Yleinen 4 min

Ammatillinen KIILA-kuntoutus edistää työntekijöiden hyvinvointia

Uusi, työkyvyn parantamiseen tähtäävä kuntoutusmalli on kerännyt kehuja rakennusalalla toimivalla Caverionilla. Sähköasentaja Juha Rutanen kiinnostui kuntoutuksen aikana liikunnasta ja ravitsemuksesta ja laihtui 20 kiloa.

Kuuntele artikkeli

https://www.ispeech.org

teksti Pi Mäkilä kuvat Miika Kainu 17.8.2017

”KIILA-kurssin mahdollisuudet pidempiaikaiseen vaikuttamiseen ovat hyvät, koska kuntoutukseen on sidottu sekä työterveyshuolto että työnantaja,” työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäki Caverionilta kertoo.

KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja työelämässä pysymistä. Yksilöllisesti suunniteltu kuntoutuskurssi toteutetaan aina yhteistyössä työpaikan, työterveyden ja Kelan kanssa.

Kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoavalla Caverionilla on pian tulossa päätökseen ensimmäinen KIILA-kurssi. Yritys työllistää noin 4 600 henkilöä, joista valtaosa on teollisuuden ja kiinteistö- ja talotekniikan ammattilaisia. Kuntoutuskurssille valikoitui Caverionilta kahdeksan henkilöä. Caverionin työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäen mukaan kurssi on kerännyt osallistujilta pääasiassa kiitosta. Seuraava kurssi on jo aluillaan.

”KIILA-kurssien sisältö on suunniteltu yksilöllisesti osallistujien tarpeiden mukaan.”

”Kummankin KIILA-kurssin sisältö on suunniteltu yksilöllisesti osallistujien tarpeiden mukaan. Kursseille kuuluu paljon esimerkiksi tasapainoisen ruokavalion ja liikunnan tärkeydestä kertovia luentoja sekä ryhmäliikuntaa, mutta tarpeen tullen mukana voi olla yhtä hyvin esimerkiksi yksittäisiä psykologikäyntejä”, Anne kertoo.

Yksilöllistä kuntoutusta ja yhteisön tukea

Annen mielestä KIILA-kuntoutuksessa ehdottomasti parasta on ollut kuntoutujien ryhmän yhteisöllisyys.

”Kurssin mahdollisuudet pidempiaikaiseen vaikuttamiseen ovat hyvät, koska kuntoutukseen on sidottu sekä työterveyshuolto että työnantaja,” Anne kertoo.

”Kuntoutusjakso hajaantuu pitkälle ajanjaksolle ja kuntoutuminen muuttuu siten osaksi työntekijän elämää.”

Caverionilla on pitkät perinteet kuntoutusten järjestämisessä. Annen mielestä KIILA-kuntoutuksessa yksilöllinen kuntoutustarve ja suunnitelmallisuus on toteutettu aiempia kuntoutusmuotoja paremmin.

”Seuranta on nyt selkeästi aiempaa parempaa. Aiemmin kuntoutus on ollut paljon irrallisempi osa työhyvinvointia. Työntekijät on lähetetty määräajaksi kuntoutusjaksolle ja kuntoutus on kuitattu sillä. KIILAssa kuntoutusjakso hajaantuu pitkälle ajanjaksolle ja kuntoutuminen muuttuu siten osaksi työntekijän elämää.”

Kuntoutus johti pysyvään elämäntapamuutokseen

Caverionin sähköasentaja Juha Rutanen sai KIILA-kuntoutuksesta lopullisen sysäyksen pysyvään elämäntapamuutokseen.

”Olen saanut virtaa laihduttamiseen ja oppinut valtavasti sekä kuntoilusta että ruoasta. Kurssin ansiosta liikunta on tullut pysyväksi osaksi elämääni, ja se on varmasti parantanut myös työkykyäni. Olen laihtunut kurssin aikana jo 20 kiloa, Juha sanoo.

Juha kertoo, että kurssille osallistuminen on ollut mukavaa, sillä muut osallistujat ovat olleet samanhenkisiä ja painineet samanlaisten asioiden kanssa.

Kurssin alussa osallistujat saivat liikkumista seuraavat rannekkeet ja tabletit käyttöönsä.

”Se, että kuntoutus oli niin oppituntimaista, yllätti aluksi. Mukana oli paljon luentoja, mutta myös jonkin verran ohjattua liikuntaa. Luennoilla opin kuitenkin paljon uusia asioita, joten loppupeleissä se ei haitannut.”

Mielenkiintoisinta KIILA-kuntoutuksessa oli Juhan mielestä kurssin alkujakso, jonka aikana osallistujat saivat liikkumista seuraavat rannekkeet ja tabletit käyttöönsä.

”Olisi ollut kiinnostavaa seurata omaa liikkumistaan ja omia elämäntapojaan enemmänkin vastaavien laitteiden avulla”, hän pohtii.

KIILA-kuntoutus vaatii sitoutumista monelta taholta

Työhyvinvoinnin asiantuntija Anne Hautamäen mielestä KIILA-kuntoutus vaatii sitoutumista itse kuntoutettavan lisäksi myös työnantajalta.

”Kuntoutukseen osallistuminen vaatii työnantajalta jonkin verran luovimista monen eri tahon kanssa. Meidän kohdalla näissä kahdessa kurssissa yhteistyö toimii Kelan kanssa saumattomasti. Kurssille pääsy vaatii myös esimiehiltä jo hakuvaiheessa jonkin verran aikaa, joten esimiesten täytyy tietää, mikä hyöty kurssille osallistumisesta oikeasti on.”

Lisäksi työterveyshuollon on sitouduttava prosessiin.

”Työterveyshuolto täytyy muistaa pitää hereillä, jotta he muistavat kuntoutuksen mahdollisuuden esimerkiksi määräaikaistarkastuksissa. Meillä tällaisia tarkastuksia on säännöllisesti työn altisteiden vuoksi. Meillä on onneksi työterveyden kanssa toimiva ja pitkäaikainen yhteistyö kuntoutukseen ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyen.”

Anne Hautamäen (oik.) mielestä työntekijän yksilöllinen kuntoutustarve on KIILA-kuntoutuksessa huomioitu aiempia kuntoutusmuotoja paremmin.

Varsinaisten kuntoutujaehdokkaiden löytäminen on Annen mukaan oma prosessinsa, vaikka kuntoutukseen lähtemiseen suhtaudutaan yleensä myönteisesti.

”Moni on kokenut hirveän hyväksi kursseilla saamansa tiedon ihan perusasioista, kuten omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista.”

”Sana kuntoutuksista on luultavasti kiirinyt työmailla. Kuntoutukseen valitaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat kuntoutuksessa oikeaan aikaan ja oikeista syistä.”

Suurin osa Caverionin työntekijöistä on raskasta työtä tekeviä miehiä, joille saattaa eläkeiän lähestyessä kertyä erilaisia kulumia ja tuki-ja liikuntaelinvaivoja.

”Palautteen perusteella moni on kokenut hirveän hyväksi kursseilla saamansa tiedon ihan perusasioista, kuten omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista.”

Yksilökäynnit hoituvat tarvittaessa etäyhteydellä

Caverionin kuntoutuksia on usein järjestetty Peurungan kuntoutuslaitoksessa Laukaassa. Koska yritys toimii valtakunnallisesti eri puolella maata, etäisyydet kuntoutuslaitokseen tuovat haasteita KIILA-kuntoutuksen toteuttamiseen. Osallistuminen esimerkiksi KIILA-kuntoutuksen yksilökäynteihin onnistuu kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan välityksellä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.

”Meidän kuntoutujamme ovat tavallisia asentajia, joille esimerkiksi etäyhteyksien käyttö voi olla vierasta. Uskon, että KIILA-kuntoutus toimii vielä paremmin sellaisessa yrityksessä, jonka työntekijät ovat samalla alueella.”

Katso video! Anne Hautamäki kertoo KIILA-kuntoutuksen kolme suurinta hyötyä.

Mikä KIILA-kuntoutus?

  • Kelan KIILA-kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden työkykyä ja tukea pysymistä työelämässä.
  • KIILA-kuntoutus sopii työsuhteessa olevalle tai yrittäjälle, jonka sairaus vaikeuttaa työskentelyä.
  • Kuntoutus toteutetaan aina yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan kanssa. Kuntoutukseen voi hakeutua myös sellainen henkilö, jolle ei ole järjestetty työterveyshuoltoa. KIILA-kuntoutukseen voi saada suosituksen myös perusterveydenhuollosta tai yksityislääkäriltä.
  • KIILA-kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutukseen sisältyy kuntoutujan tilanteen arviointi, ryhmäjaksot, yksilölliset jaksot ja päätösjakso. Kuntoutuksen jaksot toteutetaan 1–1,5 vuoden aikana.
  • Kuntoutus on kuntoutujalle maksutonta. Mahdollinen kuntoutusraha maksetaan joko työnantajalle tai suoraan kuntoutujalle. Moni yritys suosii suoraan kuntoutujalle maksua.