Kun helsinkiläinen Matti Salomäki jäi Vuosaaren satamasta työttömäksi 54-vuotiaana vuonna 2015, hän alkoi pohtia, että voisi seuraavaksi tehdä työkseen jotain ihan muuta. Työ lasten ja nuorten kanssa kiinnosti, joten Matti otti tavoitteekseen kouluttautua lasten ja nuorten ohjaajaksi.
Koulutusta edelsi puolen vuoden työharjoittelu päiväkodissa. Työ tuntui mukavalta ja päätös uranvaihdoksesta oikealta. Tammikuun alussa 2016 puolet harjoittelusta oli takana, kun Matille tuli yhtäkkiä hyvin huono olo kesken työpäivän.
”Pelasimme lasten kanssa sählyä, kun äkkiä jalkani alkoivat tuntua painavilta ja sisällä oli tunne, että nyt ei ole kaikki hyvin. Lähdin lääkäriin ja sille tielle jäin.”
Infarktia ei heti tunnistettu ja sydän vaurioitui
Terveyskeskuksessa Matti tutkittiin ja lääkäri kirjoitti lausuntoonsa, ettei kyse ole sydänperäisestä vaivasta.
”Seuraavana yönä sain kuitenkin sydäninfarktin. Oli viikonloppu, ja maanantaina menin uudestaan lääkäriin, jossa määrättiin keuhkoröntgen keskiviikolle. Sieltä piti jonkun soittaa minulle, jos kuvissa näkyisi jotain erityistä, mutta soittoa ei kuulunut.”
Kun olo tuntui edelleen vain huononevan, Matti hakeutui uudestaan terveyskeskukseen, jossa tilanteen vakavuus viimein ymmärrettiin ja tilattiin heti ambulanssi. Matkalla Meilahden sydänsairaalaan Matin sydän pysähtyi ja häntä jouduttiin elvyttämään ambulanssissa.
Tilanne oli hyvin vakava. Matilla oli kuumeeton keuhkokuume, jonka seurauksena hän oli saanut sydäninfarktin.
”Lähtö oli siinä rajalla. Kuulin jälkeenpäin tyttäreltä, että hänet oli hälytetty kiireellä kolmen aikaan yöllä sairaalaan.”
Infarkti vaurioitti sydäntä niin, että sen tehosta hävisi 35 prosenttia.
”Siinä kohtaa minulla oli neljän viiden vuorokauden tiedottomuusjakso, jonka ajalta en muista mitään. Kun heräsin sydänteholla, lääkäri kertoi, ettei mitään ole tehtävissä. Sydäntä ei voi korjata, koska infarkti oli tapahtunut sydämen sisällä.”
Jälkeenpäin Matti arvioi, että ainoa oire ennen sairastumista oli pitkittynyt kuiva yskä.
”Minulla oli infarkti jo vuonna 2004. Kuntouduin terveeksi ja palasin työelämään. Silloin sanottiin, että infarkti voi joskus uusia.”
Sairaalan sosiaalityöntekijä laittoi asiat järjestykseen
Sairaalajakso venyi lähes kuukauden mittaiseksi, ja sydämeen asennettiin tahdistin. Terveyden lisäksi samassa rytäkässä meni muutakin.
”Siinä putoaa aika tyhjän päälle, kun yks kaks menee kaikki. Meni terveys, työ, entiset harrastukset ja osin ystävätkin. Oli mennä asuntokin, mutta onneksi sain teho-osaston hoitajalta vinkin sairaalan sosiaalityöntekijästä, joka auttaa potilaita”, Matti kertoo.
”Hän olikin topakka ja laittoi asiani järjestykseen. Vaikka alussa ei voitu edes keskustella muuten kuin niin, että kirjoitin mielessä olevat asiat paperille.”
Alkoi hidas kuntoutuminen, ja vähitellen Matin voimat lisääntyivät. Haaveet opiskelusta ja uudesta työstä piti jättää ja sopeutua uuteen arkeen sydänkuntoutujana.
Matti pystyi olemaan kotona puolisen vuotta, mutta sitten kehoon alkoi kertyä liikaa nestettä. Oli pakko hakeutua sairaalaan.
”Nestettä alkaa kertyä, kun sydän ei jaksa pumpata kunnolla. Jos paino nousee esimerkiksi kolme kiloa viikonlopun aikana, siitä tietää, että on lähdettävä muutamaksi päiväksi sairaalaan purkamaan nestekuormaa. Sitten taas sydän jaksaa jonkin aikaa.”
Mukaan sydänyhdistyksen toimintaan ja vertaistukihenkilöksi
Harjoittelun keskeytyminen päiväkodissa jäi harmittamaan Mattia.
”Tein sen sitten loppuun vapaaehtoistyönä, kun olin päässyt vähän parempaan kuntoon. Olin päiväkotivaarina kuusi tuntia yhtenä päivänä viikossa. Oli mukavaa, kun pääsi vähän irti omasta arjesta.”
Matti lähti heti kyetessään mukaan sydänyhdistyksen toimintaan ja ryhtyi vertaistukihenkilöksi muille.
Vertaistuki on hyvin tärkeää, koska terve ihminen ei ymmärrä, mitä on olla vakavasti sairas.
”Minunkin luonani kävi vertaistukihenkilö silloin kun olin vielä sairaalassa. Hän kertoi, millaista on elää tahdistimen kanssa.”
Matti painottaa, että vertaistuki on hyvin tärkeää, koska terve ihminen ei ymmärrä, mitä on olla vakavasti sairas.
”Sairauteni ei näy päällepäin. Ihmiset pikemminkin katsovat pitkään, kun käyn päivällä kaupassa – työikäinen mies, eikä ole töissä”, Matti sanoo.
”Samalla pienistä asioista tulee hirveän suuria. Kun sitä muuten vetää menemään vähän kuin usvassa, kaupan kassan iloinen hymy saattaa pelastaa päivän.”
Vuosaaren sydänyhdistyksestä on tullut Matille tärkeä.
”Siellä on tosi kivaa porukkaa ja yhteistä tekemistä, olimme muun muassa teatteriretkellä ennen koronaa. Olin menossa mukaan myös SPR:n toimintaan, kävin heidän Hyvä ystävä -koulutuksensa.”
Matti ei kuitenkaan ehtinyt mukaan ystävätoimintaan, koska toinenkin vakava sairaus iski.
Sydänvaurion jälkeen tuli vielä keuhkosyöpä
Viime vuoden joulukuussa Matin terveydentilassa tapahtui jälleen käänne huonompaan. Hän meni Meilahden sydänsairaalan päivystykseen, jossa röntgenlääkäri totesi, että keuhkoissa on jotakin. Se jokin osoittautui pahanlaatuiseksi syöpäkasvaimeksi.
Kasvaimelle annettiin sädehoitoa helmi-maaliskuussa. Kesän kontrollissa todettiin, että puolet syöpäkasvaimesta oli hävinnyt ja loppu oli koteloitunut sädehoitojen ansiosta.
Matti ihmetteli, kuinka hänelle, tupakoimattomalle miehelle, voi tulla keuhkosyöpä. Lääkäri kertoi, että kun sydän on vaurioitunut, immuunijärjestelmäkin heikkenee, mikä voi altistaa syövälle.
”Toki terveydentila rajoittaa tekemisiäni aika lailla, mutta kyllä näiden kanssa pystyy elämään. Sääliä en kaipaa, tämä on nyt minun kohtaloni”, Matti toteaa.
”Eteenpäin mennään ja nautitaan jokaisesta päivästä. Sydämensiirto voisi olla mahdollinen ratkaisu, mutta olen toistaiseksi siihen vielä liian terve. Ja sydänasiat ovat olleet muutenkin vähän tauolla syövän takia.”
Lue myös: Löydä sopiva kuntoutuskurssi muutamalla klikkauksella
Sydän-kuntoutuskursseilta ideoita omaan elämään ja hyvinvointiin
Matti hakeutui Kelan kolmiosaiselle Sydän-kuntoutuskurssille kuultuaan kursseista ystävältään. Kurssijaksot järjestettiin kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa syksyllä 2020.
Kurssipäivinä oli ohjattua ohjelmaa, luentoja ja liikuntaa kurssilaisten kunnon mukaan. Mukana oli lääkäri ja terveydenhoitaja, mikä tuntui Matista turvalliselta.
”Kun lisäksi kuulin, että kurssilaiset on vakuutettu kurssin ajaksi, uskalsin hakea kursseille. Jos jotain sattuisi, hoitokustannukset eivät ainakaan menisi omaan piikkiin.”
Luennoilla puhuttiin muun muassa terveellisestä ruoasta sekä liikunnan ja levon merkityksestä.
”Vaikka tragedia onkin henkilökohtainen, rikkinäinen sydän on yhteinen juttu.”
”Pidin siitä, että toiminta oli kiireetöntä ja oli mukavaa tekemistä. Pelasimme esimerkiksi mölkkyä ja curlingia, oli allasjumppaa, ja kävimme juomassa kahvit kodalla. Paikallisen luontoasiantuntijan pitämät luontoillat olivat tosi mielenkiintoisia näin kaupunkilaisellekin”, Matti kertoo.
”Rentoutusharjoituksen jälkeen kaverit naureskelivat, ettei siinä kauaa mennyt, kun Matin suunnasta alkoi kuulua kuorsausta.”
Matille tärkeimmät kuntoutuksen opit liittyvät liikuntaan, ateriarytmiin ja veden juomiseen sekä henkiseen jaksamiseen. Ryhmäkeskusteluissa annettiin aina jokin aihe, josta juteltiin porukalla.
”Siellä hyväksyttiin sellaisena kuin on ja pystyi puhumaan avoimesti asioistaan. Kurssilla oli iso positiivinen vaikutus mielialaan. Suosittelen kursseja kaikille sydänsairaille, ne antavat paljon”, Matti sanoo.
”Kaikki ovat siellä samalla viivalla. Vaikka tragedia onkin henkilökohtainen, rikkinäinen sydän on yhteinen juttu.”
Kelan Sydän-kuntoutuskurssit
- Sydän-kuntoutuskurssit on tarkoitettu sepelvaltimotautia sairastaville, joilla on useita riskitekijöitä tai työ- ja toimintakykyä rajoittava angina pectoris -oire tai jotka ovat sairastaneet sydäninfarktin tai joille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.
- Kursseja kohdennetaan työelämässä oleville, työelämään palaaville, kuntoutustuella oleville, opiskeleville ja työelämästä poissaoleville kuntoutujille.
- Kuntoutuskurssin tavoitteena on kuntoutujan työ- tai opiskelukyvyn turvaaminen tai parantaminen sekä kuntoutujan osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen kuntoutujalle tärkeissä arjen toiminnoissa. Lisäksi tavoitteita ovat:
– terveiden elämäntapojen ja itsehoito-ohjelmien omaksuminen
– kuntoutujan psyykkinen tukeminen
– sydänsairauteen liittyvän tiedon syventäminen
– sairautta koskevien tietojen ja kuntoutuksen tukemisessa tarvittavien valmiuksien antaminen omaisille ja läheisille. Omaiset voivat halutessaan osallistua kurssille kahtena päivänä. - Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään käytännön harjoittelun sekä vuorovaikutusta edistävien keskustelujen ja ryhmäohjelman avulla.
- Kurssi koostuu kolmesta viiden arkipäivän jaksosta, joiden ohjelma määräytyy osallistujien yksilöllisten ja yhteisten tavoitteiden mukaan.
- Kurssille voi hakea sen jälkeen, kun tila on vakiintunut sairastumisen jälkeen.
- Itselle sopivia kursseja voi hakea Kelan kuntoutuskurssihaulla.
- Ohjeet kuntoutuskurssille hakemiseen löytyvät Kelan verkkosivuilta.
- Osallistujat valitaan ympäri maan ja kurssi on osallistujille maksuton. Kela korvaa matkakuluja kurssipaikkakunnalle omavastuuosuuden ylittävältä osalta ja maksaa kurssin ajalta kuntoutusrahaa.
- Laitosmuotoisia Sydän-kursseja on pyritty järjestämään vuodessa noin 50. Ryhmäkoko on 10 henkilöä. Esimerkiksi vuonna 2019 kursseille osallistui 520 sydänkuntoutujaa
