Siirry sisältöön

Uutta oppimassa – Kokemuksia asiakastyöstä työkyky-ohjelman hankkeissa Pohjois-Suomessa

Kela palvelee | 8.12.2022
Kun työkykyohjelman hankkeet nyt päättyvät, on tärkeää jatkaa asiakkaiden työkyvyn tukemista yhdessä. Kahden vuoden rupeamasta on Pohjois-Suomessa opittu esimerkiksi, että asiakkaan oma motivaatio vaikuttaa etenemiseen ja että palveluiden paikallinen tarjonta täytyy ottaa huomioon, kun toimenpiteitä suunnitellaan.
Kela sote-keskuksissa
Reitin pitää olla selvä, kun työkyky vaatii tukea.
Kuuntele artikkeli

Olen ollut mukana Kelan projektityöntekijänä kolmessa Pohjois-Suomen paikallisessa työkykyohjelman hankkeessa asiakas- ja kehittämistyössä. Asiakastyötä on tehty asiakkaan verkoston työnjaollisissa neuvonpidoissa, työkyvyn tuen tiimeissä ja konsultaatiotunneilla. Erilaisista nimistä huolimatta kaikissa näissä on sama tavoite: asiakkaan työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen ja asiakkaan työkyvyn tukeminen.  

Verkoston työnjaolliset neuvonpidot on koottu asiakkaan kanssa jo toimivista tahoista. Osallistujina ovat asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi Kela, työllisyyspalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut ja joskus myös järjestöjen edustajia. Verkoston työnjaolliset neuvonpidot kootaan tarvittaessa ja aika sovitaan osallistujien kanssa. Työkyvyn tuen tiimeissä ja konsultaatiotunnilla taas on ollut ennalta sovittu kokoonpano. Nämä ovat myös kokoontuneet sovittuun aikaan sovitussa paikassa tai etänä tai hybridinä. Yhteistä työkyvyn tuen tiimeille ja verkoston työnjaollisille neuvonpidoille on se, että asiakas on aina mukana asiansa käsittelyssä.

Konsultaatiotunnilla asioita käsitellään anonyymisti asiantuntijoiden kesken. Asiakkaan asian konsultaatiotunnille tuonut työntekijä vie tunnilla syntyneet ajatukset ja ratkaisuehdotukset asiakkaan tiedoksi ja keskustelee näistä asiakkaan kanssa. Asiakas päättää keskustelun perusteella itse, miten hänen asiassaan edetään. Asiakkaan on myös mahdollista tulla tarvittaessa työkyvyn tuen tiimin asiakkaaksi tai asiakkaan asiaan voidaan palata myöhemmin uudestaan konsultaatiotunnilla.  

Yhteistä työkyvyn tuen tiimeille ja verkoston työnjaollisille neuvonpidoille on se, että asiakas on aina mukana asiansa käsittelyssä.

Hankkeissa on ollut hyvin erilaisia asiakkaita. Osa on toivonut eläkkeelle pääsyä ja osa on halunnut takaisin työelämään, vaikka lääkäritkin ovat ehdottaneet eläkkeelle hakeutumista. Jotkut asiakkaat ovat olleet valmiita kokeilemaan mitä vain tarjottua vaihtoehtoa työkyvyn ja työllistymismahdollisuuksien kohentamiseksi. Toisilla on puolestaan ollut suuri kynnys lähteä kodin ulkopuoliseen toimintaan.  

Asiakkaiden erilaisuuden vuoksi heille laaditut työkyvyn tuen suunnitelmat ovat muotoutuneet hyvin erilaisiksi. Aika monelle kuntouttava työtoiminta on ollut ensimmäinen askel jäljellä olevan työkyvyn selvittelyyn ja kohentamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan voi aloittaa kevyesti osallistumalla vaikka vain yhtenä päivänä viikossa. Osalla tämäkään ei ole ollut ajankohtaista, ja ensin on tarvittu hoidon tehostamista ja terveydentilan tarkempaa selvittelyä.  

Hankkeiden toiminnassa paikallisuus on havaittu tärkeäksi lähtökohdaksi. Paikalliset toimijat tietävät, millaisia työkyvyn tuen toimia asiakkaan lähialueella on meneillään ja mitä niistä voidaan sisällyttää asiakkaan työkyvyn tuen suunnitelmaan.

Paikalliset toimijat tietävät, millaisia työkyvyn tuen toimia asiakkaan lähialueella on meneillään.

Kelan kuntoutuskurssit ja ammatillinen kuntoutus, erityisesti työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, ovat nousseet esiin monen asiakkaan kohdalla. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun asiakas pystyy työskentelemään vähintään kolmena päivänä viikossa. Läheskään kaikilta paikkakunnilta ei kuitenkaan löydy Kelan kuntoutuksen palveluntuottajaa. Kun etäisyydetkin tulevat pohjoisessa helposti pitkiksi eikä julkinen liikenne aina toimi sujuvasti, moni tukea tarvitseva jää palvelun ulkopuolelle.

Valmiita ratkaisuja työkyvyn tuen tiimien ja verkostojen toimintaan ei ole ollut. Hankkeissa on lähdetty ennakkoluulottomasti liikkeelle ja kokeiltu uusia toimintatapoja. Matkan varrella olemme kaikki oppineet paljon uudesta toimintatavasta ja myös tekniikasta esimerkiksi hybridikokousten osalta. Asiakkaiden tilanteiden ja kuntoutusmahdollisuuksien pohtiminen sekä työkyvyn tuen suunnittelu yhteistyössä asiakkaan ja eri toimijoiden kanssa on osoittautunut paljon helpommaksi ja antoisammaksi kuin yksin oman päätteen ääressä. Muutaman kerran on käynyt niinkin, että tutustuessani etukäteen asiakkaan asiaan, olen löytänyt mielestäni asiakkaan tilanteeseen sopivan vaihtoehdon, mutta kokoontuessamme yhdessä ja kokonaisuuden hahmottuessa kaikkien toimijoiden tietojen ollessa käytössä, lopputuloksena onkin ollut aivan toinen suunnitelma.  

Toivon, että asiakkaiden työkyvyn tukemista voidaan tulevaisuudessa jatkaa hankkeissa käyttöön otetuilla tavoilla. Asiakastyöstä saadun kokemuksen perusteella yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä pystytään vähentämään päällekkäistä työtä ja turhia hakemuksia. Näin säästyneitä resursseja pystytään hyödyntämään kaikkien toimijoiden, erityisesti asiakkaan, kannalta järkevästi. 

Johanna Huhtala
Asiakkaan työkyvyn tukija

Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -blogisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.

Kuvitus logot työkykyohjelma
  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.