Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa 16–19-vuotiaalle nuorelle, jonka työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt lääketieteellisesti todetun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja jolla on tarve erityisille tukitoimille kuntoutuksen ajalle. Yleensä nuoren kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen ajalle, mutta sitä voi saada myös esimerkiksi työpajatoimintaan tai oppisopimuskoulutukseen. Näin kuntoutusraha turvaa toimeentuloa opintojen aikana ja varmistaa, että nuoren ammatillinen kuntoutus toteutuu. Se puolestaan parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä ja mahdollisesti estää nuoren joutumisen eläkkeelle ihan liian varhain.
Tuenhakijan tilanne selvitetään aina kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus tai vamma on osa kokonaisuutta.
Kun Kelassa käsittelemme kuntoutusrahahakemusta, huomioimme sairauden lisäksi muun muassa nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja elämäntilanteen. Tarkastelemme taloudellisia ja sosiaalisia seikkoja, asumisolosuhteita ja mahdollista syrjäytymisvaaraa – näin muutamia mainitakseni. Tuenhakijan tilanne selvitetään siis aina kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus tai vamma on osa kokonaisuutta.
Aiemmin mainittu ehto kuntoutusrahan saamiselle eli tukitoimien tarve voi liittyä suoraan tai välillisesti asiakkaan heikentyneeseen työ- tai opiskelukykyyn, kokonaistilanteeseen tai opiskelusuunnitelman mukaiseen kuntoutukseen. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi koulussa tehtäviä erityisjärjestelyitä opintojen suorittamiseksi, pitkäaikaista terapiaa, apuvälineitä ja vaikka henkilökohtaisen avustajan palveluita. Selvitys tukitoimista tehdään tuenhakijan omalla hyvinvointialueella, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa tai kouluterveydenhuollossa. Nuoren on itse kuitenkin oltava mukana laatimassa suunnitelmaa ja myös huoltaja voi osallistua mukaan suunnitelman tekoon.
Henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla taataan nimensä mukaan opintojen suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Automaattisesti nuorella ei kaikissa tilanteissa kuitenkaan välttämättä synny oikeutta nuoren kuntoutusrahaan. Voi olla tilanne, että nuori ei terveydentilan vuoksi ole sopiva valitulle alalle tai sitten työ- ja opiskelukyky kokonaisuutena ei ole olennaisesti heikentynyt, vaikka joitain tukitoimia olisikin otettu koulussa käyttöön.
Kela ei tee päätöstä nuoren kuntoutusrahasta heppoisin perustein.
Kuten ehkä yllä voi lukea, Kela ei tee päätöstä nuoren kuntoutusrahasta heppoisin perustein. Ja ne nuoret, joille tämä myönnetään, tarvitsevat tutkitusti sosiaaliturvaetuuksia ja käyttävät sote-palveluita enemmän kuin muut samanikäiset nuoret. Kela tekee päätökset nuoren kuntoutusrahasta lääkärin B-lausunnon, asiakkaan ja tarvittaessa hänen huoltajiensa täyttämän hakemuksen sekä hyvinvointialueella laaditun opiskelusuunnitelman perusteella.
Siksi onkin tärkeää, että hakemus liitteineen on täytetty totuudenmukaisesti, kattavasti ja kaunistelematta. Kela ei voi saada tietoja nuoren tilanteesta mistään muualta kuin huolellisesti täytetyistä hakemuksista tarvittavine liitteineen. Mitä enemmän ja tarkempaa tietoa Kelalla on käytettävissä, sen paremmin Kela pystyy oikean päätöksen etuudesta antamaan. Ja jos nuoren tilanteessa tapahtuu opiskeluihin vaikuttavia muutoksia tai jos vaikkapa opinnot eivät etene, näistä on ilmoitettava Kelaan.
En syyttäisi tässä tapauksessa Kelaa nuoren kuntoutusrahan myöntämisestä liian monelle nuorelle liian kevyin perustein. Haluaisin ennemmin nostaa keskusteluun sen, että yhteiskunnan tuottama paine nuorille arjessa, opiskelumaailmassa ja työelämässä saataisiin palautettua sille tasolle, ettei nuoren kuntoutusrahalle pitäisi olla lainkaan tarvetta. Mutta se onkin sitten ihan toisen kolumnin aihe se.
