Kela sote-keskuksissa -projektin alkumetreillä Kelan roolia ei tunnistettu eri puolilla maata olevissa työkykyhankkeissa. Kelan vahva halu tehdä tiivistä yhteistyötä kehittämishankkeiden kanssa yllätti kumppanimme, koska sellaista ei oltu aiemmin koettu.
Konkreettisesti Kelan merkitys on huomattu asiakastyössä. Edelleen on tehtävää siinä, että Kelan rooli tunnistettaisiin asiakaspolkujen varhaisessa vaiheessa. Monessa kohdassa on ilmennyt, että Kelan roolia ja varhaista mukaan ottamista ei ollut tunnistettu. Kelan tarve tunnistetaan usein vasta siinä kohdassa, kun eläkkeet on hylätty tai on syntynyt kierre sairauspäivärahan enimmäisaika – eläkkeet hylätty – uusi sairauspäivärahan enimmäisaika, jota ei ole saatu katkaistua tai etuudet ovat jo monella tapaa solmussa ja toimeentulo on katkennut.
Kelalla on tärkeä rooli työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa.
Etelä-Pohjanmaalla, jossa itse työskentelen, lähtötilanne oli työkyvyn tuen kokonaisuuden osalta hieman erilainen muihin alueisiin nähden. Kunnissa ja kuntayhtymissä oli ennen hanketta TYKE-tiimejä, jotka hankkeen aikana on muutettu Työkyvyn tuen tiimeiksi. Hankkeen aikana on perustettu 2 työkyvyn tuen tiimiä alueille, josta ne ovat vielä puuttuneet. Lisäksi on perustettu koko hyvinvointialuetta kattava erityisryhmien työkyvyn tuen tiimi, jossa pilotoidaan erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta.
Lue lisää: Erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuus
Olen tehnyt asiakastyötä hankkeen aikana perustetuissa tiimeissä sekä erityisryhmien työkyvyn tuen pilotissa. Lisäksi yhdellä alueella olen tehnyt asiakastyötä Kelan ja sote-työparien yhteistyökokeilussa. Olen avustanut yhteistyötahoja asiakkaan työllistymisen kannalta tärkeiden selvitysten, kuten terveydentila sekä työ- ja toimintakyky, ja kuntoutuspalvelun palautteiden kokoamisessa. Olen myös motivoinut ja ohjannut asiakkaita palveluissa, niihin liittyvissä etuuksissa ja etuuksien hakemisessa. Ennen kaikkea olen osallistunut asiakkaan ja yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan työkyvyn tuen suunnitelman tekoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun olemme arvioineet asiakkaan hyötyvän Kelan palveluista ja monialaisten palveluiden yhteensovittamisesta.
Kela on saanut kasvot.
Yhteistyötahoilta ja asiakkailta on tullut positiivista palautetta siitä, että Kela on saanut kasvot. Yhteistyökumppaneilla ja asiakkailla on ollut paljon ennakkokäsityksiä Kelasta jäykkänä organisaationa. Kelan mukanaolo on tarjonnut asiakkaille ja yhteistyötahoille tietoa Kelan eri palveluista ja etuuksista sekä eri palvelujen vaikutuksista etuuksiin. Asiakkaalle on syntynyt luottamus siitä, että hänen toimeentulonsa on jatkossakin turvattu. Asiakas on myös ymmärtänyt, miten tärkeää on ilmoittaa Kelaan elämäntilanteessa tapahtuvista muutoksista, koska niillä voi olla vaikutusta maksussa oleviin etuuksiin.
Yhteistyötahoilta on tullut selkeä viesti, että Kelan tulee olla mukana yhteisten asiakkaiden palvelujen ja palvelupolkujen suunnittelussa jo varhaisessa vaiheessa. Valtaosa näistä asiakkaista saa jotain etuutta Kelasta ja taustalla on jopa useita toteutuneita kuntoutustoimia Kelan kautta. Monilla on myös useita sairauspäivärahan tai eläkehakemusten hylkyjä. Kun suunnitelmaa tehdään yhdessä eri tahojen ja asiakkaan kanssa, lähdetään heti alkuvaiheessa etenemään palvelupolulla asiakkaan kannalta oikeaan suuntaan.
Palvelupolut ovat usein pitkiä ja pirstaleisia.
Asiakaskokemusten pohjalta on selvää, että palvelupolut ovat tällä hetkellä varsin pirstaleisia. Palveluprosessit ovat katkenneet, ja samoja selvittelyjä on aloitettu tasaisin ajoin uudelleen ja uudelleen. Koen, että niin asiakkaat kuin ammattilaiset jäävät liian herkästi pyörimään työkyvyttömyysajatuksen ympärille. Ei tunnisteta riittävästi jäljellä olevaa työkykyä ja sen mahdollisuuksia.
Moni asiakas kokee osatyökykyisyyden kohdatessa, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin eläke, kun kerran aikaisemmasta työstä ei rajoitteiden vuoksi selviydy. Usein näissä tilanteissa hylätty eläkepäätös koetaan isona pettymyksenä. Herkästi myös ammattilaiset ohjaavat jättämään päätöksestä valituksen ilman, että on esittää uutta terveydentilaan liittyvää olennaista löydöstä tai konkreettisia palautteita työkykyä edistävistä ja tukevista palveluista. Nämä hakemus- ja valitusprosessit ovat pitkiä ja vievät paljon energiaa. Pahimmillaan ne jopa estävät muiden vaihtoehtojen huomaamisen tai romahduttavat asiakkaan henkisesti.
Lue lisää: Aimo-heimolaisuutta laajentamassa työkykyhankkeessa
Varhaisella yhteistyöllä vältetään turhat hakemukset, lääkärinlausunnot ja ennen kaikkea päällekkäinen työ. Pidemmällä tähtäimellä yhteistyö todennäköisesti säästää kaikkien aikaa ja resursseja. Eri tahojen välinen yhteistyö auttaa viranomaisia tekemään asiakkaan kannalta oikeita päätöksiä oikea-aikaisesti.
Yksi suuri haaste on yhteistyön koordinointi. Jos selkeä ”kopin ottaja” puuttuu, asiakas putoaa herkästi palvelupolulta ja prosessit katkeavat. Taitoa on osata koordinoida eri palveluja rinnakkain eteenpäin, ei peräjälkeen pitkinä polkuina. Olemme nostaneet tämän koordinoinnin puutteen esille myös hyvinvointialueen valmisteluissa, joihin itse olen päässyt mukaan työkyvyn tuen kokonaisuuden osalta.
Tulevissa rakenteissa korostuu entisestään asiakkaan koko verkoston huomioiminen. Kun teemme asiakkaan ympärille tukiverkkoa, pitää varmistaa silmukoiden pysyminen puikoissa. Kun silmukka putoaa, alkaa kutomamme verkko hajota. Pahimmillaan asiakas putoaa verkon läpi.
Hanna-Mari Raittinen,
tukiverkkojen kutoja
Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -kolumnisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.
