Terveys 3 min

Etäkuntoutus toi terapeutin kotiin videoyhteydellä

Kuntoutuja Taina Huurinainen ja toimintaterapeutti Ulla Pesonen olivat 70 kilometrin päässä toisistaan, mutta kuntoutus onnistui etäyhteydellä. Kokemukset etäkuntoutuksesta ovat olleet myönteisiä.

Kuuntele artikkeli
teksti Tarja Västilä kuvat Risto Takala 12.6.2018

Taina Huurinaisella on pitkä kokemus erilaisista kuntoutusmuodoista. Etäkuntoutukseen hän osallistuu kahden kuukauden ajan.

Heinäveteläinen Taina Huurinainen oli mukana etäkuntoutuskokeilussa, jonka aikana hän sai fysio- ja toimintaterapiaa videoyhteyden välityksellä.

”Etäkuntoutus motivoi. Kotonakin tuli treenattua enemmän, kun nettipäiväkirjaan piti merkitä harjoitteet eli onko niitä tehty vai ei.”

Taina osallistui neurologista kuntoutusta tarjoavan Neuronin ja Kelan yhteiseen, aivohalvauksen sairastaneiden AIMO-hankkeeseen. Hän sanoo lähettäneensä hakemuksen osittain uteliaisuuttaan, mutta isoin toive liittyi toimintakyvyn vahvistumiseen.


Apuvälineitä löytyy omasta kodista. Huurinainen harjoittelee päivittäin.

Aivohalvaus johti kuntoutuspolulle

Taina sairastui vuonna 2004. Hän oli yksin kotona ja tunsi olonsa yhtäkkiä epätodelliseksi.

”Soitin puolisolle ja kehotin soittamaan takaisin vartin päästä. En sitten enää saanut kännykkää käteeni. Peilistä näin, että vasen puoli kasvoistani oli halvaantunut.”

Kun vaimo ei vastannut lankapuhelimeenkaan, kymmenien kilometrien päässä ollut mies otti yhteyttä naapuriin. Tämä löysi keittiön lattialle tuupertuneen Huurinaisen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa todettiin laajahko verenvuoto aivoissa. Kuntoutus aloitettiin ja sitä jatkettiin Joensuussa kuntoutusosastolla.

Jotta kuntoutujan kävelyvarmuus saataisiin paremmaksi, askelia tarvitaan.

”Kuntouduin hyvin ja kotiuduin, kun pääsin kepin kanssa jääkaapille ja vessaan. Lisäksi kävin vuosia fysioterapiassa Heinävedellä ja toimintaterapiassa Varkaudessa. Kun korotettu hoitotuki loppui, kuntoutus siirtyi terveyskeskukseen. Kerrat vähenivät ja kunto alkoi rapistua.”

Tainalla on kokemusta yksityisestä fysioterapiasta, neurologisten kuntoutujien kuntosaliryhmästä terveyskeskuksessa ja laitosjaksoista Neuronissa. Tarve toimintakykyä vahvistavaan ja ylläpitävään kuntoutukseen jatkuu edelleen.

Kotonakin voi harjoitella

Tainan etäkuntoutuskokeilu alkoi muutamalla lähikuntoutuspäivällä, joiden jälkeen Neuronin toimintaterapeutti Ulla Pesonen ja fysioterapeutti Virpi Muhonen olivat etäyhteydessä Tainaan viikoittain kahden kuukauden ajan.

Tainan toimintaterapeutin Ullan mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä. Etä- ja lähikuntoutuksen erona on se, ettei etäterapeutti ole fyysisesti läsnä. Siksi kotona tehtävien harjoitusten on oltava turvallisia.

”Kun kuntoutus viedään kuntoutujan omaan ympäristöön, kotikin tulee tutuksi. Pystyn ehdottamaan arkea helpottavia muutoksia.”

”Kun kuntoutus viedään kuntoutujan omaan ympäristöön, kotikin tulee tutuksi. Pystyn ehdottamaan arkea helpottavia muutoksia. Harjoitteluvälineitäkin löytyy läheltä: esimerkiksi tuntoharjoituksia voi tehdä eri kankaiden avulla.”

Terapeuttiin saa yhteyden verkossa muulloinkin kuin sovittuina aikoina. Verkkopalvelussa kuntoutujat voivat myös keskustella keskenään.

Neuronin fysioterapeutti Virpi Muhonen ohjasi Taina Huurinaista videoyhteyden välityksellä.

Kuntoutus heijastuu elämänlaatuun

Terapeuttien yhteydenpito kannustaa kuntoutujia harjoittelemaan omaehtoisesti. Harjoitteet siirtyvät arkeen ja kuntoutuja edistyy. Etuna on sekin, että liikuntarajoitteinen tai syrjäseudulla asuva pääsee palvelun piiriin. Ullan mukaan etäkuntoutus lisää tulevaisuudessa mahdollisuuksia saada apua.

”Tyytyväisten ihmisten ainoa toive on ollut, että etäjakso kestäisi pidempään. Itse olen saanut avoimin mielin miettiä työtäni uudesta näkökulmasta.”

Taina toteaa, että kuntoutus auttaa aina eteenpäin ja vaikuttaa elämänlaatuun.

”Jos jatkossa tulisi tilaisuus, lähtisin uudelleen mukaan.”

Etäkuntoutus on tulevaisuuden kuntoutusta

Etäkuntoutus-hankkeessa selvitettiin, miten  etäteknologiaa voidaan hyödyntää sairausryhmäkohtaisissa kuntoutuskursseissa, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa, moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa sekä ammatillisessa kuntoutuksessa. Mukana etäkuntoutuskokeiluissa oli kaikenikäisiä kuntoutujia lapsista ikääntyneisiin omaishoitajiin.

Etäkuntoutuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Se soveltuu sairaudesta riippumatta hyvin monenlaiseen kuntoutukseen. Kelan tavoitteena on, että jatkossa asiakas voisi valita kuntoutuksensa toteutustavaksi etäkuntoutuksen, jos se soveltuu hänelle. Etäkuntoutuksen mahdollisuudet arvioidaan jatkossa kaikkia Kelan kuntoutuspalveluja suunniteltaessa.

Juttua on päivitetty 3.6.2019

Lue lisää Kelan verkkosivuilta

Kuntoutusvaihtoehdot