Työskentelen osana työkyvyn tuen tiimiä Pohjois-Karjalassa. Tavoitteenamme on ollut rakentaa sujuvampia asiakkaan palvelupolkuja yhteistyössä Siun soten työkykyohjelman, Kela sote-keskuksissa -projektin ja TEM:n työkykyohjelman kanssa. Työkykyohjelman aikana olemme vahvistaneet rooleja työkyvyn tuen asioissa. Pohjois-Karjalassa toimii tällä hetkellä yhteensä 16 työkyvyn tuen tiimiä. Kurkistetaanpa kulissien taakse, mitä palveluissa ja työkyvyn tiimeissä tapahtuu.
Aloitetaan sosiaalipalveluista…
Sosiaalityöntekijä keskustelee uuden asiakkaan kanssa aluksi arkeen, talouteen, terveyteen, asumiseen ja työllistymiseen tai opiskeluun liittyvistä asioista. Selvitettävää on paljon ja kartoitukseen on varattava reilusti aikaa, jotta asiakkaan luottamus syntyy ja asiat ehditään kirjata järjestelmään.
Sosiaalityöntekijä huomaa, että asiakas tarvitsee selkeästi tukea ja ohjausta avoimille työmarkkinoille pääsemiseksi. Hän jää miettimään, olisiko kyseessä sosiaalipalvelujen, kunnan, TE-palvelujen vai kenties Kelan palvelut. Vaihtoehtoja on paljon ja työntekijä tarvitsee monialaista näkemystä siitä, mikä olisi hänen asiakkaalleen sopivin palvelu.
Onneksi hänellä on yhteistyöverkosto, eli työkyvyn tuen tiimi, jossa asiakkaan tilannetta voidaan käsitellä yhdessä. On paljon inhimillisempää, taloudellisempaa ja helpompaa, kun asiakkaan tilannetta tarkastellaan heti yhdessä ja tehdään yhteinen suunnitelma asiakkaan työllistymistä varten.
Tapaaminen terveydenhuollossa…
Asiakas on ohjautunut lähetteellä työttömien terveystarkastukseen. Terveydenhuollon työntekijän tehtävänä on toteuttaa kokonaisvaltainen selvitys asiakkaan tilanteesta ja terveydentilasta. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti terveystarkastuksen tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja vahvistaa työttömän terveydentilaa, henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä edistää työ- ja toimintakykyä.
Asiakas tuo terveystarkastukseen mukanaan esitietolomakkeen, jonka hän on osittain täyttänyt. Lisäksi tarvitaan tietoa asiakkaan koulutus- ja työhistoriasta, etuuksista, kuntoutuksista sekä asumiseen ja arkeen liittyvät mahdollisuuksista ja haasteista. Terveystarkastuksen aikana selviää, että asiakas tarvitsee tukea työllistyäkseen. Onneksi terveydenhuollon työntekijä ei ole tässä tilanteessa yksin, vaan saa tukea työkyvyn tuen tiimiltä.
Entäpä sitten työllisyyspalveluissa…
Onpa hienoa, että asiakas tuli kysymään apua työllistyäkseen, työllisyyspalveluiden asiantuntija miettii. Ensin kartoitetaan, mitä toiveita asiakkaalla on koulutuksen tai työn suhteen ja käydään läpi asiakkaan elämäntilannetta.
Täyttäessään kykyviisaria asiakas kertoo, että siinä kysytään paljon samoja asioita, mitä häneltä on kysytty aiemminkin. Asiakkaan voisi ohjata suoraan johonkin työllisyyspalveluista, mutta nousisikohan yhteistyöverkostosta esiin jotakin, mitä tulisi huomioida asiakkaan työllistymisen tukemiseksi? Työllisyyspalveluiden asiantuntija juttelee asiakkaan kanssa, voisiko hänen tilannettaan selvittää työkyvyn tuen tiimissä ja pyytää häneltä siihen suostumuksen.
Kurkkaus Kelaan…
Asiakkaalta on tullut yhteydenottopyyntö Kelaan ja asiakas on ohjattu minulle, sillä teen verkostoyhteistyötä asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymisasioissa. Kartoitan asiakkaan perustiedot toimeentulon osalta ja tarkistan, että etuudet ovat oikein maksussa. Selvitän asiakkaan toiveet työllistymisen ja kuntoutumisen suhteen. Minun tulee myös tarkistaa, millaisia terveydenhuollon lausuntoja asiakkaasta on ja mitä Kelan kuntoutuspalveluja on jo käytetty esimerkiksi opiskelujen ja työllistymisen tukena.
Kokonaisvaltaisen suunnitelman tekeminen vaatii kaikkien kumppaneiden tietojen yhdistämistä. Sovin asiakkaan kanssa, että otamme hänen asiansa käsittelyyn yhteisesti työkyvyn tuen tiimissä, missä on mukana myös sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja työllisyyspalveluiden työntekijät.
Ehdottomasti parempi soppa, kun se kokattiin yhdessä
Kuten huomaat, asiakkaan polku voi käynnistyä mistä tahansa ja asiakas voi liikkua yhtäaikaisesti useissa eri palveluissa. Työntekijät selvittävät toisistaan tietämättä samoja asioita, jolloin myös asiakas joutuu kertomaan ne useaan kertaan. Kukin toimija joutuu kirjaamaan omaan järjestelmään sen, mitä asiakas on kertonut ja laatimaan asiakkaalle oman suunnitelman. Soppa on oikeasti parempaa, kun se on suunniteltu ja toteutettu yhdessä.
Ammattilaiset tarvitsevat työnsä tueksi rakenteita, jotka tukevat yhteistyön tekemistä. Kun asiakkaan tilannetta pohditaan verkoston kanssa yhdessä, asiakas saa sujuvimmin hänelle sopivimman tuen. Ja kun ammattilaiset tulevat tutuiksi sovitun rakenteen kautta, yhteistyön tekeminen jatkossa helpottuu.
Esimerkkiasiakkaamme voisi esimerkiksi hyötyä työhönvalmennuspalvelusta, jota on tarjolla verkostossa useammalla toimijalla. Työkykyhankkeen aikana on työskennelty sen eteen, että puhuttaessa työhönvalmennuksesta Pohjois-Karjalassa, toimijoilla on yhtenäinen prosessi ja tunnistetaan toteutettavien työhönvalmennuspalveluiden eroja. Työkyvyn tuen tiimissä voidaan yhteisesti pohtia, mikä voisi olla asiakkaan tilanteessa sopivin palvelu.
Toimijoilla on tahtotila jatkaa hyvää yhteistyötä myös tulevalla hyvinvointialueella Pohjois-Karjalassa. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä jatkossakin, jotta tällaiset rakenteet pysyvät muutoksessa.
Riitta Timonen
Sujuvien palvelupolkujen rakentaja
Tämä teksti liittyy Kela sote-keskuksissa -kolumnisarjaan, jossa seurataan, miten työkykyyn liittyviä palvelupolkuja raivataan helppokulkuiseksi.
