Siirry sisältöön

Kahden kodin välillä

Kela palvelee | 5.11.2019
Joona Suonperä
palveluasiantuntija
Kuuntele artikkeli

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttuu joulukuun alusta. Lakia on ollut tarpeen muuttaa muun muassa siksi, että perheiden elämäntilanteet ovat monimuotoistuneet. Muutoksen tavoitteena on parantaa lapsen asemaa kaiken tämän keskellä, vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita ja varmistaa, että tapaamisoikeus toteutuu. Esimerkiksi vuoroasuminen kirjataan jatkossa lakiin, ja lapsen asumiseen ja tapaamiseen liittyviin asioihin tulee muutoksia.

Lainmuutos ei juurikaan vaikuta Kelan etuuksiin ainakaan tässä vaiheessa, mutta tiedätkö miten vuoroasumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät asiat ylipäätään näkyvät Kelan kanssa asioinnissa?

Lapsella on vastaisuudessakin vain yksi virallinen osoite.

Vaikka vuoroasuminen tuleekin kirjatuksi lakiin, niin lapsella tulee vastaisuudessakin olla vain yksi virallinen osoite. Esimerkiksi yleisessä asumistuessa lapsi kuuluu edelleenkin siihen ruokakuntaan, jonka kanssa hän on virallisesti kirjoilla. Lainmuutoksen jälkeen maistraattiin tulee kyllä merkintä vuoroasumisesta, mikä varmasti helpottaa lapsen asioiden hoitamista eri viranomaisten kanssa. Lapsilisän osalta vanhemmat voivat sopia keskenään kumpi sen hakee, mutta jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, Kelan täytyy selvittää hakemusta käsitellessä lapsen tosiasiallista asumista ja kirjoilla oloa. Voit lukea lisää siitä, mitä erovanhempien on hyvä tietää lapsen Kela-asioista.

Jatkossa vanhemman täytyy ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa. Kelalle muutosta pitää ilmoittaa silloin, jos asiakkaalla on maksussa sellaisia etuuksia, joihin muutto vaikuttaa. Viralliset osoitetiedot Kela saakin sitten maistraatista.

Vanhemman täytyy ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa.

Muutoksen jälkeen vanhemmat voivat sopia keskenään muun henkilön kanssa oheishuollosta. Aikaisemmin tämä on onnistunut vain tuomioistuimen määräyksestä. Tämä luonnollisesti näkyy myös Kelassa esimerkiksi tiedonsaantioikeuksissa, kun oheishuoltaja voi hoitaa alaikäisen lapsen asioita. Oheishuoltajuus ei kuitenkaan vapauta vanhempia elatusvelvollisuudesta. Tällöin voi esimerkiksi Kelan maksama elatustuki olla mukana kuviossa. Oheishuoltaja voi tietyissä tilanteissa hakea Kelasta elatustukea, jos vastaa lapsen hoivasta ja huollosta.

Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Siihen saakka vanhempi vastaa lapsen elatuksesta, vaikka alaikäinen voikin joitain etuuksia Kelasta saada. Aina silloin tällöin meiltä Kelan asiakaspalvelusta kysytään, miksi omillaan asuva alaikäinen ei välttämättä saa esimerkiksi asumistukea. Jotta asumistuki voidaan lapselle myöntää, hänellä pitäisi olla omia säännöllisiä tuloja, joilla hän voi osoittaa elättävänsä itseään. Omillaan asuva alaikäinen ei myöskään saa yleensä omaa perustoimeentulotukea, koska vanhemmat vastaavat hänen elatuksestaan.

Lapsen edun parantaminen ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen on tärkeää. Myös Kelan kannalta on erittäin hyvä, että laki kehittyy ja tukee näin entistä paremmin perheitä ja sujuvaa arkea. Samalla myös asioiden hoitaminen helpottuu.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.