Siirry sisältöön

Työttömille keppiä ja porkkanaa?

Työ & Toimeentulo | 1.6.2022
Uuden pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena on kannustaa työnhakijaa omatoimiseen työnhakuun ja tarjota siihen yksilöllistä tukea entistä tiiviimmin. Työttömän on haettava tiettyyn määrään työpaikkoja, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Kuulostaapa byrokraattiselta! Mitä tämä oikeasti tarkoittaa ja miten Kela liittyy asiaan?
Anniina Lapinkaski
etuuskäsittelijä
Kuuntele artikkeli

Suomen työllisyysaste on muita Pohjoismaita alhaisempi. Korkeampi työllisyysaste on edellytys kestävän hyvinvointivaltion säilyttämiselle ja kehittämiselle. Toisin sanoen yhteiskunta ei pyöri, jos ihmisiä ei saada kotoa töihin.

Työllisyyspalveluiden määrä on Suomessa ollut muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäisempi, ja ne eivät ole olleet yhtä laadukkaita. Työvoimapalvelumallin uudistuksen tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita työnhakijoiden tarpeisiin aiempaa tehokkaammin.

Tarkoituksena ei ole tehtailla turhia hakemuksia.

Kun henkilö jää työttömäksi ja ilmoittautuu työnhakijaksi, TE-palveluiden tai kuntakokeilun asiantuntija järjestää nykymallin mukaan alkuhaastattelun jo viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Työttömän kanssa laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan yksilöllisestä määrällisestä työnhakuvelvollisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijan kanssa sovitaan, montako työhakemusta hänen täytyy laatia kuukauden aikana.

Tarkoituksena ei ole tehtailla turhia hakemuksia, vaan haettavien työpaikkojen on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Sellaista työtä, johon hakija ei kykene, ei tarvitse hakea. Maalarin ei siis tarvitse hakea aivokirurgiksi. Jos hakijan työssäkäyntialueella ei kerta kaikkiaan ole töitä tarjolla, hakuvelvollisuutta ei aseteta.

Jos työpaikkojen hakeminen unohtuu tai jää muuten vaan hoitamatta, hakijalle tulee sanktioita.

Tämän jälkeen järjestetään kahden viikon välein yhteensä viisi täydentävää työnhakukeskustelua. Niiden tarkoituksena on tukea työnhakua ja ohjata työnhakijaa sopiviin työmahdollisuuksiin ja tarpeellisiin palveluihin, kuten työkokeiluun tai koulutukseen. Työnhakukeskusteluja voi olla määrällisesti vähemmän, jos työttömyys on hyvin lyhytkestoista tai henkilö on lomautettu, osa-aikatyössä, opiskelee omaehtoisesti, on työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä. Jos työttömyys pitkittyy, tiivis palvelujakso toistuu puolen vuoden välein. Tuolloin työnhakukeskustelun lisäksi järjestetään kaksi täydentävää työnhakukeskustelua.

Työnhakija raportoi työpaikkojen hakemisesta TE-palveluille, ei Kelaan tai työttömyyskassaan. Jos työpaikkojen hakeminen unohtuu tai jää muuten vaan hoitamatta, hakijalle tulee sanktioita. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus, mutta sen jälkeisistä laiminlyönneistä hakija menettää työttömyysturvansa ensin viikoksi, sitten kahdeksi ja lopulta toistaiseksi. Työpaikkoja täytyy siis hakea, jos mielii saada työttömyysturvaa jatkossakin.

Työpaikkoja täytyy siis hakea, jos mielii saada työttömyysturvaa jatkossakin.

Miten tämä sitten liittyy Kelaan? Kela ja työttömyyskassat maksavat jatkossakin työttömyysetuutta TE-palveluiden tai kunnan antaman työvoimapoliittisen lausunnon pohjalta. Jos työnhakija ei esimerkiksi muista raportoida hakemistaan työpaikoista ajoissa, työttömyysetuuden maksaminen voi keskeytyä siksi aikaa, että TE-palvelut tai kunta selvittää, onko hän hakenut riittävää määrää työpaikkoja. Kannattaa siis olla itse aktiivinen paitsi työnhaussa, myös raportoinnissa, ettei tuen saaminen turhaan viivästy sen takia.  Kela ei voi kiirehtiä TE-palveluiden tai kuntakokeilun työvoimapoliittista lausunnon antamista. Jos taloudellinen tilanne käy todella tiukaksi lausuntoa odottaessa, hakija voi selvittää oikeutensa Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen, joka on viimesijainen etuus.

Jos työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa karenssi tai työssäolovelvoite, eikä työnhakija ole siihen tyytyväinen, hänellä on oikeus valittaa Kelan tai työttömyyskassan antamasta päätöksestä, jossa työttömyysturva on tämän syyn vuoksi hylätty. Kannattaa kuitenkin muistaa, että karenssi on melko suurella todennäköisyydellä seurausta siitä, ettei hakija ole toiminut sovitun suunnitelman mukaisesti. Eli omalla toiminnalla voi vaikuttaa siihen, ettei ei-toivottuja sanktioita tule.

Kannattaa siis pitää huoli siitä, että sovitut velvollisuudet tulevat hoidettua ajoissa, noudattaa yhdessä laadittua suunnitelmaa tarkasti ja muistaa raportoida työpaikkojen hakemisista määräaikojen sisällä. Näin työttömyysturvan maksaminen jatkuu katkoksitta jatkossakin.  

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.