Siirry sisältöön

Lapsettomuus koetteli parisuhdetta – Linda ja Philippe saivat esikoisensa hedelmöitys­hoidoilla

Koti & Perhe | 12.12.2018
Suru. Se on sana, joka esiintyy Linda Kuhan ja Philippe Luickx’n puheessa usein. Nuori ja terve aviopari pääsi nuuhkimaan omaa vauvaa hedelmöityshoitojen turvin yli kolmen vuoden odotuksen jälkeen. Hoitojen ja lääkkeiden hinta oli Kela-korvausten jälkeen noin 700 euroa.
Kuuntele artikkeli
Philippe halaa lastaan.
Philippe Luickx toteaa, että elleivät hoidot toisen lapsen saamiseksi onnistu julkisen sektorin rajatuilla hoitokerroilla, on pari valmis jatkamaan hoitoja yksityisellä klinikalla.

Suomalainen maalaismaisema viljapeltoineen ja järvineen oli kauneimmillaan, kun sukulaiset ja ystävät Suomesta ja Belgiasta kokoontuivat heinäkuussa 2013 juhlimaan Linda Kuhan ja Philippe Luickx’n häitä. Belgiassa asunut pari oli juuri asettunut Suomeen, sillä molemmat ajattelivat, että Lindan kotimaa olisi parempi paikka kasvattaa lapsia.

Ja lapsia he toivoivat, mielellään kolme. Se oli ollut selvää siitä saakka, kun Linda ja Philippe olivat tutustuneet vuonna 2007 Oulussa, missä Linda oli esitellyt kaupunkia kotimajoituspalvelu Hospitality Clubin kautta tapaamalleen Philippelle. Sen jälkeen pari oli asunut vuoroin Belgiassa ja Suomessa, eikä elämäntilanne ollut ollut otollinen lastenhankintaan.

”Meillä oli vähän naiivi ajatus, että Suomessa alkaa heti perhe-elämä, mutta ei se mennyt niin”, 32-vuotias tanssinopettaja Linda toteaa istuessaan olohuoneeseen. Puuhakas 2-vuotias, Ruune, esittelee vieressä kuvakirjaa.

Philippe ja Linda haluavat nauttia täysillä kaipaamastaan lapsiperheen arjesta. Molemmat tekevät nelipäiväistä työviikkoa ja hoitavat Ruunea kotona yhden arkipäivän viikossa.

Linda oli vasta 27-vuotias, ja tuore aviomieskin vain 28. He olivat nuoria ja terveitä, joten ei ollut syytä olettaa, että lapsen saaminen olisi vaikeaa. Kuukaudet kuitenkin kuluivat ja vuodenajat vaihtuivat. Ystävät ympärillä tulivat raskaaksi ja saivat vauvoja. Kovasti kaivattua omaa lasta ei kuulunut.

”Tuli ulkopuolinen olo, kun lapselliset ystävät puhuivat lapsista. Toivoin itse siinä tilanteessa toisaalta kuuntelua ja toisaalta sitä, että puhuttaisiin myös muusta kuin lapsista tai lapsettomuudesta”, Linda kertoo, kun Philippe poikkeaa keittämään teetä keittiöön.

”Selittämätön lapsettomuus” riittää perusteeksi hedelmöityshoitojen Kela-korvauksiin

Linda teki ovulaatiotestejä, mutta toisinaan ovulaatiota ei kuulunut lainkaan. Jossain vaiheessa hän yritti jutella raskaustoiveesta työterveyslääkärille, mutta tämä totesi, ettei asia kuulu työterveyteen.

Kun lasta ei ollut kuulunut vuoteen, Linda olisi hakeutunut jo tutkimuksiin – varsinkin kun molempien vanhemmat olivat myös odotelleet jälkikasvua pitkään. Philippe tahtoi kuitenkin odottaa.

”Olen ihminen, joka haluaa korjata ongelmat itse. Avun hakeminen on ongelman myöntämistä”, Philippe tunnustaa nyt selkeällä suomen kielellä.

Pari otti käyttöön kaikki mahdolliset luonnonmukaiset konstit. Ruokavalioon kuului greippimehua, kalaöljyä sekä kiinalaisen ajattelun mukaan kohtua lämpimänä pitäviä lämpöisiä ruokia. Akupunktiota ja jäsenkorjaustakin kokeiltiin.

Syksyllä 2014 pari kävi lopulta yksityisellä klinikalla lapsettomuustutkimuksissa, missä suljettiin pois yleiset lapsettomuutta aiheuttavat sairaudet, kuten endometrioosi, ja tutkittiin kohdun limakalvojen kunto sekä munajohtimien aukiolo.

”Mitään selkeää syytä lapsettomuuteen ei löytynyt. Papereissa lukee selittämätön lapsettomuus.”

”Ovulaatiota ei ehkä tapahdu joka kuukausi, mutta mitään selkeää syytä lapsettomuuteen ei löytynyt. Papereissa lukee selittämätön lapsettomuus”, Linda sanoo. Myöskään Philippen osalta lapsettomuuteen ei selvinnyt syytä.

Yksityisellä klinikalla tehtyihin lapsettomuushoitoihin saa Kela-korvauksen, kun kyseessä on sairaudesta johtuva tahaton lapsettomuus – myös selittämätön lapsettomuus. Klinikalta kuitenkin neuvottiin Lindaa ja Philippeä hakeutumaan hoitoihin ensin julkiselle sektorille. Siellä tehtyihin hoitoihin ei saa Kela-korvausta, mutta hoidot tulevat silti huomattavasti edullisemmaksi.

Touhukas 2-vuotias ei vielä ymmärtäne, että vanhemmat ovat toivoneet hänelle pikkusisarusta hänen syntymästään saakka.

Pari otti yhteyttä omaan terveysasemaan tammikuussa 2015, mutta pääsi lääkärin sairastumisen takia vastaanotolle vasta toukokuussa. Viimein elokuussa heillä oli alkuhaastattelu Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla.

Ensimmäinen munarakkuloiden kypsymistä ja munasolun irtoamista tukeva ovulaation induktio tehtiin Lindalle lokakuussa – vuosi yksityisellä klinikalla tehtyjen tutkimusten jälkeen. Pillereitä ja pistoksia vaatinut hoito toistettiin tuloksetta kolmesti.

”Välillä kuukautiset olivat tosi kivuliaat. Lisäksi oli turvotusta ja ärtyisyyttä, joka voi tietenkin liittyä myös stressiin”, Linda miettii hoitojen sivuvaikutuksia.

Suurin osa lääkkeistä oli kohtuullisissa, kaksinumeroisissa hinnoissa ja Kelan lääkekorvaukset alensivat edelleen kustannuksia. Todella kalliina Lindan mieleen on jäänyt vain yksi lääke, joka maksoi satoja euroja per pistos. Siihenkin sai onneksi Kela-korvauksen.

Suru lapsettomuudesta väijyi parisuhdetta – terapia olisi ollut tarpeen

Lapsen ikävä vaikutti dramaattisesti parisuhteeseen. Suru oli aina läsnä, ja puolisoiden erilainen tapa käsitellä pettymyksiä synnytti konflikteja. Siinä missä Linda olisi halunnut purkaa pettymystä puhumalla, Philippe halusi työstää surua toisinaan itsekseen tai keskittymällä muihin asioihin.

”Seksistä tuli vauvantekoa ja suorittamista, ja se vaikutti läheisyyteen ja kemiaan,” Linda kertoo avoimesti. Philippe lisää, että kun ovulaatiotesti näytti plussaa, illalla ei ollut asiaa nukkumaan, vaikka olisi kuinka väsyttänyt.

Vuoden verran parisuhteessa oli hyvin vaikeaa. Philippe sanoo toivoneensa, että lääkärit ja hoitajat olisivat kertoneet, mistä he voisivat saada keskusteluapua tai pariterapiaa. Lapsettomuuden fyysistä puolta hoidettiin hyvin, mutta kontakti vaihtuviin lääkäreihin jäi ohueksi ja henkinen puoli jäi vähälle huomiolle.

”Aloimme jo miettiä, miten eläisimme niin, ettei suru tuntuisi liian suurelta.”

Linda tunnustaa, että toisinaan hän jopa mietti, onko parisuhde Philippen kanssa yrittämisen arvoinen vai olisiko kaikki helpompaa jonkun toisen kanssa.

”Jossain vaiheessa ymmärsimme, että voimme olla surullisia yhdessä. Päätimme mennä eteenpäin yhdessä, vaikka lasta ei tulisi”, Philippe sanoo mietteliäänä säkkituolistaan.

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vertaistukiryhmässä pariskunta pystyi puhumaan lapsettomuudesta kunnolla ensimmäistä kertaa. Toisten tarinoita kuunnellessaan he myös totuttelivat ajatukseen, ettei jälkikasvua ehkä tulisikaan.

”Välillä tuli tosi vahvasti tunne, että ehkä lasta ei koskaan tule. Aloimme jo miettiä, miten eläisimme niin, ettei suru tuntuisi liian suurelta”, Linda muistelee. Vaihtoehtoina pohdittiin esimerkiksi tukiperheenä toimimista ja adoptiota.

Linda ja Philippe joutuivat pettymään kuukausi toisensa jälkeen toivoessaan lasta. Erilaiset tavat käsitellä pettymystä ja surua laittoivat parisuhteenkin lujille.

”Kyllä se siitä” voi satuttaa lapsettomuudesta kärsivää

Linda ja Philippe puhuivat lapsitoiveestaan ystävilleen ja perheilleen avoimesti alusta saakka. Linda kuitenkin sanoo, ettei lapsettomilta kannata udella lastenhankinnasta, ellei pari itse ota asiaa puheeksi. Philippe lisää, että vaikka he olivat tilanteestaan avoimia, hänestä tuntui pahalta aina kun joku totesi, että ”kyllä se siitä”.

”Isänikin sanoi, että katso vain ja odota. Kohta sinulla on oma lapsi. Sanoin isälleni, että voimme toivoa, mutta emme voi tietää, saammeko koskaan lasta”, Philippe kertoo.

Viimein helmikuussa 2016 ovulaation induktion ohessa kokeiltiin inseminaatiota, eli valikoitujen, hyvin liikkuvien siittiöiden ruiskuttamista kohtuun lääkkeillä tuetun ovulaation aikana.

”Ensimmäiset kolme kuukautta halusimme olla iloisia, mutta emme liian paljon.”

Linda oli työstänyt juuri lapsettomuuteen liittyvän tanssiteoksen, kun raskaustestiin ilmestyi viimein toinen, hennon haalea viiva. Philippe epäili haaleaa viivaa, mutta terveydenhoitajan onnittelut auttoivat paria uskomaan raskauden todeksi.

”Ensimmäiset kolme kuukautta halusimme olla iloisia, mutta emme liian paljon”, Philippe kuvailee tunnelmia. Linda lisää, että raskauden keskeytyminen olisi tuntunut isolta tragedialta tilanteessa, jossa lapsen saaminen oli osoittautunut niin vaikeaksi.

Kriittiset kolme kuukautta menivät kuitenkin moitteettomasti ja ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa pari sai huokaista helpotuksesta – ”Papu” oli vatsassa.

Ruunen 2-vuotissyntymäpäiviä juhlittiin marraskuussa.

Lapsettomuus koskettaa yhä, kun toiveissa on pikkusisarus

Linda ja Philippe toteavat pilke silmäkulmassa, että marraskuussa 2016 syntynyt Ruune oli 700 euron lapsi. Aviopari on laskenut, että lapsettomuushoitojen aikaisten lääkkeiden omavastuut sekä julkisen sairaalan poliklinikkamaksut kustansivat yhteensä suunnilleen sen verran.

Lattialla peuhaava Ruune ei ymmärtäne vielä, kun vanhemmat kertovat toivoneensa hänelle pikkusisarusta aivan hänen syntymästään saakka. Kun tilanteen hankaluus oli tiedossa, pari päätti olla aikailematta toisen lapsen kanssa.

Kun toistakaan lasta ei kuulunut, aviopari hakeutui taas hedelmöityshoitoihin. Ruune oli saanut alkunsa ensimmäisestä inseminaatiosta, joten hoidot aloitettiin sillä. Samaan aikaan Lindan ovulaatiota tuettiin hormoneilla.

”Se on vain rahaa.  Lapsi on tärkeämpi.”

Ensimmäinen kolmesta inseminaatiosta tehtiin kesällä 2018. Neljäskin olisi tehty, mutta sen kohdalla lääkäri kehotti olemaan yrittämättä lasta, sillä Lindalla oli kypsynyt toivottua enemmän munasoluja, ja monikkoraskauden todennäköisyys oli suuri. Monikkoraskaudessa on aina suuremmat riskit äidille ja vauvoille.

Inseminaatioista viimeinen tehdään tammikuussa. Sen jälkeen siirrytään järeämpiin hoitoihin, ja luvassa on jokunen kierros koeputkihedelmöityksiä eli IVF-hoitoja. Jossain vaiheessa julkisella puolella tulee kuitenkin seinä vastaa, ja jos Lindan ja Philippen toive toisesta lapsesta ei ole toteutunut, he aikovat hakeutua yksityiselle klinikalle.

”Se on vain rahaa. Lapsi on tärkeämpi”, Philippe toteaa empimättä.

Suru lapsettomuudesta ei ole enää niin suuri nyt kun Linda ja Philippe tietävät, etteivät he jääneet kokonaan ilman lapsia.

Jos pari joutuu tulevaisuudessa kääntymään yksityisen klinikan puoleen, he saavat edelleen Kelan korvauksen lääkkeistä mutta myös varsinaisista hedelmöityshoidoista, jotka voivat olla varsin hintavia. Kela-korvaukset hoidoista ovat tosin suhteellisen pieniä.

Nyt Lindan on kuitenkin aika lähteä töihin. Ruune saa jäädä isän kanssa kotiin, sillä kumpikin vanhemmista on yhden päivän viikossa hoitovapaalla, jotta he saavat nauttia kaivatusta perhe-elämästä mahdollisimman paljon. Linda toteaakin, että vaikka lapsettomuus koskettaa perhettä edelleen, on tunnelma erilainen nyt kun perheessä on jo yksi lapsi.

”Ensimmäisellä kerralla oli pelko siitä, että jäämme kokonaan ilman perhe-elämää. Nyt suru ei ole niin suuri. Ärsyttää vaan, että eikö tämä taaskaan onnistu.”

Faktaboksiin on päivitetty 7.5.2021 vuoden 2021 korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu, 597,78 euroa.

Näin Kela korvaa hedelmöityshoitoja

  1. Sairaanhoitokorvaukset
  • Yksityisessä terveydenhuollossa tehtyihin hedelmöityshoitoihin voi saada sairaanhoitokorvauksen, kun kyseessä on sairaudesta johtuva tai siihen rinnastettava tahaton lapsettomuus ja hoitoihin hakeutuva nainen on lähtökohtaisesti alle 43-vuotias.
  • Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa naisella ja/tai miehellä on todettu lapsettomuutta aiheuttava perussairaus tai jossa nainen ei tule raskaaksi vakinaisessa parisuhteessa ilman ehkäisyä vuoden sisällä.
  • Sairauteen verrattavaksi tahattomaksi lapsettomuudeksi voidaan tulkita myös se, jossa raskaus ei ala, vaikka naiselle on tehty terveydenhuollossa 12 inseminaatiota. Näin myös itsellisillä naisilla ja naispareilla voi olla oikeus korvauksiin.
  • Ajantasaisiin sairaanhoitokorvausten taksoihin voi tutustua Kelan sivuilla. Yksi inseminaatio esimerkiksi maksaa klinikasta riippuen muutamia satoja euroja, ja Kela-korvaus kattaa hoidosta muutamia kymmeniä euroja. Yli 2 000 euron hoidoista, kuten koeputkihedelmöityksestä, Kela-korvaus on joitakin satoja euroja.
  • Koeputkihedelmöityshoidot ja näihin liittyvät tutkimukset, lääkkeet sekä pakastesiirrot korvataan lähtökohtaisesti kolmeen hoitokertaan saakka.
  1. Lääkekorvaukset
  • Useista hedelmöityshoidoissa käytettävistä lääkkeistä voi saada Kelan lääkekorvauksen siinä tapauksessa, että myös sairaanhoitokulut korvataan. Korvauksen voi saada myös silloin, kun hoidot tehdään julkisella sektorilla lääketieteellisestä syystä.
  • 43 vuotta täyttäneen naisen hedelmöityshoitojen korvattavuus selvitetään aina Kelassa.
  • Suuri osa hedelmöityshoitoihin määrätyistä lääkkeistä on peruskorvattavia, jolloin hinnasta korvataan 40 prosenttia. Tiedot eri lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta löytyvät Kelan lääkehausta.
  • Yleensä korvauksen saa jo apteekissa sen jälkeen, kun 50 euron alkuomavastuu on täyttynyt. Korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu on 597,78 euroa vuonna 2021. Jos vuosiomavastuu ylittyy, maksetaan kustakin korvattavasta lääkkeestä vain 2,50 euron omavastuu ostokerralta loppuvuoden ajan.
  1. Matkakorvaus ja yöpymisraha
  • Hedelmöityshoitoihin kulkemiseen voi saada matkakorvausta, kun hoidot tehdään julkisella sektorilla tai kun yksityisen sektorin hoitoihin saa sairaanhoitokorvauksen. Joissakin tilanteissa matkakorvausta varten tarvitaan todistus terveydenhuollosta.
  • Matkakorvauksen saa halvimman matkustustavan mukaan ja siinä on 25 euron omavastuu. Matkustustavan valinnassa otetaan huomioon terveydentila ja liikenneolosuhteet.
  • Yöpymisrahaa maksetaan enintään 20,18 euroa vuorokaudessa, kun yöpyminen on tarpeen esimerkiksi hoitoon ehtimiseksi tai toistuvien päivittäisten matkojen välttämiseksi.

Lue lisää Kelan sivuilta

Hedelmöityshoitojen korvauskäytäntö

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.