Sanoilla leski ja orpo on mielestäni kalskahtava sävy. Aikoinaan näitä sanoja käytettiin puhekielessä, kun tarkoitus oli kuvata ihmisen asemaa yhteiskunnassa. Olen kuullut iäkkäiden sukulaisteni käyttävän näissä tilanteissa sanontoja ”se on tuo naapurin leski” tai ”se orpo poika kylältä”. Tämän perusteella tiedettiin lukea jo rivien välistä, että nyt tarkoitetaan yhteiskunnassa hieman heikko-osaisempaa tai suvun suuria rahamääriä perinyttä, vähän ylimielistäkin kartanon rouvaa. Jos puhuttiin sotaorvosta tai sotaleskestä, sanat itsessään sisälsivät tiedon siitä, mitä perheelle oli tapahtunut.
Nykyajassa nämä sanat ovat harvinaistuneet ja tilalle on tullut kauniimpi läheinen. Puhekieleen jäävät sanat muuttuvat sukupolvien myötä aina omanlaisekseen ja joskus onneksi hyvällä tavalla. Silti etuusmaailmassa puhutaan edelleen leskeneläkkeestä. Kuka siihen on oikeutettu?
Laki perhe-eläkkeistä perustui oletukseen, että mies elätti perheen ja vaimo huolehti palkatta kodista.
Kun tulin Kelaan töihin, leskeneläkettä maksettiin vain naispuoliselle avioleskelle ja lapsikin oli automaattisesti oikeutettu eläkkeeseen vain siihen saakka, kun täytti 16 vuotta. Laki oli siltä ajalta, jolloin mies elätti perheen ja vaimo huolehti palkatta kodista.
Kaiken lisäksi eläkkeen määrät olivat sidottuja kuntarajoihin. Täällä maaseudulla samalla tiellä asuvien naapureiden eläkkeet saattoivat poiketa toistaan suurestikin, jos kuntarajan sattui menemään juuri siitä talojen välissä olevan metsän poikki.
Avioliiton merkitys yhteiskunnassa on huomattavasti muuttunut.
Maailma muuttui, ja naiset alkoivat käydä töissä miesten rinnalla. Silti vasta vuosituhannen vaihduttua leskeneläkeoikeus laajennettiin koskemaan myös miespuolisia leskiä. Kuntarajat poistuivat ja merkitykselliseksi tuli alaikäiset lapset ja velvollisuus heidän huolehtimisestaan. Leskeneläkkeeseen tuli lisänä lapsikorotus, ja lapsen oikeus eläkkeeseen pidentyi 18 ikävuoteen saakka.
Kun laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan vuonna 2002, leskeneläkeoikeus tuli koskemaan myös samaa sukupuolta olevaa avioleskeä sekä heidän yhteisiä lapsiaan. Aikain saatossa avioliiton merkitys yhteiskunnassa on huomattavasti muuttunut ja sen pohjalta viimeisin – ja mielestäni merkityksellisin – muutos perhe-eläkkeissä tapahtui tämän vuoden alussa. Leskeneläkettä on mahdollista saada tietyin edellytyksin myös avoliiton perusteella.
Perhe-eläkkeet ovat mielestäni hyvä esimerkki muutoksesta koti tasa-arvoisempaa maailmaa ja sukupuolineutraalia lainsäädäntöä, joka huomioi myös lasten tarpeita äkillisesti muuttuvassa elämäntilanteessa.
Lakiuudistuksen ansiosta lasten oikeudet korostuvat entisestään.
Perhe-eläkkeitä leskelle ja lapselle maksaa Kela sekä kuolleen läheisen työeläkelaitos. Eläkkeet määräytyvät 1.1.2022 alkaen sen perusteella, onko kyseessä ollut avio- vai avoliitto ja onko perheessä yhteisiä lapsia. Avioliiton perusteella leskeneläkettä voidaan maksaa myös lapsettomalle leskelle, mutta avopuolisoilla leskeneläkeoikeus on sidottu yhteiseen alaikäiseen lapseen tai lapsiin.
Lakiuudistuksen ansiosta lasten oikeudet korostuvat entisestään. Alaikäisellä lapsella on aina oikeus saada vanhemmastaan lapseneläkettä. Uudistuksen myötä lapsen oikeus saada työeläkelaitoksen eläkettä pidentyi kahdella vuodessa 20 ikävuoteen saakka. Kelan eläkettä lapsi voi saada 21 vuotiaaksi asti sillä edellytyksellä, että hän opiskelee.
Lue lisää: Näin perhe-eläkkeet uudistuivat – myös avopuoliso voi jatkossa saada leskeneläkettä
Voimme olla tyytyväisiä siihen, että laki on muokkautunut muuttuneen maailman mukana. Kuitenkaan sukupuolineutraaliudesta, perhetilanteesta tai taloudellisesta tuesta huolimatta ei mikään raha ei korvaa sitä surua tai ikävää, joka läheisen kuoleman koittaessa koetaan. Siinä tilanteessa, kun suunnitellaan läheiselle hänen näköistään muistotilaisuutta ja valitaan kauneinta arkkua, ei jaksa enää miettiä etuushakemusten täyttämistä. Siksi olemme täällä sinua varten. Autamme ja neuvomme sinua siinä, mitä tukea tilanteessasi voi saada ja mistä sitä voi hakea.
