Työttömyysturvan myyttejä käsittelevä teksti sai suuren suosion, joten kokosin toiset 10 myyttiä murrettavaksi.
Myytti 1: Viikonloppuna voi tehdä töitä vapaasti, koska työttömyysturvaa ei makseta lauantailta eikä sunnuntailta. Viikonlopputöitä ei myöskään tarvitse ilmoittaa Kelaan.
Tarua. Työttömyysturva sovitellaan yhteen osa-aikatyöstä (tai enintään 2 viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä) maksettavan palkan kanssa 4 viikon tai kuukauden pituisissa jaksoissa. Sillä ei ole merkitystä, minä viikonpäivinä työ on tehty. Työttömyysajan ilmoitus pitää täyttää jokaisen päivän osalta, myös viikonloppujen. Kela tarvitsee tiedot kaikista tehdyistä työtunneista, koska jokainen vähintään 18 tuntia sisältävä kalenteriviikko kerryttää työssäoloehtoa.
Myytti 2: Jos olen töissä vain kahtena päivänä viikossa, voin hakea viikon kolmelle työttömälle arkipäivälle työttömyysturvan.
Ei. Soviteltu työttömyysturva ei toimi niin, että työpäiviltä etuus jää kokonaan saamatta ja työttömiltä päiviltä se maksetaan täytenä. Työttömyysturva maksetaan neljän viikon tai kuukauden jaksoissa jokaiselta arkipäivältä ja päivärahan määrään vaikuttaa se palkka, joka tuon kyseisen jakson aikana on maksettu. Etuuden määrä siis jaetaan tasan kaikille maksupäiville, ja etuus tulee maksuun saman suuruisena sekä työpäiviltä että työttömiltä päiviltä.
Myytti 3: Työttömyysturvaan sisältyy lapsikorotus alle 18-vuotiaista lapsista ja se koskee myös puolison lasta. Lapsikorotuksen saa myös muualla asuvasta puolison lapsesta, kunhan lapsi on alaikäinen.
Tämäkään ei ole totta. Avio- tai avopuolison alaikäisestä lapsesta on oikeus lapsikorotukseen silloin, kun lapsi on kirjoilla samassa osoitteessa kuin työttömyysturvan hakija. Muualla asuvasta puolison lapsesta ei lapsikorotusta voida myöntää.
Myytti 4: Työttömyysajan ilmoitus kannattaa täyttää OmaKelassa, koska silloin saa rahat nopeammin kuin paperisella lomakkeella.
Totta! Sähköinen työttömyysajan ilmoitus tulee perille saman tien ja suurin osa niistä lähtee maksuun automaattisesti. Paperinen kirje voi seikkailla postissa useamman päivän ja sen jälkeen se voidaan mahdollisesti vielä joutua skannaamaan Kelassa, jonka jälkeen se vasta päätyy käsittelijälle ehkä vasta parin-kolmen päivän päästä.
Myytti 5: Kela huomioi samat palkat kahteen kertaan, kun hakee soviteltua työttömyysturvaa: ensin sille päivälle jolloin työ on tehty ja sitten sille ajalle jolloin palkka maksetaan.
Tarua. Työttömyysturvalaki muuttui jo vuonna 2019 niin, että palkat huomioidaan maksuperusteisesti. Sitä ei tutkita milloin työ on tehty. Kun työttömyysajan ilmoitus saapuu Kelaan, Kela tarkistaa löytyykö kyseiselle ilmoitusjaksolle palkkoja tulorekisteristä. Palkkoja ei kohdisteta millekään muulle jaksolle kuin sille, jonka aikana ne on maksettu. Samoja palkkoja ei koskaan oteta huomioon kahdelle eri jaksolle.
Myytti 6: Sovitellusta työttömyysturvasta saa nopeammin päätöksen, jos toimittaa itse palkkalaskelman hakemuksen mukana.
Tämä riippuu tilanteesta. Jos palkka on näkyvissä tulorekisterissä silloin kun hakijan työttömyysajan ilmoitus saapuu Kelaan, on itse toimitettu palkkalaskelma turha ja saattaa jopa hieman hidastaa päätöksen antamista. Joskus työnantajat ilmoittavat palkkatiedot tulorekisteriin viiveellä, joten silloin asiakkaan toimittama palkkalaskelma nopeuttaa käsittelyä. Epävarmoissa tilanteissa hakija voi ennen työttömyysajan ilmoituksen täyttämistä vilkaista tulorekisteristä joko palkka näkyy siellä. Jos näkyy, ei palkkalaskelmaa tarvitse lähettää Kelaan.
Myytti 7: Palkkani on joka toinen kuukausi niin iso, ettei soviteltua työttömyysturvaa jää maksettavaksi, joten minun kannattaa jättää joka toinen työttömyysajan ilmoitus täyttämättä.
Ei kannata. Vaikka olisi tiedossa, että hakujakson aikana on maksettu niin paljon palkkaa, ettei soviteltua työttömyysturvaa jää maksettavaksi, kannattaa jokainen työttömyysajan ilmoitus silti täyttää. Tämä siksi, että Kela seuraa työssäoloehdon kertymää eli sitä, onko kalenteriviikkojen aikana töitä vähintään 18 tuntia. Jos ilmoituksen jättää täyttämättä, kertymätieto ei pysy ajan tasalla ja Kela joutuu kysymään tietoja erikseen.
Myytti 8: Kela pienentää työttömyysturvaa laittomasti, vaikka osa-aikatyö olisi jo päättynyt.
Eipäs! Kela tekee päätökset työttömyysturvalain mukaisesti. Osa-aikatyöstä maksettu palkka ja työttömyysturva sovitellaan yhteen neljän viikon tai kuukauden pituisissa jaksoissa. Joskus voi käydä niin, että osa-aikatyö on ehtinyt jo päättyä, mutta viimeinen palkka tai lomakorvaus tulee vielä maksuun. Se on lain mukaan vielä soviteltava yhteen työttömyysturvan kanssa. Sovittelu ei siis pääty siihen päivää jona osa-aikainen työsuhde päättyy, vaan siihen työttömyysturvan 4 viikon tai kuukauden maksujaksoon, jonka aikana viimeinen palkka tai muu vastaava suoritus kuten lomakorvaus maksetaan.
Tässä kannattaa muistaa, että sovittelu ei myöskään ala siitä päivästä, josta osa-aikainen työsuhde alkaa, vaan siitä maksujaksosta, jonka aikana palkkaa maksetaan ensimmäisen kerran. Usein on niin, että hakija ehtii olla osa-aikatyössä päiviä tai jopa viikkoja, mutta työttömyysturva maksetaan vielä täytenä, koska ensimmäinen palkanmaksupäivä ei ole vielä tuon kyseisen hakujakson aikana, vaan vasta seuraavassa hakujaksossa.
Myytti 9: Kelan työntekijät saavat bonuksia sen mukaan mitä enemmän hylkäävät hakemuksia. Heille on asetettu kiintiö siitä, minkä verran hakemuksia täytyy vähintään päivässä hylätä.
Hah! No ei pidä paikkaansa. Kelassa ei ole bonusjärjestelmää ja työttömyysturvan osalta laki sanelee sen, millaisia päätöksiä annamme. Emme hylkää hakemuksia ilkeyttämme, vaan silloin jos laissa määritellyt ehdot tuen myöntämiseksi eivät täyty tai jos hakemuksesta puuttuu jotain oleellista eikä kyseistä tietoa kerta kaikkiaan saada mistään.
Myytti 10: Kela ei mainosta etuuksiaan, varsinkaan soviteltua työttömyysturvaa, jotta rahaa säästyisi.
Tarua. Sovitellun työttömyysturvan osalta on ollut monenlaisia mainoskampanjoita, mutta aina löytyy ihmisiä, jotka eivät ole asiasta kuulleetkaan, vaikka sitä miten nostettaisiin esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kelassa ei ole mahdollisuutta esimerkiksi soitella kaikille potentiaalisille osa-aikatyöläisille, että haluaisitkos tällaista etuutta, vaan asiakkaalla on myös oma vastuu ottaa yhteyttä Kelaan ja kysäistä olisiko jotain etuutta mitä voisi hakea. Me neuvomme kyllä!
