Uusi muutosturvakokonaisuus koskee henkilöitä, joiden työsopimus on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen ja jotka ovat täyttäneet 55 vuotta ennen irtisanomista. Lisäksi työntekijän on täytynyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta. Ehtona on myös se, että irtisanottu työntekijä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-palveluihin 60 päivän sisällä irtisanomisesta. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan sitä päivää, jolloin irtisanomisilmoitus on annettu, joten jos irtisanomisaika on pitkä, TE-palveluihin pitää ilmoittautua jo ennen työttömyyden alkamista.
Muutosturvarahan voi hakea jo irtisanomisaikana.
Irtisanotulla yli 55-vuotiaalla työntekijällä on oikeus muutosturvarahaan. Se vastaa suuruudeltaan noin kuukauden palkkaa. Muutosturvarahan maksaa työttömyyskassa, jos hakija on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi viimeistään juuri ennen irtisanomista. Muutosturvarahan voi siis saada työttömyyskassasta, vaikka hakija ei olisi ollut riittävän kauan kassan jäsenenä saadakseen työttömyyskassan maksamaa ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta. Jos henkilö ei kuulu mihinkään työttömyyskassaan, muutosturvarahan maksaa Kela.
Muutosturvarahan saaminen ei edellytä, että työttömyys olisi jo alkanut, vaan sen voi hakea jo irtisanomisaikana. Muutosturvarahan saa siis myös siinä tapauksessa, että irtisanottu henkilö työllistyy välittömästi uudelle työnantajalle. Muutosturvarahan saaminen ei vaikuta työttömyysturvan myöntämiseen eli se ei estä työttömyysturvan saamista eikä sitä huomioida työttömyysturvassa soviteltavana tulona. Myöskään asumistukeen se ei vaikuta, mutta perustoimeentulotuessa se huomioidaan tulona.
Muutosturvakoulutuksen tarkoituksena on palauttaa irtisanottu tehokkaan lisäkoulutuksen avulla nopeasti takaisin työelämään.
TE-palvelut tai ELY-keskus hankkii irtisanotuille suunnattuja ammatillisia valmiuksia lisääviä tai yritystoimintaan suuntaavia koulutuksia, joiden kesto on enintään 6 kuukautta. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on irtisanotulle työntekijälle vapaaehtoista ja koulutuksen tulee vastata irtisanotun henkilön tavoitteita ja toiveita. Koulutuksen tarkoituksena on palauttaa irtisanottu lyhyen ja tehokkaan lisäkoulutuksen avulla nopeasti takaisin työelämään. Lisäksi irtisanotuilla on käytettävissään myös muut TE-palvelut, joten he voivat halutessaan hakeutua esimerkiksi opiskelemaan uutta ammattia työvoimakoulutuksena.
Tuotannollisista ja taloudellista syistä irtisanotulla 55 vuotta täyttäneillä ja vähintään 5 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleilla henkilöillä on tälläkin hetkellä oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen. Työllistymisvapaa sijoittuu irtisanomisaikaan ja sen aikana irtisanottu työntekijä voi osallistua uudelleentyöllistymistä tukeviin toimenpiteisiin, osaamis- ja työkykykartoituksiin tai muutosturvakoulutukseen. Aiemmin työllistymisvapaan pituus on ollut 5, 10 tai 20 päivää riippuen työntekijän irtisanomisajan pituudesta. Vuonna 2023 voimaan tulevan muutoksen myötä muutosturvapaketin ehdot täyttävän irtisanotun työntekijän työllistymisvapaan pituus on 5, 15 tai 25 päivää.
Irtisanovat työnantajat rahoittavat puolet muutosturvakokonaisuudesta.
Työllisyysrahasto perii jatkossa irtisanovilta työnantajilta muutosturvamaksun. Sillä rahoitetaan puolet muutosturvakokonaisuudesta. Toinen puolikas katetaan korottamalla hieman työttömyysvakuutusmaksua, joka peritään kaikilta työnantajilta. Näin ne työnantajat, jotka irtisanovat 55 vuotta täyttäneitä yli 5 vuotta palveluksessaan olleita työntekijöitä, osallistuvat muutosturvan rahoitukseen suuremmalla osuudella kuin muut työnantajat.
Pienimpiä työnantajia muutosturvamaksu ei kuitenkaan koske. Maksun ovat velvollisia maksamaan ne työnantajat, joiden työttömyysvakuutusmaksun alainen palkkasumma ylittää sille asetetun alarajan irtisanomista edeltävänä vuonna. Vuonna 2022 palkkasumman alaraja on noin 2,2 miljoonaa euroa.
Eläkeputki poistuu vähitellen vuoteen 2030 mennessä.
Työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki on mahdollistanut sen, että työttömyyskassan maksamaa ansiopäivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa on voitu maksaa 61–62-vuotiaille työttömille 300–500 päivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen 65-vuotiaaksi asti eli siihen saakka, kun henkilö jää eläkkeelle. Lisäpäivien ikäraja nousee vuonna 1963 syntyneillä nykyisestä 61–62 vuodeta 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Mahdollisuus lisäpäiviin poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivien maksaminen päättyy kaikilta ikäluokilta vuonna 2030.
Lisäpäivien poistuminen tarkoittaa sitä, että kun henkilön ansiopäivärahan tai peruspäivärahan 300-500 päivän enimmäisaika täyttyy, hän hakee Kelasta työmarkkinatukea, jota maksetaan eläkkeelle jäämiseen saakka. Työmarkkinatuessa on tarveharkinta, toisin kuin ansio- tai peruspäivärahassa. Lisäpäivien poistolla halutaan edistää ikääntyvien työllisyyttä, koska tutkimuksissa on havaittu, että niillä on työllisyyttä vähentävä vaikutus.
Lisäpäivien poistumisen ja uuden muutosturvamallin myötä työnantajilta ei enää peritä työttömyysturvan omavastuumaksua työntekijöistä, jotka ovat syntyneet vuonna 1965 tai sen jälkeen.
