Kuopion yliopistollisen sairaalan KYSin nuorisopsykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä Anni Ylösen tehtävänä on selvitellä nuoren kanssa eri vaihtoehtoja ja auttaa etuusasioiden kanssa.
”Keskustelemme nuoren kanssa eri vaihtoehdoista päivän sisällöksi: olisiko Kelan kuntoutus tai jokin muu, esimerkiksi pajatoiminta ajankohtainen.”
”Niin aikuisissa kuin nuorissakin jotkut ovat hyvinkin näppäriä esimerkiksi hakemusten kanssa ja toiset tarvitsevat aikaa ja tukea.”
Ylönen tekee tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa Kela sairaalassa -projektissa, ja tästä on pelkästään myönteisiä kokemuksia.
”Kelan projektityöntekijän kanssa on joustavasti saatu sovittua esimerkiksi Nuotti-valmennukseen haastatteluaikoja”, hän kiittää.
”Myös nuoret ovat tyytyväisiä, kun heidän asiansa on saatu nopeasti etenemään.”
Viranomaisyhteistyö ei aina näy asiakkaalle asti, kun sosiaalityöntekijä selvittää sovitusti jonkin nuoren etuuksiin tai kuntoutuksiin liittyvän asian.
Usein nuorisopsykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijä ottaa yhdessä nuoren kanssa videoyhteyden Kelan yhteyshenkilöön.
”Nuorellekin on mukavampi, että näkee ihmisen, jonka kanssa keskustellaan”, Ylönen toteaa.
Nuoret ovat motivoituneita – toiveita kuullaan
Myös Kela sairaalassa -projektin työntekijällä Mervi Seppäsellä on yhteistyöstä nuorisopsykiatrian poliklinikoiden kanssa pelkästään hyvää sanottavaa.
”Suoraan hoitotaholta tulevalla nuorella on selkeästi oma motivaatio lähteä viemään kuntoutumistaan eteenpäin”, Seppänen iloitsee.
Nuorisopsykiatrialta tulevilla asiakkailla on psykiatrinen sairaus, johon voi liittyä neuropsykologisia eli nepsy-vaikeuksia kuten ADHD, ADD tai Aspergerin oireyhtymä.
”Nuori sitoutuu ja motivoituu kuntoutukseen, kun hänen toiveitaan kuullaan ja hän saa sanoittaa itse tilannettaan.”
Viisi Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian hoitotiimiä ohjaa nuoria Kelan projektityöntekijän juttusille. Kela sairaalassa -projektiin ohjatuvilla nuorilla hoitosuhde on tavallisesti jatkunut jo jonkin aikaa.
”Psykiatrialla on tutustuttu nuoreen, saatu jo taustatietoa ja hoitoa on edistetty. Tässä vaiheessa kuntoutusasiat ovat tulleet tapetille, että mitäs nyt?”
Mervi Seppäsen mukaan nuorten kanssa työskentely on antoisaa, sillä nuori on jo kiinnittynyt johonkin. Hoito menee omaa polkuaan, minkä rinnalle voidaan tuoda kuntoutuspalvelu.
Psykiatrialla on tutustuttu nuoreen, saatu jo taustatietoa ja hoitoa on edistetty.
Seppänen selvittelee nuoren kanssa laajasti eri kuntoutusvaihtoehtoja ja myös toimeentuloon liittyviä etuuksia.
”Lähdemme keskustelemaan esimerkiksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista kuten Nuotti-valmennuksesta tai nepsy-nuorille suunnatusta Omaväylä-kuntoutuksesta.
Turvallisuuden tunne kasvaa, kun asiat järjestyvät
Kuntoutusvaihtoehdoista ja muista etuusmahdollisuuksista keskusteltaessa keinovalikoimassa voi olla esimerkiksi lääkinnällinen kuntoutus, vammaisetuudet, kuntoutuspsykoterapia ja joskus sairauspäiväraha.
”Käymme läpi laajasti eri vaihtoehtoja, esimerkiksi milloin on oikeus nuoren kuntoutusrahaan ja milloin ei”, Mervi Seppänen kertoo.
Seppänen käy läpi nuoren kanssa, sopisiko tälle esimerkiksi jokin toiminnallinen palvelu kuten Nuotti-valmennus tai lääkinnällinen kuntoutus. Seppänen myös tekee jonkin verran haastatteluja Nuotti-valmennukseen.
”Nuorelle on saatu luotua turvallisuuden tunnetta, kun joku on kiinnostunut hänen asioistaan ja vie niitä eteenpäin. Samoin se, kun hän on saanut kuntoutuspäätöksen ja toimeentulon turvattua.”
”Usein nuorten kanssa ollaan vielä niin varhaisessa vaiheessa liikkeellä, että pystytään tekemään paljon.”
Nuorelle on saatu luotua turvallisuuden tunnetta.
Kelan ja nuorisopsykiatrian yhteistyön ansiosta osapuolet ovat kokeneet, että tieto liikkuu, asioihin on reagoitu nopeasti ja aika yhteiseen tapaamiseen järjestyy pian.
”On saatu hakemukset tehtyä ja tieto, että nyt joku ihminen huolehtii asioista ja vie niitä eteenpäin.”
Yhteistyö ei pääty asioitten edistämiseen, vaan jonkin ajan kuluttua osapuolet tarkistavat, että kaikki sovitut etuudet on haettu ja asiat etenevät.
Kela sairaalassa -projekti
Kela sairaalassa -projektissa (2020–2022) kehitetään Kelan ja erikoissairaanhoidon välistä kuntoutusyhteistyötä. Kyseessä on valtakunnallinen Kelan kuntoutuksen kehittämishanke.
Jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä hanketta vie eteenpäin yksi Kelan projektityöntekijä. Hän osallistuu muun muassa potilasta koskeviin palavereihin ja terveydenhuollon yhteistyöryhmiin. Projektityöntekijät toimivat myös yhteyshenkilöinä erikoissairaanhoidon suuntaan ja kouluttavat terveydenhuollon toimijoita Kelan etuuksista ja palveluista.
Projektissa kehitetään terveydenhuollon käyttöön verkkokoulutus Kelan kuntoutuspalveluista. Tavoitteena on, että koulutus valmistuu viimeistään vuoden 2023 alussa. Uusi työkalu palvelee kaikkia terveydenhuollon toimijoita ja myös alan opiskelijoita.
Hankkeen raportit ja julkaisut valmistuvat maaliskuussa 2023.
Hankkeeseen liittyy myös tutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa Kelan ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen ja uusien toimintamallien luomisen tueksi.
Lisätietoja projektista saat projektipäällikkö Sari Mikkolalta sari.mikkola@kela.fi.
