Marraskuussa 2020 aloin lukea Kelan sisäistä työpaikkailmoitusta. Siinä haettiin projektityöntekijöitä luomaan uutta palvelutapaa Kelan ja sote-keskusten välille. Tulevaisuudessa sote- eli sosiaali- ja terveyskeskuksista asiakas saa kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdestä paikasta.
Ensimmäisten lukemieni rivien jälkeen otin jo parempaa ryhtiä tuolissani ja ahmin työpaikkailmoitusta. En ollut suunnitellut siirtyväni mieluisasta kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työstäni mihinkään, mutta tämä ilmoitus suorastaan huusi nimeäni. Tässä työssähän pääsisi oikeasti vaikuttamaan niihin asioihin, jotka koin epäkohdiksi asiakkaiden näkökulmasta.
Kukaan ei kaipaa ravaamista eri tahoilla selvittämässä etuuksiaan ja oikeuksiaan, silloin kun oma elämäntilanne on vaikea.
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu työkykyohjelma, jossa Kela on mukana yhteistyökumppanina. Ohjelman yhtenä tavoitteena on osatyökykyisten aseman parantaminen työmarkkinoilla. Tätä tavoitellaan luomalla sellainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti. Lisäksi tavoitteena on, että me ammattilaiset kehitämme osaamistamme ja hyödynnämme sitä asiakkaan parhaaksi.
Kukaan ei kaipaa ravaamista eri tahoilla selvittämässä etuuksiaan ja oikeuksiaan silloin, kun oma elämäntilanne on vaikea. Niissä tilanteissa eri luukuilla kiertämiseen ja oman tilanteen selittämiseen kerta toisensa jälkeen ei tahdo riittää voimia. Minulle työssäni merkityksellisintä on ollut päästä auttamaan asiakasta tällä polulla, joka vie takaisin työelämään sairauden jälkeen tai sairaudesta huolimatta.
Työkyvyn palauttamiseen on paljon keinoja, mutta kun niitä tarvitaan tosielämässä, tilanne voi näyttäytyä asiakkaalle melko sekavana.
Työkyvyn ylläpitämiseen ja palauttamiseen on paljon keinoja, mutta kun niitä tarvitaan tosielämässä, tilanne voi näyttäytyä asiakkaalle melko sekavana. Yksi työkyvyn tukikeino on kuntoutus.
Kuntoutus on haastava ja laaja kokonaisuus. Työssäni olen usein tilanteessa, jossa asiakas kertoo lääkärin suositelleen hänelle kuntoutusta. Kun kysyn mitä kuntoutusta, ei tilanne enää olekaan asiakkaalle selvää. Kuntoutusta voi olla niin terveyskeskuksen jumpparyhmä, työeläkelaitoksen maksamaa koulutus kuin monen vuoden psykoterapia. Kuntoutus voi olla niin ammatillista, sosiaalista kuin lääkinnällistäkin. Kuntoutusta järjestävät esimerkiksi erikoissairaanhoito, Kela, potilasjärjestöt, työterveyshuollot, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt tai vaikka sosiaalitoimisto.
Työhakemukseni kanssa kävi hyvin ja sain mahtavan uuden työn! Olen nyt yksi kymmenestä Kela sote-keskuksissa -työkykyohjelman projektityöntekijästä Kelassa. Pääsin mukaan uudistamaan tätä hankalalta näyttäytyvää ja monimutkaista polkujen reitistöä ja kehittämään sitä asiakkaille selkeäksi. Me projektin työntekijät olemme ympäri Suomea ja työskentelemme jokainen omissa nimetyissä paikallisissa hankkeissa. Minä työskentelen Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueiden työkykyhankkeissa.
Maali on selvänä edessä: haluamme, että tulevaisuuden sote-keskus on paikka, jossa asiakkaan on helppo asioida, hän saa sieltä ajoissa tukea työkykyasioissa ja kaikki tarvitsemansa palvelut. Tulevat kuukaudet parannamme näitä työkykyyn liittyviä palvelupolkuja. Kirjoitamme jatkossa säännöllisesti tässä blogissa, miten polkujen parantaminen etenee ja mitä meille projektityöntekijöille kuuluu.
Satu Laakoli,
polkujen raivaaja Kelasta
Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -blogisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.
