Päivärytmi hukassa, jaksamisen haasteita tai arjen hallinnan vaikeuksia. Esimerkiksi näihin tilanteisiin voi saada apua toimintaterapiassa.
“Toimintaterapia on kuntoutusta, joka auttaa asiakasta löytämään keinoja pärjätä arjessaan mahdollisimman itsenäisesti”, sanoo toimintaterapeutti Elsa Wahlman Coronarialta.
Harjoitella voidaan esimerkiksi leikkimistä, arjen rutiinien ylläpitämistä, sosiaalisia taitoja tai tunteiden ja vireystilan säätelyä. Taitojen ja valmiuksien tueksi voidaan ottaa arkeen apuvälineitä sekä harjoitella toimintatapoja haastaviin tilanteisiin.
Wahlman kohtaa työssään aikuisia ja lapsia, joille Kela on myöntänyt yksilöterapiaa. Hän tapaa asiakkaita useimmiten heidän luonaan, toisinaan myös vastaanotolla tai esimerkiksi asumisyksikössä, päiväkodissa tai koulussa.
”Kuntoutukseen kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, jos arki on haasteellista ja omat keinot eivät riitä. Tällöin arjen kannalta tarpeellisten asioiden hoitaminen voi olla hankalaa tai mahdotonta”, Wahlman sanoo.
Kyse voi olla esimerkiksi keskittymisen tai kaverien kanssa toimimisen hankaluuksista, tunteiden tai vireystilan säätelyn vaikeuksista. Jollakulla taas voi olla vaikeaa toimia koulussa ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti.
Yhdessä eteenpäin – konkreettiset tavoitteet sitouttavat
Ensimmäisellä tapaamiskerralla asiakas ja terapeutti keskustelevat tämänhetkisestä tilanteesta ja arjen sujumisesta. Tällöin sovitaan yleensä myös, kuinka usein ja millaisia tapaamiset ovat jatkossa.
Tapaamisen perusteella Wahlman laatii asiakkaalle kuntoutuksen henkilökohtaiset tavoitteet. Mikäli kuntoutus kestää esimerkiksi vuoden ja tapaamisia on viikoittain, tavoitteita voidaan myös tarkistaa matkan varrella.
”Kerrallaan kannattaa kuitenkin keskittyä tiettyihin ongelmakohtiin.”
Wahlman kertoo kysyvänsä usein asiakkaalta, mihin hän toivoo apua arjessaan. Jos aikuinen haluaa tukea esimerkiksi itsenäisempään arkeen, hän voi lähteä asiakkaansa kanssa esimerkiksi ruokakauppaan opettelemaan siellä käymistä.
Kaupassakäyntiä voivat hankaloittaa muun muassa kaupan äänet, hajut, visuaaliset ärsykkeet, tuntoaistimukset tai väenpaljous. Joskus ostosten ja ruokahuollon suunnittelu voi olla vaikeaa.
”Voimme miettiä asiakkaan kanssa, milloin kaupassa on rauhallista asioida, tuntuuko itsepalvelukassan käyttö luontevammalta tai käydä läpi eri maksumahdollisuudet ja harjoitella rahankäytön hallintaa.”
Osalle apua voivat tuoda vaikka kuulokkeet ja mieluisan musiikin kuuntelu kaupassa asioidessa.
”Suosittelen yleensä asioimisen suunnittelua siten, että kauppaan ei mene nälissään. Nälkäisenä päätösten tekeminen vaikeutuu, kuormitus lisääntyy ja ostoksia tehdään impulsiivisemmin.”
Päivärytmi kuntoon
Tuloksia toimintaterapiassa syntyy parhaiten, kun terapeutin ja asiakkaan välille syntyy luottamus, ja terapeutti oppii tuntemaan asiakkaansa arjen.
Wahlman kertoo, että kun kuntoutuksen tavoite on mahdollisimman konkreettinen, asiakkaan on helpompi sitoutua siihen. Toisinaan kuntoutuksessa saatetaan tehdä esimerkiksi paperille päivärytmi, johon on merkitty niin nukkumisaika kuin aamupalakin.
”Päivärytmi lisää arjen ennakoitavuutta, jolloin tapaamisten sopiminen ja oman arjen suunnittelu helpottuvat. Tämä lisää hallittavuuden tunnetta omasta arjesta, ja asiakas pystyy paremmin vaikuttamaan omien päiviensä sisältöön.”
Päivärytmin tarkkuus mietitään aina asiakaskohtaisesti.
Ulkoilun monet hyödyt
Jos asiakkaan tavoitteena on sisällyttää jokaiseen päivään ulkoilua, Wahlman voi tutustua asiakkaansa kanssa sopiviin kävelylenkkeihin. Yhdessä on mahdollista etsiä ja kokeilla myös mieleisiä harrastus- ja liikuntamuotoja.
”Kodista poistuminen voi olla vaikeaa monesta syystä. Asiakas voi jännittää uusia paikkoja ja ihmisiä ja liikkuminen uuteen sijaintiin voi tuntua liian monimutkaiselta. Toiminnan aloittamisen vaikeus voi olla myös syynä.”
”Kävelemisestä ja liikunnasta on hyötyä terveydelle kokonaisvaltaisesti.”
Tilannetta voi helpottaa kokonaisuuden pilkkominen osiin: ensin tarkistetaan sää, suunnitellaan vaatetus, kerätään ulkovaatteet valmiiksi, vaihdetaan ulkovaatteet ja puetaan kengät.
”Kodin läheiseen ympäristöön tutustuminen on mielenkiintoista ja usein yllättävää. Kävelemisestä ja liikunnasta on hyötyä terveydelle kokonaisvaltaisesti.”
Kävelemistä voi käyttää arjessa apuna esimerkiksi vireystilan säätelyssä. Aamulenkki voi virkistää ja illalla rauhallinen hämärässä tehty iltalenkki puolestaan väsyttää. Ulkoiluun voi myös yhdistää itselle mieluisia asioita, esimerkiksi valokuvausta äänikirjan tai musiikin kuuntelemista, ulkoilmataidetta tai arjen askareita, kuten kaupassa käymistä.
Asiakkaana lapsi – Koko perhe mukaan
Jos asiakkaana on lapsi, koko perheen on tärkeä sitoutua kuntoutukseen.
”Kun koko perhe tukee kuntoutusta, lapsi kokee sen merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Tällöin lapsen motivaatio harjoittelemista kohtaan lisääntyy ja kuntoutuksen tavoitteet saavutetaan todennäköisemmin.”
Lapsiperheessä haasteellisia voivat olla muun muassa ruokailutilanteet, iltatoimet tai siirtymät paikasta toiseen. Lapsi voi kieltäytyä pukemasta päivä- tai ulkovaatteita päälleen, syöminen ja siihen keskittyminen voi olla vaikeaa tai nukkumaan meneminen voi tuntua sekä lapsista että aikuisista jatkuvalta taistelulta.
Toimintaterapeutti pyrkii auttamaan perheitä mahdollisimman konkreettisesti.
”Jos havaitsen, että lasta auttavat kuvakortit, voin ehdottaa ja neuvoa niiden käyttämistä kotona iltatoimien havainnollistamisessa tai siinä, missä järjestyksessä vaatteet puetaan päälle.”
”On tärkeää, että jaamme tietoa ja kokemuksia lapsen kanssa olevien aikuisten kanssa.”
Wahlman painottaa vuoropuhelun merkitystä vanhempien lisäksi koulun tai päiväkodin kanssa.
”Jos menen tapaamaan lasta päiväkotiin, voin seurata hetken ruokailua tai leikkihetkeä, jolloin näen, miten lapsi toimii eri tilanteissa.”
Toimintaterapeutti voi kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten sisältä ulos tai toiminnasta toisen siirtyminen sujuu.
”On tärkeää, että jaamme tietoa ja kokemuksia lapsen kanssa olevien aikuisten kanssa. Päiväkodilla voi olla jokin toimiva keino tiettyyn arjen pulmaan, jota en ole keksinyt tai toisinpäin.”
Wahlmanin mukaan päiväkodit ottavat mielellään ideoita vastaan ja yhdessä on mahdollista suunnitella lapsen ohjaamisen keinoja, kuten kuvien käyttöä lapsen päiväkotiympäristössä ja ryhmässä.
”Päiväkodissa harjoitellaan paljon samoja asioita kuin terapiassa ja kun hyödynnämme samoja keinoja taitojen ja valmiuksien harjoittelussa, lapsi oppii taidon nopeammin.”
Wahlmanin mukaan erityisesti tunteiden säätelyn ja rauhoittumisen keinojen harjoittelussa pienillä lapsilla on tärkeää soveltaa lapselle tuttuja ja toimiviksi havaittuja keinoja kaikissa lapsen toimintaympäristöissä.
”Tällöin lapselle pelottaviin ja ennakoimattomiin tilanteisiin tulee tuttuja tapoja ja niiden myötä turvaa ja esimerkiksi rauhoittuminen on nopeampaa.”
Toimiva kuntoutus ei kuormita
Kokenut toimintaterapeutti sanoo, että kuntoutuksesta voi tulla asiakkaalle tai perheelle tehtäviä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi kokeilla aamutoimien onnistumista kuvakortteja käyttäen tai harjoitella pieniä hetkiä oman vuoronsa odottamista.
Kuntoutus ei saa kuitenkaan tuntua liian kuormittavalta. Tarkoituksena on antaa työkaluja arkeen, ei saada kuntoutusta tuntumaan suoritukselta.
”On merkityksellistä, että asiakas uskaltaa olla oma itsensä, eivätkä mahdolliset harjoitukset tai tehtävät tunnu ylivoimaisilta.”
Paras palaute kuntoutuksessa on, kun asiakas tuntee saavansa siitä apua. Kun esimerkiksi lapsen iltatoimet sujuvat paremmin tai hän jaksaa odottaa vuoroaan tai kun aikuinen tuntee, että ote arjesta on vahvempi ja jokin ennen vaikealta tuntuva asia sujuu jo.
Vinkit terapiaa saavan lapsen perheelle
- Mieti etukäteen, missä asioissa lapsesi on hyvä ja millaisista asioista hän on kiinnostunut.
- Pohdi perheen arkea ja mieti, missä arjen ympäristössä terapiasta olisi eniten hyötyä (päiväkoti, koulu, koti, vastaanotto), terapian ei tarvitse toteutua vain yhdessä näistä.
- Vaikka terapia on kivaa, lapsi voi olla väsynyt käyntien jälkeen. Varaa siis lapselle riittävästi aikaa levätä käynnin jälkeen.
- Mieti, millaisiin arjen asioihin toivoisit apua ja mitkä asiat ovat toisaalta hyvin.
- Kysy ja kerro asioista rohkeasta. Perhe on lapsen arjen asiantuntija.
Vinkit aikuiselle kuntoutujalle
- Lähde mukaan avoimin mielin.
- Mieti etukäteen, mihin arjessa toivot tukea ja kuntoutusta.
- Ole valmis yhteistyöhön.
- Ole valmis muutoksien tekemiseen omassa mielessäsi ja toimintatavoissasi.
- Sitoudu yhdessä sovittuihin asioihin.
- Ole oma itsesi.
Vinkit ammattilaiselle
- Rakenna toimiva vuorovaikutussuhde asiakkaaseen.
- Mikäli asiakkaasi on lapsi, tee yhteistyötä koko perheen kanssa ja huomioi esimerkiksi koulun tai päiväkodin ymmärrys tilanteesta.
- Käytä rohkeasti erilaisia arjen ympäristöjä.
- Tee yhteistyötä mahdollisten toisten terapeuttien kanssa, mikäli tämä sopii asiakkaalle. Ammattilaisten yhteiset linjaukset ja samansuuntaiset tavoitteet voivat tehostaa kuntoutusta.
- Mieti ratkaisuja ja ehdotuksia asiakkaan arjen toimivuuden kannalta.
Teksti Tiina Laaninen Kuvat Kela
