Kello ei enää herätä puoli kuudelta. Tamperelainen Sirpa Leponiemi nauttii siitä, että voi herätä verkalleen omaan tahtiin ja lukea Aamulehden kaikessa rauhassa. Työvuosina tämä ei ollut mahdollista.
”Työskentelin yli 40 vuotta laboratoriohoitajana, ja työpäiväni alkoivat yleensä seitsemältä. Se tarkoitti, että illalla ei juuri valvottu, vaan oli mentävä aikaisin nukkumaan”, Sirpa sanoo.
”Toisaalta etenkin viimeisinä työvuosina olin usein niin väsynyt hektisen työpäivän jälkeen, ettei virtaa juuri ollut esimerkiksi harrastuksiin.”
Iso elämänmuutos tuntui helpottavalta
Eläkkeelle jääminen on aina iso elämänmuutos, joka voi herättää monenlaisia tunteita. Sirpa kuvailee, ettei tuntenut niinkään haikeutta, vaan helpotusta. Sirpan työpaikalla Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä toiminta oli nimittäin muuttunut, ja Sirpa siirtyi vanhana työntekijänä yksityisen yrityksen työntekijäksi.
”Oli hienoa päästä varttuneena oppimaan uutta, mutta toisaalta työstä tuli hektisempää ja monipuolisuus, joka oli aiemmin tärkeä osa työni merkityksellisyyttä, väheni.”
Yksi asia Sirpaa mietitytti etukäteen. Hänellä oli paljon hyviä kokemuksia työterveyshuollosta, mutta eläkkeelle jäämisen myötä sen palveluista olisi luovuttava.
”Pohdin, miten julkinen terveydenhuolto mahtaa toimia. Olin kuullut tutuilta monenlaisia kokemuksia.”
Sirpa kertoo pyytäneensä varmuuden vuoksi ennen eläkkeelle jäämistään työterveydestä laboratoriolähetteen perusverikokeisiin.
”Ei minulle ollut mitään erityisiä vaivoja, mutta halusin itselleni levollisemman olon.”
Hyvää julkista hoitoa
Kun Sirpa oli ollut eläkkeellä reilun vuoden, hän soitti julkiseen terveydenhuoltoon saadakseen ajan verenpainetaudin kontrolliin.
”Olin yllättänyt, että sain kiireettömän ajan jo kahden viikon päähän.”
Vielä enemmän hänet yllätti, että käynnin lopuksi lääkäri muistutti, että verenpainekontrollissa on syytä käydä säntillisesti kerran vuodessa.
”Ja minä kun venytin ajanvarausta vähän pidemmälle, koska ajattelin, että ei aikaa kuitenkaan ole helppoa saada, eikä minulla mitään akuuttia vaivaa ole.”
Positiivinen kokemus Sirpalle jäi myös, kun hän aikoinaan asioi nyt jo edesmenneen isänsä kanssa Ihotautien poliklinikalla Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.
”Isäni pohti etukäteen, mahdetaanko hänen ikäistään, yli 90-vuotiasta, enää kunnolla hoitaa, mutta hänen asiaansa perehdyttiin huolellisesti ja hyvin.”
Kun käsi ei nousekaan ylös
Työelämässä ollessaan Sirpa tottui siihen, että asiat hoituivat tutun työterveyslääkärin kanssa, eikä asioitaan tarvinnut selittää jokaisella käynnillä alusta saakka. Tätä hän sanoo toisinaan kaipaavansa nykyään, mutta toteaa, että paljon on kiinni siitä, millainen lääkäri kohdalle osuu.
”Työterveydessäkin asioin kerran muun kuin tutun lääkärin kanssa, kun satutin selkäni kesälomalla laituria mökillä nostaessa. En tullut kohdatuksi, mutta onneksi selkäni parani lopulta itsekseen.”
Samankaltainen kokemus hänellä on myös julkiselta puolelta, joskin muisto on fysioterapiasta.
”Olen käsityöihminen ja käsissäni on miltei aina sukkapuikot. Se varmasti vaikutti siihen, että toinen käteni kipeytyi, eikä noussut kunnolla ylös.”
Sirpa tarttui toimen naisena puhelimeen ja soitti omalle terveysasemalleen. Lääkärin sijaan hänet ohjattiin fysioterapeutille.
”Vähän ennakkoluuloisesti astelin vastaanotolle. Pettymykseni oli suuri, kun sain kotiin vain paperin kuntouttavista liikkeistä, mutta niitä ei käyty lainkaan läpi.”
Eläkkeelle jääminen on Sirpalle helpotus.
Eläkkeellä on aikaa taas rakkaille harrastuksille ja uusien aloittamiselle.
Edullista ja tehokasta hoitoa
Kotona paperia lukiessaan Sirpasta tuntui, että hän ei tiennyt, miten kaikkia liikkeitä tehdään. Lähellä hänen kotiaan sijaitsi toinenkin terveysasema. Nainen päätti tarttua puhelimeen ja sai peruutusajan parin päivän päähän.
”Minut otti vastaan ihana fysioterapeutti. Hän ohjasi minulle sopivia liikkeitä, jotka kävimme läpi yksityiskohtaisesti.”
Sirpa kävi fysioterapeutin luona useamman kerran – lopulta käsi tuli siihen kuntoon, että tämä teki Sirpalle myös kuntosaliohjelman.
”Yksi käyntikerta maksoi vähän yli kympin ja sain erittäin asiantuntevaa ohjausta aina samalta ammattilaiselta. Siinä missä ensimmäinen fysioterapeutti horjutti uskoani julkiseen terveydenhuoltoon, jälkimmäinen palautti sen takaisin.”
1.5.2025 tulleen lainmuutoksen ansiosta Kela voi korvata neljä fysioterapiakäyntiä kalenterivuoden aikana. Fysioterapiaan voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä.
Itsestään on pidettävä huolta
Eläkkeellä olemisen hyviin puoliin kuuluu väljä aikataulu. Se merkitsee, että illalla voi katsoa halutessaan televisiota niin pitkään kuin haluaa, mökillä on aikaa touhuta kaikessa rauhassa – ja aikaa ja virtaa riittää myös harrastuksille.
”Tässä iässä itsestään on pidettävä huolta. Viimeisinä työvuosina illalla ei jaksanut lähteä esimerkiksi jumpalle, mutta nyt tilanne on eri. Käyn mielelläni esimerkiksi kävelyllä, ja toisinaan pyöräilen tai hiihdän oman tahtiini.”
Sirpa kertoo naapurinsa houkutelleen hänet Selkäliiton jumpparyhmään.
”Minulla oli aiemmin jonkin verran selkäoireita etenkin aamuisin. Jumpan aloittamisen jälkeen oireita ei ole ollut.”
Valinnanvapauskokeilu kiinnostaa
Sirpa on tietoinen hallituksen kaavailemasta valinnanvapauskokeilusta, joka mahdollistaisi syyskuusta lähtien 65 vuotta täyttäneille yksityisellä yleislääkärillä käymisen julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Ainakaan kiireettömissä vaivoissa hän ei näe sille tarvetta, sillä tuntee, että on saanut julkisesta terveydenhuollosta laadukasta hoitoa. Yleisellä tasolla hän pitää valinnanvapautta kuitenkin positiivisena asiana.
”Ehkä akuutissa tilanteessa voisin hyödyntää yksityistä yleislääkäripalvelua, mikäli julkisella puolella joutuisin odottamaan pitkään lääkäriin pääsyä.”
Eniten Sirpaa mietityttää julkisen terveydenhuollon hammaslääkäripalvelut, ja hän sanoo, että mikäli valinnanvapauskokeilu laajenisi esimerkiksi suun hoitoon, hän varaisi mielellään hammaslääkäriajan.
”Kävin joku aika sitten hammaslääkärissä. Kaikki oli hyvin. Minut ohjattiin suuhygienistille hammaskiven poistoon, mutta seuraava hammaslääkäriaikani on merkitty neljän vuoden päähän. Tämä tuntuu hämmentävältä.”
Harrastukset pitävät mielen virkeänä
Eläkeläisen mielipuuhiin lukeutuu matkailu. Sirpan ja hänen miehensä jääkaappia koristaa iso kokoelma magneetteja, joita he ovat tuoneet ulkomailta.
”Työvuosina matkailu onnistui lähinnä vain loma-aikaan. On upeaa, kun nykyisin voi suunnata ulkomaille väljemmin. Seuraavana reissaamme syksyllä Kroatiaan ja Montenegroon.”
Hän kertoo työvuosinaan tutustuneensa työterveyden chat-palveluun, kun tarvitsi koronaan sairastumisen takia lääkärintodistuksen, jotta sai matkavakuutuksesta korvauksen peruuntuneesta matkasta.
”Nykyään chat-palvelut ovat tulleet myös julkiselle puolelle. Se on mielestäni tosi kätevää.”
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille
- Mahdollisesti syyskuun alussa alkavassa kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät Kelan korvaamana yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla.
- Vastaanotolla määrätyistä yleisimmistä tutkimuksista, kuten laboratoriotutkimuksista, voisi saada Kela-korvauksen.
- Korvattavia käyntejä olisi vuodessa enintään kolme ja palveluille tulisi hintakatto.