Iisalmelainen Hanne Kerman on tyytyväinen. Monenlaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vaivanneet häntä opiskeluajoista asti, mutta nyt hänestä tuntuu, että pahin on takanapäin.
Siitä hän kiittää työnantajaansa, joka on mahdollistanut saman talon alla erilaisia työtehtäviä, ja fysioterapeuttia – sekä Tules-etäkuntoutusta.
”Ajattelen, että tähdet ovat olleet kohdillaan, kun olen saanut tukea näihin asioihin.”
Hannen tuki- ja liikuntaelinsairaudet oireilivat jo opiskeluaikoina
Hannella oli nuorena selvät suunnitelmat: hän halusi kokiksi. Opinnot sujuivat hyvin, mutta jo opintojen edetessä alkoivat ensimmäiset kivut.
”Ranteet olivat kovilla keittiössä, jossa pilkottiin ja tehtiin ruokaa, ja niin alkoivat toistuvat jännetupentulehdukset”, Hanne kertoo.
Hanne yritti parantaa kättä levolla ja särkylääkkeille. Jonkin aikaa käsi oli lastassa, ja hän opetteli kirjoittamaan vasemmalla kädellä.
”Kokin työssäkin pitää osata käyttää molempia käsiä”, Hanne toteaa tyynesti.
Valitettavasti toinenkin käsi alkoi oireilla. Lisäksi Hannen jalat olivat kovilla kokin työtä harjoitellessa, ja niin alkoivat säärikivut.
”En silloin murehtinut oireista. Tiesin, mitä halusin tehdä, ja menin vain eteenpäin”, Hanne muistelee.
Kipujen syy rakenteellinen tai työperäinen
Hanne valmistui kokiksi ja teki töitä koulun ja päiväkodin keittäjänä sekä pitokokkina. Opiskeluaikaiset oireet pysyivät vuosia poissa.
Ongelmat selän kanssa alkoivat, kun Hanne aloitti kolmivuorotyön Iisalmen uudella ABC-liikenneasemalla kokkina ja myymäläntyöntekijänä. Myös säärikivut palasivat.
”Yhtäkkiä aloin saada sellaisia nopeita sähköiskuja selkään, jotka veivät jalat alta. Joskus noidannuoli särräytti niin, etten voinut ottaa askeltakaan.”
Onneksi Hanne oppi tunnistamaan noidannuolen ensioireet ja pystyi varoittamaan työkaveriaan.
Hannen kivuliaita oireita tutkittiin ja niiden syyksi epäiltiin jopa reumaa. Reumasta ei onneksi ollut kysymys, vaan lääkäri uskoi syyn olevan rakenteellinen tai työperäinen.
Eri tehtävissä erilaisia haasteita
Esikoispojan syntymän jälkeen Hanne siirtyi nykyiseen työpaikkaansa Iisalmen Prismaan. Suuressa marketissa hän on saanut kokeilla monia eri tehtäviä, mutta valitettavasti eri tehtävät aiheuttivat aina erilaisia kipuja.
Kassatyö ja sen aiheuttama kiertoliike toivat takaisin Hannen rannevaivat, hedelmä- ja vihannesosastolla alkoivat tenniskyynärpääoireet sekä plantaarifaskiitti eli jalkapohjakivut, hyllytyksessä puolestaan kipeytyivät sormien nivelet.
”Tuntui, kuin olisin työpäivän jälkeen kävellyt sormillani.”
Kun Hanne päätyi työskentelemään Prisman ruokatorille, oireet alkoivat helpottua.
”Työ sisältää kuormien purkamista, tiskaamista, pakkaamista ja asiakaspalvelua. Se on monipuolista, eikä yksi ja sama liike toistu koko ajan”, Hanne selittää.
Toki Hanne on saanut myös muunlaista apua päästäkseen kivuttomaan olotilaan.
Hanne on kokeillut työskentelyä niin Prisman kassalla, hevi-osastolla kuin hyllytyksessä.
Lopulta ruokatori osoittautui sellaiseksi pisteeksi, jossa kroppaan ei kohdistu yhtä yksittäistä toistuvaa kuormitusta.
Tukea työnantajalta, lääkäreiltä ja fysioterapeutilta
Hanne on saanut vuosien varrella apua vaivoihinsa niin lääkäreiltä kuin fysioterapeutilta.
Hannen säärikipu helpottui operaatiolla, jossa lihaskalvo vapautettiin. Myös Hannen molempien käsien rannekanavat on operoitu.
”Minulla on ollut jonkin verran säärikipua leikkauksen jälkeen, mutta se on ollut aaltoilevampaa ja olen pärjännyt sen kanssa”, Hanne kertoo.
Kävi ilmi, että lihaskipujen takana on osittain myös D-vitamiinin puutos. Kun Hanne rupesi ottamaan säännöllisesti D-vitamiinia, sekä jatkuva väsymystila että lihaskivut helpottuivat hiljalleen.
Plantaarifaskiittiin fysioterapeutti ehdotti Hannelle yksilöllisiä, oman jalan muotoon tehtyjä pohjallisia. Pohjallisista oli hyvä apu jalkapohjien kipuun.
Hanne kokee saaneensa apua myös hieronnasta ja kinesioteippauksista. Fysioterapeutin kanssa Hanne pohti työnkuvia ja sai kuntoutusohjeita, apua liikkuvuuteen sekä lähetteitä kylmähoitoihin.
”Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että työnantajani on tukenut minua ja olen saanut fysioterapeutin apua”, Hanne kiittelee.
Tules-etäkuntoutus toi helpotusta ja uusia eväitä
Fysioterapeutti ehdotti Hannelle myös kuntoutusta. Perhetilanne oli kuitenkin sellainen, että Hanne ei voinut ajatella kuntoutusjaksoa kodin ulkopuolella. Sille löytyi kuitenkin vaihtoehto: Kelan Tules-etäkuntoutuskurssi.
Etäkuntoutus alkoi syyskuussa kuuden hengen ryhmässä. Esimies järjesti kuntoutuspäiviksi Hannelle palkattomat vapaapäivät ja huomioi ne työvuoroissa. Kela maksoi Hannelle kuntoutusrahaa.
Tules-etäkuntoutus sisälsi kaikkiaan kymmenen etätapaamista. Ohjelmassa oli liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, keskusteluja, luentoja kivusta ja unesta sekä jumppatuokioita. Tapaamisten välissä oli sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteydenottoja.
Kuntoutustapaamisissa Hanne huomasi, ettei ole yksin tules-ongelmiensa kanssa. Kuntoutuksessa hän sai vertaistukea ja vinkkejä omaan jaksamiseen ja hyvinvoinnin parantamiseen.
”Tules-kuntoutus oli kohdallani hyvä ratkaisu ja suosittelen sitä muillekin. Se on ennen kaikkea panostus omaan hyvinvointiin.”
Opinnoista työn ohella uutta virtaa
Kuntoutuksen jälkeen esimies kysyi Hannelta, lähtisikö tämä opiskelemaan ja syventämään osaamistaan.
”Ajatus kirkastui, että voisi sitä kokeilla jotain uutta. Mietin ehdotusta yön yli ja suostuin.”
Nyt Hanne opiskelee oppisopimuksella ruokamestarilinjalla liiketoiminnan erikoisammattitutkintoa S-ryhmän Jollas Instituutissa. Opiskelu sopii työn ohessa tehtäväksi ja tukee Hannen työtä Prisman ruokatorilla.
”Opiskelu tuo mukavaa vaihtelua arkeen ja auttaa jaksamaan. Työelämää on vielä edessä noin 20 vuotta, joten on pidettävä tälläkin tavoin itsestä huolta.”
Hanne kiittelee esimiestään siitä, että on päässyt tekemään niin monenlaista työtä.
”Pitää olla avoimin mielin ja pyrkiä oppimaan uutta sekä vaihtaa tarvittaessa työtehtäviä. On vain rohkeasti kokeiltava uusia juttuja. Kaikilla työpaikoilla se ei ole mahdollista, mutta minulla on ollut onnea.”
Tules-etäkuntoutuskurssi tuo tukea ja voimavaroja arkeen
- Tules-etäkuntoutuskurssi on tarkoitettu pitkittyneiden tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa kamppaileville, joita fysioterapia ja omatoiminen harjoittelu eivät ole riittävästi auttaneet.
- Jokaiselle osallistujalle pyritään löytämään yksilölliset ja konkreettiset keinot jaksamisen ja hyvinvoinnin parantamiseen arjessa.
- Ohjaajina ovat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja sekä psykologi.
- Hakemukseen tarvitaan fysioterapeutin tekemä suosituslomake.