Siirry sisältöön

Kela sai kuntayhtymän työkykytiimissä kasvot

Terveys | 1.2.2022
On ollut hurjan mielenkiintoista työskennellä Kelan ulkopuolella osana tiimiä, joka arvioi monialaisesti asiakkaiden työkykyä ja laatii työkyvyn tuen suunnitelmia, kirjoittaa Kela sote-keskuksissa -projektin työntekijä Satu Laakoli. Mutta mitä muut tiimiläiset tuumivat kelalaisesta työkaverina?
Kela sote-keskuksissa
Reitin pitää olla selvä, kun työkyky vaatii tukea.
Kuuntele artikkeli

Olen työskennellyt pian vuoden osana Keski-Uudenmaan Sote kuntayhtymän (Keusote) työkyvyn tuen tiimiä. Tiimiimme kuuluu terveydenhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, lääkäri, koordinaattori, sosiaaliohjaaja, kokemusasiantuntija, te-asiantuntija ja minä, kelalainen kuntoutuksen asiantuntija. Yhdessä olemme testanneet ja kehittäneet työkyvyn tuen palveluita, joita Keusote tarjoaa asiakkailleen.

On ollut hurjan mielenkiintoista ja samalla jännittävääkin työskennellä Kelan ulkopuolella osana tiimiä, joka arvioi monialaisesti asiakkaiden työkykyä ja laatii työkyvyn tuen suunnitelmia. Itse olen kokenut työn tärkeänä, mutta mitä ajattelevat muut tiimiläiset, Keusoten työntekijät? Onko kelalaisen paikka heidän joukossaan, yhtenä tiimin jäsenenä? Olenko tulppa yhteistyön tekemisessä? Olenko tuonut yhteistyöhön jotain uutta?

Miltä kelalainen tuntuu työkaverina?

Uuden toiminnan edessä katsoin parhaaksi kysyä muilta työkykytiimin jäseniltä, miltä kelalainen tuntuu työkaverina? Tällaisia vastauksia sain.

”Kela on saanut kasvot.” Erityisesti asiakkaat arvostavat sitä, että Kelasta on yksi työntekijä, joka hoitaa hänen asioitaan. Monella asiakkaalla on asiat solmussa ja sukset ristissä Kelan kanssa. Näitä solmuja ja suksia on saatu oiottua yhdessä keskustelemalla. Myös tiimin jäsenet kokevat, että työn tekeminen on helppoa ja nopeaa, kun tietää että tiimissä on kelalainen, jolta voi aina kysyä apua. Heidän ei itse tarvitse toimia sukkulana tiedon välittämisessä ja olla kolkuttelemassa Kelan ovia jonotellen puhelinpalveluumme.

”Joku tulkkaa Kelakieltä.” Kelan päätöksiä on yhä vaikea ymmärtää, vaikka niitä on viime vuosina selkeytetty paljon. Erityisesti hylkäävät sairauspäiväraha- ja eläkepäätökset on ollut hyvä avata asiakkaille keskustellen. Yleensä tällaisten päätösten jälkeen minun tehtävänä on vastata kysymykseen: mitä nyt tästä eteenpäin? Siihen ei päätöskirje vastaa riittävän konkreettisella tavalla. Minun ja muiden tiimiläisten työkalupakissa voi olla asiakkaalle muitakin ratkaisuja, kuin se, mitä Kelasta haettiin.

Ikävät hylkypäätökset ja pettymykset Kelaa ja työkykytiimiä kohtaan ovat vähentyneet.

”Nyt huteja tulee vähemmän.” Olen voinut hahmotella yhdessä asiakkaan ja tiimin kanssa mitä Kelan etuuksia on mahdollista saada missäkin tilanteessa. Näin tulee tehtyä täsmähakemuksia oikea-aikaisesti oikeaan etuuteen, eli Kelan palveluita on voitu kohdentaa oikein. Samalla ikävät hylkypäätökset, pettymykset Kelaa ja mahdollisesti työkykytiimiä kohtaan ovat vähentyneet.

Näin se vaan on, että tätä työtä ei voi tehdä ilman Kelan mukanaoloa ja Kelan asiantuntijan näkemystä ja osaamista. Ilman suoraa, henkilökohtaista yhteistyötä emme pystyisi edistämään asiakkaidemme asioita tai työn tekeminen hankaloituisi ja viivästyisi oleellisesti. Tekisimme myös paljon turhaa ja päällekkäistä työtä.”

Minä toivon, että tulevaisuudessa kaikissa sote-keskusten työkyvyn tuen palveluissa olisi Kela-kasvot. Myös Kela tarvitsee suoraa yhteistyötä, jotta yhteisten asiakkaiden asiat hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Satu Laakoli  
Työkaveri Kelasta

Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -blogisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.

""
  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.