Opiskelu 7 min

Esa kyllästyi epävarmaan elämään kulttuurialalla ja vaihtoi ammattia – ”Toimeentulo oli pienten murusten keräämistä sieltä täältä”

Esa Kytösaho jätti teatteriopettajan työt ja kouluttautui opintotuen turvin sähköasentajaksi. Ammattiin opiskelu oli aikuisiällä alkuun haastavaa, mutta se kannatti – uusi ala takasi vakaan toimeentulon.

Kuuntele artikkeli
Teksti Anitra Rönkkö Kuvat Sabrina Bqain 23.6.2020

Sähköasentaja Esa Kytösaholla on edessään ensimmäinen pitkä kesäloma vuosiin.

Helsinkiläisellä Esa Kytösaholla, 39, ei ole suoraa vastausta siihen, miksi hän hakeutui esittävän taiteen alalle lukion jälkeen. Ehkä se johtui siitä, että hän piti esiintymisestä ja elokuvissa näyttelijät olivat tietysti ne, jotka huomattiin ensin. Esa opiskeli näyttelemistä ensin silloisessa Voionmaan opistossa ja sitten Lahden kansanopistossa.

”Ei se ollut mikään tietoinen päätös. Olin ollut kesäteatterissa ja ajattelin, että en osaa, enkä haluakaan tehdä muuta.”

Orastava nuoruuden into näyttelemiseen kuitenkin lopahti. Sen sijaan teatterin ohjaaminen, opettaminen ja valotekniikka kiinnostivat. Niinpä Esa haki teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutukseen ammattikorkeaan, josta valmistui vuonna 2008.

Ammattikorkean jälkeen Esa veti nuorisoasiankeskuksella teatterikerhoa ja teatteriryhmää lapsille ja nuorille. Vapaa-ajalla hän keikkaili Kansanäänite-yhteensä kera. Jotta tässä ei olisi tarpeeksi, Esa oli mukana perustamassa ammattilaisteatteria. Perheenlisäystäkin oli tiedossa.

Vuonna 2011 Esa joutui myöntämään itselleen, että ajanjakso, jota hän kutsuu hillittömäksi freelancer-rumbaksi, oli polttanut hänet loppuun.

Silpputyö esittävien taiteiden parissa tuntui umpikujalta.

”Ammattiteatteria tehtiin intohimolla, mutta henkilökohtaisesti satsasin siihen vähän liikaa. Teatterin pyörittäminen oli jatkuvaa apurahojen hakemista. Ongelma on jo siinä, että ensin pitää tehdä töitä profiloitumisen eteen, jotta saa apurahaa. Kun sitten saa apurahaa, saako sitä ensi vuonna?” Esa kertoo.

”Ihmisiä on vaikea saada sitoutumaan ammattiteatterin perustamiseen tyhjästä. Se on täysin ymmärrettävää. Käytännössä pitää tehdä vuosikausia työtä ilman palkkaa.”

Loppuun palaminen ilmeni täydellisenä toimintakyvyttömyytenä. Esa pääsi kyllä aamulla sängystä ylös, mutta päivät menivät haahuillessa ja paniikinomaisten tunteiden ristiaallokossa.  Silpputyö esittävien taiteiden parissa tuntui umpikujalta.

”Minulle oli kehittynyt vahva ammatillinen identiteetti. Mietin kuitenkin, että en pysty elättämään perhettäni näin. Ja olisiko tämä aina tätä pienten murusten keräämistä, mistä tappelevat kaikki muutkin.”

Lue myös: Irina opiskelee työttömyysetuudella yrittäjäksi – ”Haluan kulkea kohti unelmaani”

Esa Kytösaho istuu sähkökaapin päällä.
”Eräs kouluttaja sanoi, että menee seitsemän vuotta, ennen kuin oikeasti oppii sähköasentajaksi.” Esan koulutus kesti kaksi vuotta.

Postia jakamaan ja sieltä Teatterikorkeaan – ”Tuli tunne, että tätäkö tämä on”

Koska perheeseen oli tulossa vauva, Esa päätti hakea töihin postinjakelijaksi.

”Oli jotenkin hirveän rauhoittavaa, kun aamulla meni töihin, oli vain se tietty määrä postia, joka piti jakaa. Kun illalla sulki oven työpaikan takana, ei tarvinnut miettiä mitään. Toisin kuin esittävän taiteen freelancerin, jonka pitää mustekalan lailla riipiä ja raapia rahat jostain.”

Esaa harmittaa edelleen se, että hän joutui irtisanotuksi postilta kolmen vuoden työskentelyn jälkeen. Toisaalta työssä ei voinut enää kehittyä pidemmälle. Oikeaan olkapäähänkin oli tullut hermovaurio, joten aika oli kypsä uusille asioille.

Vain muutaman viikon kuluttua irtisanomisesta Esa sai tietää, että oli päässyt Teatterikorkeaan teatteriopettajan maisterintutkintoa opiskelemaan. Esa oli innostunut syventämään opettajan taitojaan, sillä juuri siitä hänen esittävän taiteen uransa oli enimmäkseen sisältänyt.

Viiden vuoden ammatillisen tauon jälkeen mikään ei ollut muuttunut.

”Teatterikorkean jälkeen jatkoin samaa vanhaa uraa. Opettaminen tuli kuitenkin yhä enemmän kuvioihin, sillä työskentelin Espoon sirkus- ja teatterikoulu Eskossa. Siellä on valtavan hieno työyhteisö ja koulu on kaikin puolin hyvä, mutta sitten tuli taas tunne, että tätäkö tämä on.”

Viiden vuoden ammatillisen tauon jälkeen mikään ei ollut muuttunut. Työsuhde Eskossa oli vakaa, mutta Esa olisi halunnut tehdä lisäksi muitakin esittävän taiteen töitä. Niitä ei löytynyt.

Esa Kytösaho seisoo Helsingin Sähkötalon edessä.
Aamuheräämiset uudessa ammatissa eivät haittaa – illat ovat vapaat. Esan työpäivä alkaa seitsemältä.

Alanvaihto olisi ollut mahdotonta ilman opintotukea – ”Pennin venyttäminen oli jo tuttua”

Tällä kertaa Esa punnitsi harkiten, mikä olisi se uusi ala, joka tuo leivän pöytään. Sen tuli olla jotain, jota tehdään käsillä. Toiseksi jotain, johon tarvitaan koulutus, mutta ei liian pitkää pänttäämistä. Hierojan ammatti olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta Esa raakkasi sen pois: liikaa kilpailua.

”Olin tehnyt teatterissa valosuunnittelua jonkin verran, joten minulla oli olemassa kiinnostus sähkötöihin. Metsäteknikon hommatkin olisivat voineet olla vaihtoehto, mutta kun katselin TE-keskuksen sivuja, työpaikkoja pääkaupunkiseudulla oli sillä hetkellä tarjolla kolme. Sähköasentajan paikkoja taas oli 300, joten se oli siinä.”

Vaikka Esalla oli jo plakkarissa kaksi korkeakoulututkintoa, niihin saatu opintotuki ei vaikuttanut toisen asteen opintotukeen.

Esa pääsi Taitotalon järjestämään sähköasentajan kaksivuotiseen koulutukseen muutaman mutkan kautta. Opintojen rahoittaminen onnistui opintotuen ja opintolainan avulla. Vaikka Esalla oli jo plakkarissa kaksi korkeakoulututkintoa, niihin saatu opintotuki ei vaikuttanut toisen asteen opintotukeen.

”Koulutuspoliittisesti on hienoa, että jos nykyinen ammatti ei tunnu toimivan, on mahdollisuus valtion tukemana kouluttautua uuteen ammattiin. En olisi millään pystynyt opiskelemaan ilman opintotukea.”

Kuukausittainen tulo, johon sisältyi hieman palkkatöitä, oli noin 1 500 euron luokkaa.

”Ei se tuottanut kauheasti ongelmia. Pennin venyttäminen oli jo hyvin tuttua puuhaa. Säästeliäästi elämällä ja sähköalan kesätöillä pärjäsi.”

Lue myös: Oletko työtön ja haluaisit opiskella? 6 vinkkiä lyhytkestoiseen opiskeluun

Työkaluja.
Esan hyppysissä on asennustesteri. Sillä testataan, että sähköasennukset ovat turvallisia ja lakien ja asetusten mukaisia.

Opiskelu aikuisena alkoi tahmeasti – Uusi ammatti toi vakaan tulon

Itse opiskelun alkutaival sen sijaan aiheutti vaikeuksia. Esittävien taiteiden ja sähkötekniikan maailmat ovat melko erilaiset. Siinä missä taiteen opetus on Esan mukaan pehmeää ja keskustelevaa, sähkötekniikassa asiat esitetään suoraviivaisemmin.

”Kyllä se oli aika karseaa aluksi, sillä ensimmäisen puolen vuoden aikana tuli tiukka rautaisannos perustietoa ja matematiikkaa. Olen susihuono luonnontieteellisissä aineissa. Eivät jotkut toiseen asteen yhtälöt tule ihan helposti, kun niitä ei ole käyttänyt kahteenkymmeneen vuoteen.”

Hyvänä puolena Esa näkee sen, että vaativa teoriaosuus antoi tarvittavat välineet käytännön töihin. Toinen antoisa asia oli se, että koulussa tehtiin säännöllisesti oppilastöitä oikeille asiakkaille, jopa kokonaisten talojen sähköistyksiä.

Valmistuttuaan viime vuonna Esa on ollut töissä sähköalan yrityksessä, jossa oli työharjoittelussa opintojen aikaan. Aamujen ystävänä Esaa ei haittaa, vaikka töihin pitää herätä jo puoli kuudelta. Pienessä yrityksessä asiat tuntuvat toimivan hyvin ja plussaa on se, että pääsee tekemään vähän kaikkea. Oma taloudellinen tilanne on nyt hyvä.

Esa Kytöasho kävelee kadulla.
”Myös sähköasentaja tarvitsee tietynlaista luovuutta ja kykyä toimia ihmisten kanssa. Sähköasentaja on se, joka on remonteissa viimeisenä paikalla kuuntelemassa asiakkaan palautetta”, Esa sanoo.

Sähköalan työkokemuksen kerryttyä Esa on alkanut löytää teatterista ja uudesta ammatistaan yllättävän paljon samankaltaisuuksia. Vaikka sähkötöissä suunnitelmat on tehty valmiiksi, voi olla, että niitä ei voikaan toteuttaa käytännössä. Silloin on ikään kuin ohjaajan roolissa, koska sähköasentajalla on vastuu siitä, että asiat tehdään turvallisesti. Samaan tapaan teatterin ohjaajan on varmistuttava siitä, että ihmisillä on turvallista.

”Teatteri ei tapa samalla tavalla kuin sähkö, mutta sekin voi rikkoa ihmisen.”

Lisäksi aloja yhdistää jatkuvan oppimisen tarve. Teatterissa jokainen uusi näytelmä luo uutta ja opittavaa. Sähköasennuksessa asiat voivat olla pienempiä, mutta silti merkityksellisiä. Esimerkiksi pistorasian asentaminen voi tuottaa ahaa-elämyksen siitä, kuinka asiat voisikin tehdä toisin.

Vaikka aloista löytyy yhtäläisyyksiä, Esaa mietityttää pitkän teatterikokemuksen haaskaaminen.

”Jos kansanopistot lasketaan mukaan, olen käynyt yhdeksän vuotta koulua teatterialaa varten. Tietysti herää kysymys, että onko tässä mitään järkeä. Voisiko teatteripuoleltakin löytyä jotain?”

Mutta juuri nyt on hyvä näin, eikä Esalla ole halua palata. Esirippu on ja pysyy – ainakin toistaiseksi– laskettuna.

Alanvaihto aikuisena – Miten opinnot voi rahoittaa?

  • Aikuinen, joka haluaa vaihtaa alaa, voi käyttää päätoimisten opintojen rahoittamiseen Kelan opintotukea. Jos haluaa tehdä toisen korkeakoulututkinnon tai täydentää aikaisempaa tutkintoa, opintotuen saaminen edellyttää sitä, että opintotukikuukausia on vielä jäljellä. Korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea kaikkiaan 54 kuukautta. Opintotukea ei voi saada yhdessä aikuiskoulutustuen kanssa, mutta Kela voi myöntää aikuiskoulutustukea saavalle opintolainan valtiontakauksen.
  • Toisen asteen koulutukseen saatu opintotuki ei kuluta korkeakouluopintojen enimmäistukiaikaa. Toisin sanoen ammatillisen tutkinnon suorittanut voi saada opintotukea korkeakoulututkintoon enimmäismäärän ajan. Vastaavasti jos korkeakoulututkinnon suorittanut haluaa tehdä ammatillisen tutkinnon, on opintotuen saaminen mahdollista, sillä korkeakoulututkintoon saatu opintotuki ei vaikuta toisen asteen opintotukeen.
  • Työssä oleva palkansaaja tai yrittäjä voi rahoittaa opiskelun aikuiskoulutustuella.
  • Palkansaajan aikuiskoulutustukea voi hakea, jos on ollut työelämässä vähintään 8 vuotta, nykyisen työnantajan palveluksessa vähintään vuoden ja jää työstään opintovapaalle.
  • Yrittäjän aikuiskoulutustukea voi hakea, jos on ollut työelämässä vähintään 8 vuotta, päätoimisena yrittäjänä vähintään vuoden ja yritystoiminnan tulot vähentyvät opintojen vuoksi. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Aikuiskoulutustuki muuttuu 1.8.2020 alkaen. Tukea voi saada jopa 30 kuukaudelta, jos on osittaisella opintovapaalla. Aikuiskoulutustukea haetaan Työllisyysrahastolta.
  • Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea vuokra- tai omistusasuntoon. Ruokakunnalla tarkoitetaan yleensä samassa asunnossa asuvia henkilöitä, ja asumistukeen vaikuttaa esimerkiksi bruttokuukausitulojen yhteismäärä. Jos etuudet, tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, voi saada toimeentulotukea.
  • Jos haluaa vaihtaa alaa terveyssyiden vuoksi, ammatillinen kuntoutus voi olla vaihtoehto. Kela tukee ammatillisena kuntoutuksena yleensä toisen asteen tai korkea-asteen perus-, jatko ja uudelleenkoulutusta. Pidempään työskennelleen (noin viisi vuotta) ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa oma työeläkelaitos.
  • Työtön työnhakija voi käyttää ansiopäivärahaa opiskeluun muutamallakin eri tavalla. 25 vuotta täyttäneillä työnhakijoilla on mahdollisuus opiskella lyhytkestoisesti menettämättä työttömyyspäivärahaa. Opinnot saavat kestää enintään kuusi kuukautta, joten kyseeseen tulee esimerkiksi muuntokoulutus. Jos TE-palveluiden tarjonnasta ei löydy sopivaa työvoimakoulutusta, voi hakea ansiopäivärahaa omaehtoisen opiskelun tukemiseksi. Tuen saamisen edellytyksenä on, että asiasta sopii TE-palveluiden kanssa. Opiskelua voidaan tukea enintään kahden vuoden ajan.

Lue lisää Kelan sivuilta

Kuka voi saada opintotukea?