Siirry sisältöön
Kuuntele artikkeli

Pienituloisena arjessa selviäminen vaatii voimavaroja ja kärsivällisyyttä

Varhaiskasvattaja Jyrki Tamminen on työkyvyttömyyseläkkeellä. Työ lasten kanssa ei enää onnistunut reumaa sairastavalle. Elämässä pärjää pienituloisenakin, kun mieli on avoin.
Eläkkeellä | 8.9.2025 | päivitetty 8.9.2025

Tarja Västilä, teksti
Laura Vesa, kuvat ja videot

Viikko alkaa mukavasti: Tampereen reumayhdistyksen järjestämä lämminvesijumppa tekee hyvää niin keholle kuin mielelle. Jyrki Tamminen on polskinut muiden reumaatikkojen kanssa jo vuosia.

”Olen päättänyt satsata vesijumppaan, sillä se sopii tähän sairauteen. Lisäksi kävely on ilmaista, sitäkin tulee harrastettua.”

Työkyvyttömyyseläkkeellä liki vuoden ollut Jyrki sanoo pärjäävänsä taloudellisesti, jos menoja miettii tarkkaan. Etua on siitäkin, että työvuosina on tullut pistettyä ropoja sukanvarteen.

”Nyt syödään vanhoja säästöjä.”

Jyrkin puoliso saa tällä hetkellä Kelasta työmarkkinatukea nettona noin 600 euroa kuukaudessa. Akateemisesti koulutetulle erityisalan ammattilaiselle ei ole töitä löytynyt. Satunnaiset apurahat kuluvat osaamisen kartuttamiseen ja elämiseen.

Etualalla näkyyn vanha gramofoni. Jyrki seisoo taustalla ja katsoo ikkunasta.
Jyrki kuljettaa gramofonia ja vanhoja levyjä mukanaan palvelutaloihin, joissa hän vetää työpajoja ikäihmisille. Musiikki on portti muistoihin.

Ratkaisuksi tuli osatyö­kyvyttömyys­eläke

Vuosi 2019 oli kivuliasta aikaa. Lapsuudesta asti reumaa sairastanut Jyrki työskenteli koulussa sekä esiopetuksen opettajana että tuntiopettajana. Työterveysneuvottelussa päädyttiin siihen, että työtä pitää keventää ja ratkaisuna voisi olla osatyökyvyttömyyseläke.

Elokuussa 2020 eläkeyhtiö Kevasta tuli päätös ja Jyrki siirtyi syyskuussa osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

”Ajattelin, että pärjään niin, että olen töissä joka toinen viikko. Kuitenkin vuoden päästä minut siirrettiin koululta päiväkodin puolelle esiopettajaksi. Samalla työaika piteni 23 viikkotunnista liki 40 tuntiin.”

Lastenhoitaja sijaisti Jyrkiä vapaaviikoilla, mutta koska hän ei ollut pätevä tekemään pedagogista suunnittelua ja lasten henkilökohtaisia opetussuunnitelmia, työt kasaantuivat. Lisäksi Jyrki ei pystynyt enää kirmaamaan lasten perässä päiväkodissa.

”Jouduin vielä jalkaleikkaukseen, ja yksi lapsista astui vahingossa juuri leikatun jalan päälle. Työn tekeminen tuntui ylivoimaiselta – impulsiivisten lasten kanssa työskentely vaatii ripeyttä, jota minulla ei enää liikuntaelinsairauteni takia ollut. Väsyin tuon parin vuoden aikana totaalisesti, enkä palautunut ollenkaan. Totesin, että nyt riittää.”

LUE MYÖS
Rauni kokee olevansa ravintola-alan väliin­­putoaja – keikka­­­­töitä saavat nuoremmat mutta myös eläke­ikäiset tarjoilijat
LUE MYÖS
Sanna on joutunut luopumaan hermo­kivun takia monesta asiasta, mutta ei ole luovuttanut

Kulttuuri piristää kaikenikäisiä. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva Jyrki ehtii virittämään senioreiden ja koululaisten tunnelmaa erilaisissa työpajoissa.

Nukketeatterinukke kulkee matkalaukussa mukana.

Hakemukset vaativat voima­varoja

Keväällä 2023 päätettiin, ettei Jyrki aloita syksyllä uuden esiopetusryhmän kanssa vaan jää lomien jälkeen sairauslomalle ja täyttä työkyvyttömyyseläkettä aletaan hakea. 60 vuoden ikäkin puolsi hakemista.

”Hakemus lähti Kevaan elokuussa, ja helmikuussa tuli päätös työkyvyttömyysoikeudesta. Se alkoi viime vuoden elokuussa, kun Kelan sairauspäivärahaoikeuden ensisijaisuusaika 300 päivää päättyi. Sairauspäivärahojen summat vaihtelivat ja aina ne tulivat takautuvasti. Oli vaikea hankkia etuuksien verokortti, kun ei tiennyt, paljonko etuuksia oli odotettavissa.”

Työkyvyttömyyseläkettä hakeva saa ensin sairauspäivärahaa ja vasta vuoden kuluttua alkaa eläkeaika. Tietyin väliajoin Kela halusi tietää Jyrkin terveydentilan B-lausunnolla. Hänestä jatkuva selvittely tuntui omituiselta – aivan kuin olisi odotettu ihmeparantumista. Lisäksi keskimäärin noin 40 euron arkipäiväkorvaus ei pahemmin ilahduttanut.

”Voisi olla hankalampaa, jos ei ole työterveyden asiakas. Miten terveyskeskuksesta saa edes aikaa B-lausuntoja varten, kun niitä pitää toimittaa useita. Valtava byrokratia on kyllä ongelma. Se vaatii voimavaroja, aikaa ja kärsivällisyyttä. Itse vielä jaksoin toimittaa papereita eteenpäin – koko prosessi oli toisaalta mielenkiintoinen, toisaalta masokistinen.”

Jyrkin mielestä kasvottomuus on toinen ongelma: kuka siellä toisessa päässä on käsittelemässä asioita.

”Lisäksi parhaimmillaan minulla oli kolme eri verokorttia: yksi Kelaa, toinen palkkatuloa ja kolmas eläkettä varten. Aina piti laskea, ettei vain tee mitään ylimääräistä niin, että rajat ylittyvät.”

Nukketeatterinukke ja Jyrki.
Nukketeatteriammattilainen esittää monologia viedessään teatteria ikäihmisten ja lasten luo. Nuken mallina on Jyrki itse lapsena.

Etuuksia voisi saada, mutta syynäys ei kiinnosta

Vaikka asumiskulut ovat suhteellisen korkeat, yli tuhat euroa kuussa, asumistukea eivät Jyrki ja hänen puolisonsa hakeneet.

”Kaikkea ei jaksa koko ajan hakea, vaikka asumisoikeusasuntoonkin voisi asumistukea saada. Sekään ei kiinnosta, jos talletuksia ja varallisuutta ryhdytään syynäämään. Sitä haluaisi vain olla, eikä olla koko ajan jonkin selvityksen kohteena. Elämä tuntuu olevan ainaista taistelua.”

Pitkäaikainen perussairaus heijastuu erikoiskorvattavuudesta huolimatta lääkekustannuksiin, eivätkä erikoissairaanhoidon käynnitkään ole ilmaisia. Puoliso on odottanut puoli vuotta päästäkseen julkiseen hammashoitoon – kun kutsu tuli, hoitoon piti mennä naapurikunnan puolelle.

”Meillä on vielä auto, tosin mietitään, pitäisikö siitä luopua. Ajaminen on sellaista hissuttelua. Automaattivaihteista autoa suositeltiin reuman takia, mutta millä sellaisen hankkii.”

LUE MYÖS
Julkisen terveyden­huollon sujuvuus mietitytti Sirpaa, kun hän oli jäämässä eläkkeelle – moni asia on yllättänyt
LUE MYÖS
Vähävarainen eläkeläinen, Kristiina Lindberg: ”On helpompaa, kun hankalistakin asioista puhuu avoimesti”

Kulttuuria apurahoilla lapsille ja ikä­ihmisille

Eläkkeelle jääminen oli sekä helpotus että välttämättömyys. Kun terveys ei enää kestänyt, vaihtoehdot olivat vähissä. Jyrki kuitenkin kiittelee esihenkilöänsä, jolta riitti ymmärrystä ja tukea.

Kasvatusalan lisäksi Jyrkillä on teatterialan koulutus. Kulttuurityön ammattilainen saa satunnaista lisätienestiä ja ennen kaikkea mielekästä tekemistä vetämällä taidetyöpajoja ikäihmisille, lapsille ja nuorille sekä ohjaamalla teatteriesityksiä. Kulttuuriosuuskunta Kiito tarjoaa keikkahommia.

”Kiito hakee apurahoja toimintaansa, ja itsekin haen henkilökohtaisia apurahoja. Hylkyjä tulee paljon, rahoitushanat eivät niin vain aukea. Osuuskunta sai taannoin apurahan, jonka turvin vedin Taidesilta-työpajoja ikäihmisille ja 1.–2.-luokkalaisille yhdessä. Viemme myös teatteria päiväkeskuksiin, jotta senioreillakin olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista.”

Etualalla näkyyn vanha gramofoni. Jyrki istuu taustalla.
Gramofoni virittää seniorit tunnelmaan, kun Jyrki vetää heille taidetyöpajoja.

”Mitä asumistukea voisimme saada?”

Kelasta kysytään paljon sitä, mikä asumistuki tulee kyseeseen, jos toinen pariskunnasta on eläkkeellä ja toinen työelämässä tai työtön.

Pariskunta kuuluu eläkkeensaajan asumistuen piiriin, jos kyse on kahdestaan asuvista puolisoista ja toinen saa sellaista eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Tällaisia eläkkeitä ovat esimerkiksi Kelan tai työeläkelaitoksen maksama vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke, Kelan maksama takuueläke tai leskeneläke, Kelan maksama työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki taikka työeläkelaitoksen maksama täysi työkyvyttömyyseläke tai täysi kuntoutustuki.

Jos pariskunnasta kumpikaan ei saa sellaista eläkettä, joka oikeuttaisi eläkkeensaajan asumistukeen, heillä voi olla oikeus yleiseen asumistukeen.

Lähes kaikki pariskunnan tulot ja omaisuus vaikuttavat eläkkeensaajan asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuen määrä on 85 % huomioon otettavista asumismenoista, joista on vähennetty perusomavastuu. Jos tulot ylittävät niille asetetun tulorajan, asumismenoista vähennetään perusomavastuun lisäksi lisäomavastuu. Eläkkeensaajan asumistuesta ei mene veroa.

Jyrki Tammisen ja puolison tulot ja menot toukokuussa 2025
Tulot: 
Työkyvyttömyyseläke 1 700 euroa;
Puolison työmarkkinatuki 595 euroa;
Apurahat osuuskuntatyöstä 320 euroa; (satunnaisesti juuri toukokuussa)
Yhteensä 2 645 euroa (yleensä 2 325 euroa kuukaudessa)

Menot: 
Asumiskulut 1 170 euroa; 
Sähkö 40 euroa;
Vakuutukset 70 euroa;
Päivittäistavarakaupat 600 euroa;
Lääkkeet 72 euroa;
Internet- ja puhelinkulut 65 euroa;
Julkinen kaupunkiliikenne ja juna 100 euroa;
Oman auton polttoainekulut 48 euroa;
Harrastukset ja vapaa-aika 50 euroa;
Muut yllättävät menot 200 euroa;
Yhteensä 2 415 euroa.