Kun masennus valtaa mielen, se valtaa usein myös palan tulevaisuutta. Opiskelu, työskentely tai itselle tärkeiden asioiden tavoittelu eivät välttämättä onnistu tai tunnu mahdollisilta.
Sonja Ahola tietää tämän. Hän oli 19-vuotias, kun sai diagnoosin teini-iässä alkaneesta vaikeasta masennuksesta.
Tästä huolimatta Sonja on opiskellut ja ollut koulutustaan vastaavassa työssä, ja vaikka hän on parhaillaan työtön, on hänellä selkeitä suunnitelmia tulevaan. Tärkeimpänä on kuntoutuminen, ja toisena tulee työpaikan saaminen seuraavan puolen vuoden kuluessa.
”Siitä on paljon apua, jos yrittää pysyä aktiivisena eikä odota kotona, että jotain tapahtuu”, Sonja sanoo.
Helppoa se ei ole, Sonja tietää. Matkan varrella hän on saanut oman polkunsa suunnitteluun monipuolista apua.
Koulusta töihin, työpajalta NUOTTI-valmennukseen
Yläasteen jälkeen Sonjalla oli reitti selvänä: kuva-artesaanilinjalta graafiseksi suunnittelijaksi ja töihin. Sonjan kotiseudulla ei kuitenkaan juuri ollut alan töitä tarjolla, joten hän päätti jatkaa opiskelua ja kouluttautua myös artesaanimaalariksi.
”Kun valmistuin maalariksi, olin reilun puolen vuoden ajan työttömänä ja voin todella huonosti. Työkkärissä todettiin, etten ollut ihan työkykyinen, ja sieltä otettiin yhteyttä nuorisoetsivään. Menin ensimmäistä kertaa työpajalle.”
Puolisen vuotta myöhemmin TE-toimistosta kerrottiin, että paikallisella kaupunginmuseolla oli Sonjalle sopiva työpaikka avoinna: valokuvaajan nimikkeellä kulkevan työn kuvaan kuului myös kuvankäsittelyä ja sisällöntuottamista.
”Juuri sellaista työtä halusin tehdä. Sain paikan, mutta sopimus oli vain puolen vuoden määräaikainen. Sitä jatkettiin vielä puoli vuotta, mutta sitten työt loppuivat.”
Kun uutta työtä ei näkynyt, Sonja ilmoitti haluavansa takaisin työpajalle, missä oli ollut ennenkin. Tutustumiskäynnillä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja ehdotti, että Sonja hakisi NUOTTI-valmennukseen.
NUOTTI-valmennus on osa nuorten ammatillista kuntoutusta
Kelan tarjoama NUOTTI-valmennus auttaa nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja etenemään kohti työelämää tai opintoja. Valmennukseen voivat hakea 16–29-vuotiaat nuoret, joilla ei heikentyneen toimintakyvyn vuoksi ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opinnot eivät etene.
Nuori saa henkilökohtaisen NUOTTI-valmentajan, joka auttaa häntä kartoittamaan omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja vaihtoehtojaan. Tavoitteena on, että näiden hahmottaminen auttaa nuorta jatkamaan opintojaan tai hakeutumaan joko opiskelemaan tai töihin.
Valmennus sisältää enintään kaksikymmentä tunnin pituista tapaamista, jotka ovat nuorelle maksuttomia. Valmentajan avulla nuori voi harjoitella esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja sekä uusia selviytymiskeinoja tilanteisiin, joita hän yleensä välttelee tai jotka tuntuvat stressaavilta.
Kuntoutusmuoto aloitettiin kokeiluna kesäkuussa 2018, ja se vakiintui osaksi Kelan lakisääteistä nuorten ammatillista kuntoutusta tammikuussa 2019. Vuoden 2018 loppuun mennessä NUOTTI-valmennuksia myönnettiin yhteensä noin 830 nuorelle. Tutkimustietoa niiden tuloksista ei vielä ole, mutta yksittäisten palautteiden perusteella valmennukset on todettu hyväksi kuntoutusmuodoksi ja nuoret ovat hyötyneet niistä.
NUOTTI-valmentaja tulee sinne, missä nuori muutenkin liikkuu
Kotona, kirjastossa, kahvilassa – NUOTTI-valmennuksessa tapaamisia järjestetään paikoissa, joissa nuori muutenkin viettää aikaansa.
Sonjan työtoiminnan ohjaaja tiesi, että Sonja oli harrastanut ratsastusta nuorempana, ja siksi hän ehdotti tälle valmentajaa, joka järjestää kuntouttavaa toimintaa hevosten parissa.
”Haimme valmennukseen saman tien,” Sonja sanoo.
Työkykyyn vaikuttavaa diagnoosia, lääkärintodistusta tai kirjallista hakemusta ei tarvita.
NUOTTI-valmennukseen hakeminen on suoraviivaista: nuori voi soittaa Kelaan itse tai yhdessä esimerkiksi Ohjaamon työntekijän tai nuorisoetsivän kanssa. Nuoren luvalla myös hänen kanssaan työskentelevä taho voi soittaa Kelaan hänen puolestaan. Tällöin Kelan työntekijä saa nuoren yhteystiedot ja soittaa tälle valmennuksesta.
Työkykyyn vaikuttavaa diagnoosia, lääkärintodistusta tai kirjallista hakemusta ei tarvita, vaan nuoren osalta riittää, että hän itse haluaa valmennukseen. Kelan asiantuntija haastattelee nuoren ja arvioi, voisiko NUOTTI-valmennus olla sopiva kuntoutusmuoto nuoren tilanteessa.
Kun Sonja oli saanut myönteisen valmennuspäätöksen, hänen valmentajansa soitti hänelle ja he sopivat ensimmäisen tapaamisen.
”Tutustuimme toisiimme ja kävimme läpi tilannettani. Sen jälkeen olemme nähneet tallilla ja puuhanneet hevosten kanssa”, Sonja kertoo.
NUOTTI-valmennus tarjoaa konkreettista apua ja henkistä tukea
Sonjan NUOTTI-valmennus on vielä kesken mutta saa nuorelta naiselta kiitosta.
NUOTTI-valmennuksen sisältö suunnitellaan aina yksilöllisesti. Siihen voi kuulua esimerkiksi työpaikkojen etsimistä, hakemusten kirjoittamista tai ansioluettelon tekoa. Valmentajansa kanssa Sonja on asettanut itselleen tavoitteet kuntoutua ja työllistyä. Näitä vuorostaan on jaettu välitavoitteisiin: työpaikkojen etsiminen, hakeminen ja haastatteluihin pääseminen, tarvittaessa myös jatkokouluttautuminen.
”Olen myös saanut valmentajaltani henkistä tukea, kun minun piti soittaa kouluun, johon olin aiemminkin hakenut. Soittaminen ahdisti, mutta puhuimme tästä, ja valmentajan kannustuksella sain puhelun soitettua.”
Valmennusten rinnalla Sonja käy kahtena päivänä viikossa työpajalla. Yhdessä valmennus ja työpaja tuovat rutiinia viikkoon.
”Ne myös tukevat hyvin toisiaan. Yksilövalmentajani työpajalta on käynyt kanssani NUOTTI-valmennuksessa katsomassa, mitä se pitää sisällään.”
Hevostallilla toteutettavan valmennuksen myötä Sonja on lisäksi päässyt takaisin itselleen tärkeän harrastuksen pariin.
”Siitä tulee hyvä fiilis, joka kestää pitkään. Talli on omanlaisensa maailma ja rauhoittava ympäristö”, Sonja sanoo ja jatkaa:
”NUOTTI-valmennus on parantanut yleistä vointiani huomattavasti. Tuntuu, että saan voimavaroja ja jaksan paremmin.”
Kelan matalan kynnyksen kuntoutuspalvelut nuorille
- NUOTTI-valmennuksen lisäksi seuraavia nuoren ammatillisen kuntoutuksen muotoja voidaan myöntää ilman lääkärintodistusta nuorille, joiden työ- tai opiskelukyky on heikentynyt.
- Ammatillinen kuntoutusselvitys auttaa nuorta tunnistamaan ja arvioimaan työ- ja opiskelukykyynsä vaikuttavia asioita. Moniammatillisen työryhmän avulla tehdään kuntoutussuunnitelma, joka tukee nuorta suuntaamaan työelämään tai opiskelemaan. Kuntoutus on maksuton ja siihen sisältyy enintään 13 kuntoutuspäivää ja kolme seurantapäivää.
- Koulutuskokeilussa nuori tutustuu valitsemaansa oppilaitokseen ja koulutuksen sisältöön. Kokeilun aikana nuori pääsee seuraamaan opetusta ja keskustelemaan opinnoista, jolloin hän saa paremman kuvan koulutuksen vaatimuksista ja omista opiskelusuunnitelmistaan. Kokeilu kestää enintään 10 päivää ja on kuntoutujalle maksuton.
- Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus tukee nuorta työtehtävän, ammattialan tai opiskelualan valinnassa. Kuntoutus toteutetaan yksilöllisesti nuoren omien tarpeiden mukaan niin, että se sisältää joko työkokeilun, työhönvalmennuksen tai näiden yhdistelmän. Kuntoutus on nuorelle maksutonta, ja sen pituus riippuu kuntoutuksen toteutusmuodosta.
Asiantuntijana suunnittelija Milla Kaitola, Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä.