli
Mohor Banerjee.
Mohor Banerjee uskoo, että ilman selkokieltä maahanmuuttajien olisi haastavampaa oppia suomea. ”On hienoa keskustella suomalaisten kanssa heidän äidinkielellään.”

Kun intialainen Mohor Banerjee selasi ensimmäisen kerran suomalaista sanomalehteä, hänen mielessään risteili monenlaisia ajatuksia.

Kirjallisuuden maisteriksi Kalkutan yliopistosta valmistunut nainen tavasi uutisia ja ihmetteli, kuinka kukaan voi osata kieltä, jossa oli niin pitkiä sanoja. Kappaleet vaikuttivat koukeroisilta, jopa pelottavilta.

Mohorin mielessä kävi, mihin ihmeeseen hän oli joutunut.

– Myöhemmin ymmärsin, että pitkät sanat olivat yhdyssanoja. En ollut koskaan aiemmin nähnyt vastaavia, Mohor muistelee.

Mohor, jonka äidinkieli on bengali, muutti Suomeen kaksi vuotta sitten puolisonsa työkomennuksen vuoksi. Hänellä oli alusta saakka kaksi tavoitetta: oppia puhumaan suomea ja saada työpaikka.

Selkokielen avulla suomen kieli avautui uudella tavalla.

Kotouttamiskoulutuksessa Mohor oppi ensimmäiset suomenkieliset sanansa: moi, hei, näkemiin ja nähdään. Halu oppia oli valtava. Kuudesta seitsemään tuntia kestäneiden kotouttamispäivien jälkeen Mohor olisi halunnut vielä jatkaa kielen opiskelua.

Päänvaivaa aiheuttivat esimerkiksi verbien muodot. Lisäksi Mohoria mietitytti, kuinka hän oppisi käyttämään sekä yleis- että puhekieltä.

Kotouttamisjaksonsa jälkeen Mohor pääsi Selkokeskukseen kokemusasiantuntijaksi. Työharjoittelussaan hän kuuli ensimmäisen kerran selkokielestä.

– Minulla kävi onni, että pääsin Selkokeskukseen. Selkokielen avulla suomen kieli avautui uudella tavalla.

Mohor Banerjee näyttää kameralle kirjaa.
Kotouttamiskoulutuksensa aikana Mohor opiskeli suomea kuusikin tuntia päivässä. Ensimmäisiä sanoja olivat moi ja hei. Nyt lempisana on ihana.

Maahanmuuttajia, vanhuksia, muistisairaita – Selkokieltä käyttävä joukko on moninainen

Selkokieli on suomen ja ruotsin kielen yksinkertainen muoto, jota on käytetty Suomessa 1980-luvulta saakka. Käytännössä selkokieli tarkoittaa tekstiä, jonka sisältö, sanasto ja rakenteet ovat yleisempiä ja helpompia.

– Selkokielisessä tekstissä veloituksetta-sanan tilalla saatetaan sanoa ilmainen tai ei maksa mitään, kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä Selkokeskuksesta kuvaa.

Selkokieli sopii henkilölle, jolla on kielellisiä vaikeuksia. Ryhmä on laaja ja siihen kuuluu muun muassa maahanmuuttajia, kehitysvammaisia ihmisiä, vanhuksia, muistisairaita ja afaatikkoja eli henkilöitä, joilla on aivoperäinen puhehäiriö.

– On huomattu, että esimerkiksi afasiaa sairastavien kuntoutuksessa tai maahanmuuttajien kotouttamisessa selkokielestä on hyötyä, Leealaura kertoo.

Myös Mohor huomasi, että selkokielen avulla hänen sanavarastonsa alkoi karttua ja kokonaisuuksien ymmärtäminen hahmottua. Työpäiviensä aikana hän luki ja kommentoi selkokielisiä tekstejä, kuten kirjoja. Ensimmäinen selkokieleksi luettu kirja oli Pertti Rajalan Suomen historia.

Lisäksi Mohor luennoi selkokielen merkityksestä oppimisessaan.

– Selkokieli antoi itsevarmuutta käyttää suomea, vaikka olisinkin halunnut puhua heti täydellisesti.

Lue myös: Kolme vuotta kotoutumista – Maryam oppi kielen, opiskeli ja sai töitä

Mohor Banerjee lukee.
Mohor pystyy hoitamaan asioitaan Kelan selkokielisillä sivuilla. Hän toivoo, että selkokielisiä materiaaleja tulisi lisää.

Selkokielistä palvelua, kiitos – ”Ymmärrän enemmän kuin osaan puhua”

Leealaura Leskelä muistuttaa, että selkokielestä on apua myös arjen tilanteissa. Varsinkin viranomaiskieli on usein vaikeaa, koska sanat ovat vieraita ja lauseet mutkikkaita. Poikkeuksiakin toki löytyy.

Leealaura kehuu esimerkiksi Kelan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin selkosivuja sekä Yleisradion selkouutisia. Myös käyttäjiltä on tullut sisällöistä myönteistä palautetta.

– Henkilöt, jotka eivät edes tarvitse selkokieltä, kokevat selkosivut toimiviksi ja helpoiksi. Selkosivuja pitäisi ehdottomasti saada lisää.

Mohor toivoo, että selkokieltä myös puhuttaisiin enemmän.

Mohor on samaa mieltä. Myös hän valitsee selkokieliset sivut, jos sellaiset on saatavilla. Esimerkiksi Kelan selkokielisiä sivuja hän pitää helposti ymmärrettävinä.

Mohor toivoo, että selkokieltä myös puhuttaisiin enemmän. Tämä helpottaisi tapaamisia esimerkiksi pankissa, lääkärissä tai lentoasemalla. Mohor sanoo, että asiointikieli vaihtuu usein englanniksi, jos toinen käyttää liian haastavaa kieltä.

– Ymmärrän enemmän kuin osaan puhua ja yritän aina ensin pärjätä suomeksi. Kun pystyn siihen, olen iloinen ja kiitollinen.

Lue myös: Kela jalkautuu kahvilaan kotoutujien luo – ”Ystävällistä ja joustavaa”

Selkokielen käyttö helpottaisi työllistymistä ja ehkäisisi syrjäytymistä

Selkokeskuksen Leealaura Leskelä arvioi, että selkokieltä käyttää tällä hetkellä 650 000–750 000 suomalaista. Tarkkaa arviota on mahdoton antaa, koska osa tarvitsee selkokieltä hetken, osa koko ajan ja osa vain viranomaisten kanssa asioidessaan. Tarve kuitenkin lisääntyy jatkuvasti.

– Tähän vaikuttavat maahanmuutto, väestön ikääntyminen ja yleinen lukutaidon heikkeneminen.

Kehittämispäällikkö toivoo, että selkokieltä uskallettaisiin käyttää yhä enemmän myös työpaikoilla. Tämä helpottaisi työllistymistä ja ehkäisisi syrjäytymistä.

Sillä on valtava merkitys, että ihminen voi hoitaa itsenäisesti asioitaan.

– Sillä on valtava merkitys, että ihminen voi hoitaa itsenäisesti asioitaan. Esimerkiksi työsopimus ja perehdytys voisivat olla selkokielellä.

Leealaura toivoo, että viranomaiset ja yritykset näkisivät selkokielen mahdollisuutena, eivät lisätaakkana. Yritysten selkokieliset nettisivut auttaisivat monia löytämään tarvitsemansa informaation helpommin ja nopeammin.

– Selkokielen avulla on mahdollista ratkaista monenlaisia syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ja sitouttaa ihmisiä yhteiskuntaan.

Mohor Banerjee keittiön pöydän ääressä.
Opiskelemisen lisäksi Mohor harrastaa lukemista, musiikkia ja matkustamista. Viimeksi hän kävi Espanjassa.

Portti yleiskieleen – ”Selkokieli opetti ymmärtämään, miten kaunis kieli suomi on”

Mohor korostaa, että selkokieli on loistava tapa saada ihmiset innostumaan kielestä ja kulttuurista. Yleiskieli voi vaikuttaa alussa niin haastavalta, että oppimismotivaatio laskee. Näin hänellekin olisi voinut käydä. Selkokieli opetti ymmärtämään, kuinka kaunis kieli suomi on.

– Selkokielen lyhyet lauseet ja yksinkertaiset sanat auttoivat. Luen yhä selkokielisiä tekstejä, kun haluan parantaa kielitaitoani ja oppia uutta. Selkosanomat on loistava.

Seuraavaksi Mohor toivoo löytävänsä töitä asiakaspalvelutehtävistä ja oppivansa yhä lisää suomea. Vaikka Mohor ei mielellään kehu osaamistaan, on uskomatonta, että hän antaa haastattelun suomeksi vain muutaman vuoden opiskelun jälkeen. Mohorin mielestä se on Selkokeskuksen, sen työntekijöiden ja selkokielen ansiota.

– Sanon aina, että selkokieli on portti yleiskieleen. Se on kuin kippari laivassa, jonka kyydissä olen. Toivottavasti sitä saadaan lisää.

Näin Kela palvelee selkokielellä

  • Kela julkaisi vuoden 2019 lopussa selkokieliset sivut, joilla kerrotaan selkokielellä Kelan etuuksista ja palveluista. Sivuston sisältö koostuu Kelan selkoesitteiden teksteistä, jotka on muokattu verkkoon sopiviksi.
  • Selkokielisillä sivuilla on kahdeksan aihepiiriä: asuminen, eläkkeet, lapsiperheet, muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille, opiskelu ja asevelvollisuus, sairastaminen ja kuntoutus, toimeentulotuki sekä työttömyys.
  • Kela halusi selkokielisillä sivuillaan parantaa asiakkaidensa yhdenvertaisuutta. Kun palvelu on riittävän helppokäyttöinen, kaikilla on mahdollisuus käyttää sitä.
  • Kela julkaisee myöhemmin myös ruotsinkielisen selkosivuston.

Lue lisää Kelan sivuilta

Kelan selkokieliset sivut

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.