Yleinen 5 min

Polku rikoksettomaan elämään – kuntoutus vangin tukena

Kuntoutus voi olla avaintekijä, joka ratkaisee vangin kiinnittymisen yhteiskuntaan vankeusajan jälkeen. Suomenlinnan vankila tekee Kelan kanssa yhteistyötä vankien kuntouttamisessa.

Kuuntele artikkeli
teksti Sami Niskanen, kuvat Kela ja Rikosseuraamuslaitos 25.4.2019

Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna on monelle mieluinen nähtävyys, joka tuo mieleen merituulen, mukulakivikadun ja kesäteatterin. Harva kuitenkaan tietää, että saarella toimii myös avovankila.

Elämä Suomenlinnan vankilassa muistuttaa tavallista arkea: avovangit opiskelevat, käyvät töissä ja harrastavat. Joskus työ- tai opiskelupaikka voi olla myös saaren ulkopuolella. Näin vanki harjoittelee mahdollista paluutaan siviiliin.

Vanki voi päästä koevapauteen ja ehdolliseen vankeuteen, jos hän sitoutuu työntekoon, päihteettömyyteen ja kuntoutustoimiin.

Vanki voi päästä koevapauteen ja ehdolliseen vankeuteen, jos hän sitoutuu työntekoon, päihteettömyyteen ja kuntoutustoimiin. Kuntoutukseen pääsy on tehty aiempaa helpommaksi: nykyään Rikosseuraamuslaitos ja Kela selvittävät asiakkaan oikeuden kuntoutukseen jo vankeusaikana.

Suomenlinnan vankila on perustettu vuonna 1971 Suomenlinnan peruskorjaus- ja entisöintitöitä varten. Vankilassa on paikkoja 100 vangille.

Kuntoutuksesta mahdollisuus kokeilla työelämää tai opiskelua

Vankien kuntoutuksessa tehtävä yhteistyö käynnistyi vuosi sitten keväällä osana Vankeusaika mahdollisuutena -hanketta.

”Tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen ja antoisa kokemus, sillä Kela ei ole aiemmin tehnyt yhteistyötä vankiloiden kanssa”, kertoo tiimipäällikkö Hanna Dogan Kelasta.

”Vankilan psykiatrin mukaan jopa 90 prosentilla vangeista on mielenterveys- ja traumaperäistä oireilua. Kuitenkaan monella vangilla ei ole välttämättä tehty mielenterveysdiagnoosia”, Hanna kertoo.

”On tärkeää tunnistaa sellaiset kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat, jotka voivat hyötyä Kelan kuntoutuspalveluista jo vankeusaikana. Tällä tavalla osatyökykyinen vanki saa tukea yhteiskuntaan paluussa.”

Kuntoutus on ainoa Kelan etuus, jota voi saada vankeusaikana.

Kuntoutus onkin ainoa Kelan etuus, jota voi saada vankeusaikana. Vankila-aikana se voi olla esimerkiksi nuoren ammatillista kuntoutusta eli Nuotti-valmennusta tai muuta ammatillista kuntoutusta, jos asiakkaalla on diagnosoitu sairaus. Vapautumisen jälkeisenä aikana tulevat kyseeseen esimerkiksi työkokeilu ja työhönvalmennus. Tavoitteena on, että vanki saa kuntoutuksesta mahdollisuuden kokeilla työelämää tai opiskelua.

Kokeilu on tuottanut hedelmää, ja yhteistyötä ollaan laajentamassa Suomenlinnan avovankilan lisäksi Keravan avovankilan kanssa. Toiveena on laajentaa toimintaa muihinkin avovankiloihin ja vankiloihin Suomessa.

Suomenlinnan vankilan vangit korjaavat Suomenlinnan rakennuksia ja hoitavat saaren maisemaa ohjatusti kunnioittaen maailmanperintökohteen arvoa ja historiaa.

Vanki saa tarvitsemansa tuen – kuntoutuksessa mukana myös lääkäri

Vangin kuntoutus suunnitellaan moniammatillisesti. Kun rikosseuraamustyöntekijä tunnistaa alentuneen toimintakyvyn, hän on yhteydessä Kelan yhteyshenkilöön. Työ- ja toimintakyvyn haasteita on saattanut ilmetä vankilan työtoiminnassa, opiskelussa vankilan ulkopuolella, vapautumisen valmistelussa tai vankiterveydenhuollon tapaamisissa. Monella on katkoksia työ- ja opiskeluhistoriassa, asunnottomuutta ja päihteidenkäyttöä, kenties hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa.

Monella vangilla on katkoksia työ- ja opiskeluhistoriassa, asunnottomuutta ja päihteidenkäyttöä, kenties hankaluuksia asioida viranomaisten kanssa.

Yhteydenoton jälkeen Kelan kuntoutuskäsittelijä alkaa suunnitella kuntoutuspolkua ja konsultoi tarvittaessa asiantuntijalääkäriä. Vankilan yhteyshenkilö keskustelee kuntoutusvaihtoehdoista vangin kanssa, ja tarvittaessa myös Kelan yhteyshenkilö haastattelee vankia. Tavoitteena on kuntoutuksen oikea-aikaisuus. Tähän mennessä annetut päätökset ovat olleet myönteisiä.

”Konsultoimme toisiamme paljon etukäteen ja mietimme kuntoutusvaihtoehtoja sekä mitä liitteitä ja selvityksiä tarvitaan”, kertoo ratkaisuasiantuntija Soile Lievonen, joka on Kelan yhteyshenkilö kokeilussa.

Kelan ja vankilan yhteistyö on tuottanut hedelmää. Yhteistyötä ollaan laajentamassa Keravan avovankilaan, kertovat Anne Raivisto Rikosseuraamuslaitoksesta ja Soile Lievonen Kelasta.

”Asiakastapauksia on ollut vasta muutamia, joten niihin on voinut paneutua. Asiakkaan kokonaisuutta ehtii rakentaa niin, että hakemuksen saapuessa Kelaan asiakkaan ei tarvitse enää toimittaa lisätietoja. Usein myös lääkärinlausunto tulee vankilan lääkäriltä samalla.

Kuntoutus vähentää rikoksien uusimista ja tukee paluussa työelämään

Suomenlinnan yhteyshenkilö, rikosseuraamustyöntekijä Anne Raivisto kertoo, että Suomenlinnassa sekä henkilöstö että vangit ovat olleet iloisia yhteistyöstä.

”Vangit eivät ole aina tienneet oikeudestaan kuntoutukseen. He ovat olleet iloisia ja yllättyneitä, miten sujuvasti kuntoutuspolku on mennyt eteenpäin.”

On vaarana, että vanki jää työttömyysturvan tai toimeentulotuen varaan, vaikka hänellä olisi kuntoutuksen avulla mahdollisuudet palata työelämään.

Anne kertoo esimerkin vangista, joka ei pystynyt palaamaan työhistoriansa mukaiseen työhön fyysisten vammojensa vuoksi. Kela ja vankila miettivät, miten asiakas pääsisi takaisin työelämään. Vanki aloitti vankeusaikana ammatillisen kuntoutukseen kevyempään työhön. Sen jälkeen alkoi valvottu koevapaus, jossa hän opiskelee nykyisin kuntoutusrahalla. Opinnot etenevät ripeästi.

”Vanki on ollut hyvillään, että on voinut palata takaisin yhteiskuntaan. Hän on itse sitä mieltä, että työllistyy varmasti tulevaan ammattiinsa.”

”Tässä pitää aidosti tehdä yhteistyötä, ei riitä että ’paperilla lukee näin’. Tosi hienoa, että Kela on ollut valmis panostamaan rikostaustaisten asiakaskuntaan”, Anne kiittelee.

”Meillä on samat asiakkaat. Kun vanki vapautuu, hän siirtyy Kelan asiakkaaksi. On vaarana, että vanki jää työttömyysturvan tai toimeentulotuen varaan, vaikka hänellä olisi kuntoutuksen avulla mahdollisuudet palata työelämään tai opintojen pariin.”

”Yhteistyömme koskee laajemminkin yhteiskuntaa: se auttaa vähentämään uusintarikollisuutta ja tukee vankeja kiinnittymään yhteiskuntaan. Kuntoutuksen lisäksi vanki saa paljon muuta – hän saa väylän vapautumiseen.”