Janakkalalainen maanviljelijä Päivi Välilä on sitä mieltä, että pienyrittäjän kannattaa ehdottomasti hankkia työterveyshuolto. Hänen ei tarvitse aina edes itse hakeutua aktiivisesti työterveyshuoltoon, vaan viimeksi syyskuussa työterveyshoitaja tuli käymään asiakkaansa luona.
”Maatilojen olosuhteet tunteva hoitaja komensi minua hankkimaan kevyemmän talikon”, Päivi kertoo.
51-vuotias yrittäjä teki työtä käskettyä, ja kyllä: noin kahdeksansataakiloisiksi kasvatettavien sonnien ruokkiminen sujuu nyt aiempaa kevyemmin.
”Yleensä krempat lisääntyvät iän myötä, ja siksikin on hyvä, että työterveyshuolto auttaa ennaltaehkäisyssä.”
Kaikkien työterveyden piirissä olevien pienyrittäjien luo tehdään työpaikkakäynti. Maatiloilla käydään viiden vuoden välein.
”Yleensä krempat lisääntyvät iän myötä, ja siksikin on hyvä, että työterveyshuolto auttaa ennaltaehkäisyssä”, Päivi toteaa.
Janakkalaistilalla on 190 eläimen lihakarja. Päivin ja tämän entisen aviomiehen puoliksi omistaman maatalousyhtymän toinen tulonlähde on metsätalous.
”Taimien istutus ja raivaustyö kuuluvat minun vastuulleni. Varsinkin raivaustyö on mukavaa hommaa.”
Kymmenen vuotta jatkunut asiakassuhde
Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1992. Työterveyshuollon Päivi ja tämän silloinen aviomies hankkivat reilu kymmenen vuotta sitten.
Vaikka Kela korvaa merkittävän osan työterveyshuollon kustannuksista, varsinkin yksinyrittäjät jättävät palvelun usein hankkimatta. Kelan etuuspäällikkö Susanna Bruun arvioi, että vain noin 20 000 Suomen kaikkiaan noin 160 000 yksinyrittäjästä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon.
Päivi on hankkinut työterveyshuoltonsa Janakkalan kunnan kautta. Hän valitsi jo aikanaan ennaltaehkäisevää työterveydenhuoltoa kattavamman, korvausluokka II:n palvelun, koska halusi työterveyspalvelut koko laajuudessaan.
”Tarvittaessa saan työterveyspainotteista sairaanhoitoa, eli pääsen laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin työterveyden kautta, samoin kuin asiantuntijoiden ja erikoislääkäreiden konsultaatioon.”
Vuoden 2018 alussa myös yksityissektorilla voidaan vähentää Kela-korvaus käyntimaksusta jo asiakaskäynnin yhteydessä.
Hoitovastuu säilyy aina työterveyslääkärillä, vaikka tämä lähettäisi asiakkaansa erikoislääkäreiden konsultaatioon.
Korvausluokka II:n sairaanhoidon kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että yrittäjä on järjestänyt itselleen myös ennaltaehkäisevän lakisääteisen työterveyshuollon. Tämä korvausluokka I:n palvelu keskittyy työkyvyn ylläpitämiseen muun muassa terveystarkastusten, työpaikkaselvityksen, neuvonnan ja ohjauksen avulla.
Pienyrittäjä voi hankkia työterveyshuollon myös yksityissektorilta. Tähän mennessä yksityisen puolen työterveyspalvelujen käyttäjän on pitänyt maksaa koko käyntimaksu itse ja Kela-korvausta on voinut hakea jälkikäteen.Vuoden 2018 alussa käytäntö muuttuu niin, että myös yksityissektorilla voidaan vähentää Kela-korvaus käyntimaksusta jo asiakaskäynnin yhteydessä.
Työterveys havaitsi astmaoireet ajoissa
Päivi on tyytyväinen kotikuntansa järjestämään palveluun.
”Minun ei ole tarvinnut missään vaiheessa anoa Kelan osuutta jälkikäteen, ja olen hyvilläni myös siitä, että kunnan työterveyshuollossa ei ole vuosimaksua.”
Jotkut hänen kollegoistaan käyttävät yksityissektorin vuosimaksullista työterveyshuoltoa.
”Harmittaisi maksaa se maksu, jos tulisikin vuosi, jolloin työterveyshuoltoa ei tarvitse lainkaan”, Päivi sanoo.
Päivi uskoo, että terveystarkastukset olisivat jääneet väliin, mikäli työterveyshuoltoa ei olisi.
Hän kiittää omaa työterveyshuoltoaan siitä, että hänelle tehtyjä, astman toteamisessa ja hoidossa käytettäviä PEF-puhallutuksia seurattiin tarkasti ja hänet lähetettiin jatkotutkimuksiin heti, kun arvot alkoivat heiketä.
”Kun minulla todettiin astma, työterveydestä tultiin käymään tilallani ja minua neuvottiin suojavälineistä, joita käyttämällä sairauteni ei pahene.”
Päivi kiittelee myös hoitosuhteen jatkuvuutta. Hän uskoo, että terveystarkastukset olisivat jääneet väliin, mikäli työterveyshuoltoa ei olisi.
”Hoitaja soittaa, jos itse unohdan.”
Suorakorvaus laajeni vuonna 2018
- Yksityiset terveysalan yritykset ovat voineet käyttää suorakorvausta työterveyshuollossaan vuoden 2018 alusta.
- Uudistuksen oletetaan tuovan kilpailuetua terveysalan yrityksille, eikä asiakas joudu enää hakemaan Kela-korvausta erikseen.
- Tähän saakka yksityisen puolen asiakkaat ovat maksaneet työterveyshuollostaan ensin täyden hinnan ja anoneet Kela-korvausta jälkikäteen.
- Korvaamisen perusteena ovat kustannusten laskennalliset enimmäismäärät, joista korvataan maksimissaan 50–60 prosenttia.
- Liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä maatalouden harjoittajat voivat vähentää verotuksessa työterveyshuollon kustannukset siltä osin, joka jää heille maksettavaksi Kela-korvauksen jälkeen.
- Työterveyshuollon ensisijainen tehtävä on tukea hyvinvointia ja työkykyä.
- Laki edellyttää, että kaikki työnantajayritykset järjestävät työntekijöilleen vähintään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon.
- Yksinyrittäjille työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.
