Sääʹm argg mieʹldd Kela saakkummuž snimldõkmaailma

Looǥǥ mainnâz tâʹvvsääʹmǩiõʹlle
Looǥǥ mainnâz aanarsääʹmǩiõʹlle
Looǥǥ mainnâz lääʹddǩiõʹlˈle

Kela jeeʹres kanaalin liâ juʹn siõmmna ääiʹj kuâsttjam ođđnallšem snimldõõǥǥ. Kela saakkummuž ââʹnnmest åårrai ođđ snimldõõǥǥin vueʹlǧǧemsââʹjjen jiâ teänab leäkku Kela oʹdinakai ouddõõzz. Tõn sâjja vueiʹvvroolâst liâ Kela äʹššniiʹǩǩi määŋgnallšem jieʹllemvueʹjj. Dokumentaarlaž mainstummuž äuʹǩǩeei snimldõõǥǥ põʹhtte Kela âʹlddlab oummui aarǥ.

Kela saakkummuž ođđsumõs snimldõõǥǥ liâ valddum jeäʹrben Kela sääʹmǩiõllsaž saakkummuž taarbi vääras. Snimldõõǥǥivuiʹm säʹmmlažvuõtt puätt kuâsttjeeʹjen še saakkummuž snimldõõǥǥâstsamai ođđ naaʹlin.

Snimldõõǥǥ liâ valddum Aanrest čõhččmannust 2023, da tõid lij välddam aanarneǩ Ville-Riiko Fofonoff, son lij jiõčč še säʹmmlaž.

Ođđ snimldõõǥǥ tuärjjee Kela sääʹmǩiõllsaž saakkummuž

Kela saaǥǥat ouddõõzzin da kääzzkõõzzin tâʹvv-, aanar- da nuõrttsääʹmǩiõʹlle kela.fi- seeidain, Elämässä.fist da jeeʹres Kela saakkeemkanaalin. Kela ođđ sääʹmteema õõʹnni snimldõõǥǥ tuärjjee Kela sääʹmǩiõllsaž saakkeemsiiskõõzzid.

Še Kela slogan Elämässä mukana – (Jieʹllmest mieʹldd) muttsin tuärjjan liâ jåårǥlõttum kouʹmme Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõʹlle:

Tâʹvvsääʹmǩiõʹlle: Eallimis mielde – nuppástusain doarjjan
Aanarsääʹmǩiõʹlle: Elimist mieldi – nubástusâin toorjân
Nuõrttsääʹmǩiõʹlle: Jieʹllmest mieʹldd – muttsin tuärjjan

Kela lij ravvsânji mieʹldd še säʹmmlai arggpeeiʹvest da sij jeeʹresnallšem jieʹllemvueʹjjineez. Kela taʹrjjad äʹššneǩ-kääzzkõõzzid sääʹmǩiõʹlle da ǩiččlââtt määŋgain naaʹlin väʹldded lokku jiijjâs tåimmjummšest sääʹmǩiõllsaž ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid.

Looǥǥ še: Sääʹmǩiõllsa kääzzkõõzz Kelast – Elämässä.fi (elamassa.fi)

Jeäʹnnvuõttpaʹǩǩõʹsse vuäitt vuäǯǯad sääʹmǩiõllsaž vuõssǩeeʹrj. Kela riâššmid säursmâttmõõžžid lij vueiʹtlvaž vuäǯǯad tuʹlǩǩõõzz, jõs äʹššneǩ vuäinn tõn taarbšem. Sääʹmvuuʹdest jälsteei sääʹmǩiõllsain lij še vuõiggâdvuõtt vaʹlljed tiõrvâsvuõđhuâl maaʹtǩid sääʹmǩiõllsaž Kela-takssaaut.

Snimldõõǥǥivuiʹm Kela čuäʹjat kääzzkõõzzeez åårram še säʹmmlai diõtt

Kela sääʹmǩiõllsaž saakkummšest jiâ leäkku ääiʹjab leämmaž jiijjâs snimldõkvaalljstõõǥǥ. Kela sääʹmǩiõllsaž saakkummšest vaʹstteeʹjj Arja Jomppanen särnn, što tarbb sääʹmteema õõʹnni snimldõõǥǥid lij leämmaž juʹn kuuʹǩǩab ääiʹj.

”Ääiʹjben meeʹst jiâ leäkku leämmaž snimldõõǥǥ, kooi veäkka mij ååʹn vueiʹttep čuäʹjted sääʹmǩiõllsaž äʹššniiʹǩǩid, što Kela lij še sij vääras. Täk ođđ snimldõõǥǥ põʹhtte õuʹdde jeäʹrben sääʹm äʹššniiʹǩǩid”, särnn Arja.

Kela ođđ snimldõkmaaiʹlm juʹrddjen lij seämma-ääiʹj leämmaž snimldõõǥǥi määŋgââʹnnemvuõtt. Sääʹmǩiõllsa saakkummuž âânnmõʹšše vuõss-sâjjsânji snimmum snimldõõǥǥid puäʹđet ââʹnned še Kela jeeʹres väʹlddkååddlaž saakkummšest. Säʹmmlažvuõtt kuâsttai tän pääiʹǩ Kela saakkummšest še vaiddsubun.

Kela visuaalʼlaž saakkummuž äʹšštobddi Marjaana Peura vuässõõđi sääʹmteema õõʹnni snimldõõǥǥi sniimmʼmõõžžid Aanrest.

“Haaʹleep, što Kela snimldõõǥǥin šeejšâstt argg veeʹzz jânnam. Täk ođđ snimldõõǥǥ regsmâʹtte Kela snimldõkmaaiʹlm”, Marjaana tuâtt.

Säʹmmlažvuõtt kuâsttai tääʹrǩes sõõʹjin

Kela sääʹmǩiõllsaž saakkummuž ođđ snimldõõǥǥin säʹmmlažvuõtt puätt ouʹdde vääžnai aarǥ jieʹllmin, ouddmiârkkân pihttsin da hieʹrvin. Snimldõõǥǥi maall liâ sääʹmǩiõllsa, da siʹjjid leät snimmum jiijjâs toobdâs aarǥ miljõõin dååma da luâđast.

Säʹmmla jeäʹlle aarǥâs jeeʹres Lääʹddjânnmest jälsteei naaʹlin samai määŋgnallšem jieʹllemvueʹjjin. Nuõr mõʹtte šuurab gåårdid mättʼtõõttâd da räʹjje piârrjes täujja mättʼtõõttâmpäiʹǩǩ-kooʹddid.

Še jeeʹresåʹrnn jälsteeʹj säʹmmlaid Sääʹmjânnam lij täujja tõt jiõggsaž domm, koozz määʹccet luõvâsvuõđin da jo-ba põõššinalla, jõs jieʹllemvueʹǩǩ tõn vueiʹtlvâstt. Nuʹt-ba sääʹmvuuʹd kooʹddin taarbšet pueʹttiääiʹjest veâl jäänab sääʹmǩiõl siltteeʹjid ouddmiârkkân sosiaal- da tiõrvâsvuõttsuârgga leʹbe uʹčteeʹlen.

Äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj, mâta ouddmiârkkân puäʒʒhåidd, kueʹllšeellmõš da ǩiõtt-tuâj, liâ ooudâs vääžnai, leša veâl määŋgaid tõk liâ čårrjieʹllemvueʹjj leʹbe staarjõõzz, koon pääiʹǩ ââʹnet âʹlnn õhttvuõđ jiijjâs kulttuuʹre. Snimldõõǥǥi maallin ij ni ǩii reâuǥ väʹlddtåimmsânji puäʒʒhååidast, leša sij jieʹllmest tõin lij kuuitâǥ vääžnai rool.

Puärrsab oummu ǩiččlâʹtte jälsted vueiʹtlva kuuʹǩǩ jiijjâs põõrtin aarǥ tuâjain vieʹǩǩteei Sijdd-Aslaak da taarb mieʹldd še dommpuõccihååid tuärjjõõzzin. Mäŋggsa puärrsab ooumže dååma jälstummuš da toobdâs juõʹǩǩ peiʹvvsaž tååimai juätkkmõš nuʹt kuuʹǩǩ ǥu friskkvuõtt tõn seänn, lij še jiõggsa pueʹrrvââjjam ooudldõs.

Sääʹm sniimmi vaʹlljummuš leäi jiõččaildes seeʹlves håmm

Kela vaʹllji sääʹmǩiõllsaž saakkummuž bräʹnddsnimldõõǥǥi sniimmʼjen Aanrest jälsteei sniimmi Ville-Riiko, son lij še jiõčč säʹmmlaž.

“Viikkâp ooudâs Kelast sääʹmǩiõllsaž saaǥǥ vasttõõzzlânji da õhttsažtuâjast sääʹm ǩiõllõhttõõzzin. Miʹjjid leäi še jiõččaildes seʹlvv, što vaʹlljep tääzz tän ååraš sniimmi”, särnn Arja.

Sääʹmkulttuur tobddi da maallid juʹn oouʹdab toobdâs sniimmi vieʹǩǩti maallid luännʼjed sniimmâmpooddin.

“Kela eʹtǩǩeem projeʹktt kulstõõli aalǥ rääʹjest miõllǩieʹssi håmman. Lij pâi rämmai vuäǯǯad säʹmmlaid väʹlddkååddlaž kuâsttjemvuõđ. Maall käunnʼje samai hieʹlǩeld huõlǩani tõʹst, što ǩiõllõutstõs lij uʹcc”, särnn Ville.

Säʹmmlažvuõtt kuâsttai tääʹrǩes sõõʹjin

Viʹrǩǩes senior Jouni Saijets lij leämmaž aanarsääʹm ǩiõllmästtren seerdeeʹl vaarvuâla aanarsääʹmǩiõl ođđ mainsteeipuõlvvõõǥǥid.

Britt-Inga Näkkäläjärvi eštt Aanarjääuʹr reeddast Aanar ceerkavsiidâst.

Luâtt lij säʹmmlaid vääžnai jiõggsaž pueʹrrvââjjam käivv.

Teemu maainast Eeđi-Sofiaaʹje nuõrttsäämas, jiijjâs sooǥǥ ǩiõl, koon son jiõčč vuäǯǯai mättjed eman rääʹves ooumžen.