Kun Helka Kokkonen jäi eläkkeelle syksyllä 2012 suurtalouskokin töistä, uusi ura omaishoitajana alkoi välittömästi. Hänen miehensä Hannu oli saanut aivoinfarktin vain muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Pariskunnan arki pyörii nykyisin Hannun ehdoilla. Hannu tarvitsee apua pukemiseen, liikkumiseen, lääkkeiden ottamiseen ja vessassa käymiseen. Ruuanlaitto ja muutkin kotityöt ovat Helkan vastuulla. Työvuoro jatkuu käytännössä kellon ympäri.
Hyvinä päivinä pariskunta lähtee yhdessä ruokakauppaan noin puolen kilometrin päähän. Hannun matka sujuu pyörätuolilla. Mies istuisi kotonakin mielellään pyörätuolissa, mutta siihen Helka ei suostu.
”Sanon aina Hannulle, että minä kävelen perässä ja otan kiinni, jos alkaa huimata”, Helka naurahtaa.
”Joskus kun potilas oikein kiukuttelee, olen sanonut lyöväni hanskat tiskiin. Mutta en minä oikeasti sitä tekisi. Olen luonteeltani sellainen, että jelppaan niin kauan kuin pystyn.”
”Sanon aina Hannulle, että minä kävelen perässä ja otan kiinni, jos alkaa huimata”
Työtä kellon ympäri
Omaa aikaa omaishoitajalle jää hyvin vähän. Helka kävisi mielellään edelleen töissä esimerkiksi yhtenä päivänä viikossa. Käytännössä se ei onnistu. Hannua ei voi jättää yksikseen kuin nopean ulkona piipahduksen ajaksi.
Helka saa kuukaudessa kolme vapaapäivää, jolloin omat lapsenlapset tuuraavat häntä ja saavat siitä kaupungin maksaman korvauksen.
”Lapsenlapset vievät Hannua esimerkiksi jääkiekkopeleihin. Se virkistää häntä. Olemme myös kokeilleet intervallijaksoa perhehoitokodissa. Se tuntui jo tutustumiskäynnillä kotoisalta”, Helka kertoo.
Helka saa kuukaudessa kolme vapaapäivää, jolloin omat lapsenlapset tuuraavat häntä ja saavat siitä kaupungin maksaman korvauksen.
Omaishoitajat ja Läheiset ry:n tapaamisessa Helka on oppinut muun muassa nostamaan maahan kaatuneen ihmisen mattojen, tuolien ja leveän tukivyön avulla. Yhdistyksen kautta pyörii myös omaishoitajan tuurauspalvelu. Paikalliset Leijonat voivat tulla hetkeksi hoidettavan kaveriksi, jos omaishoitajan täytyy päästä itse lääkäriin tai hoitamaan muita tärkeitä asioita.
”Ehkä noin viisi kertaa vuodessa pyydän Leijonien apua. Isäntä tykkää pelata korttia heidän kanssaan, ja he myös vievät Hannua ulos.”
Omaishoitajan haaveet eivät ole suuria. Arjen luksusta on esimerkiksi kaupoissa kiertely niin, ettei tarvitse katsoa kelloa ja hätäillä, miten kotona menee.
Puhelinaika korvasi toimistokäynnin
Helka Kokkonen hoitaa miehensä asioita valtakirjoilla. Pyysimme häntä kokeilemaan Kelan ajanvarausasiointia.
Helka oli jo ehtinyt suunnitella Kelassa käyntiä hoitotuen asioissa. Omaishoitaja ei kuitenkaan pysty lähtemään asioille hetken päähänpistosta, vaan menemiset on suunniteltava tarkasti. Siksi puhelinasiointi tuntui luontevalta.
”Varasin ajan verkossa. Siellä oli selkeästi merkittynä vapaita aikoja, joista sai valita. Puhelimeen tuli saman tien vahvistus ajanvarauksesta”, Helka kertoo.
Puhelinaikaa edeltävänä päivänä Kelasta tuli vielä muistutus tekstiviestillä. Seuraavana aamuna yhdeksältä puhelin soi, niin kuin oli sovittu.
Puhelinaikaa edeltävänä päivänä Kelasta tuli vielä muistutus tekstiviestillä.
”Sain vastaukset kysymyksiin, joita minulla oli hoitotuesta ja lääkkeiden korvauksista. Kelan neuvoja lupasi lähettää hakemuspaperit meille kotiin, kun sanoin, etten löydä niitä verkosta”, Helka kuvaa.
”Käytän ajanvarausta varmasti jatkossakin. Toimistokäynnillä saattaa mennä joskus aika kauan, ennen kuin pääsee jonotusnumerolla tiskille.”
