Yrittäjä & Työnantaja 5 min

Keskiössä työkyvyn ylläpitäminen – rakennusyhtiö ehkäisee ongelmia ennalta

Tuki- ja liikuntaelinten vammat ja sairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja rakennusalalla. Skanska ehkäisee ongelmia ennalta ja kouluttaa työntekijöitään tarvittaessa uusiin tehtäviin.

Kuuntele artikkeli
teksti Laura Kosonen kuvat Miika Kainu 26.9.2017

”Suurin osa siitä, mitä olemme tehneet, voidaan tiivistää termiin varhainen puuttuminen”, sanoo työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen Skanskalta.

Rakennuskonserni Skanska on jo vuosia pyrkinyt systemaattisesti parantamaan työturvallisuutta ja vähentämään työtapaturmia. Tulosta on syntynyt: kymmenen viime vuoden aikana työtapaturmien määrä on vähentynyt Skanskassa jopa 90 prosenttia. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat pysyneet kohtuullisina, ja eläkkeelle jäädään alan yleistä tasoa selvästi myöhemmin.

”Oikeastaan suurin osa siitä, mitä olemme tehneet, voidaan tiivistää termiin varhainen puuttuminen”, sanoo työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen Skanskalta.

Se tarkoittaa, että ongelmat pyritään tunnistamaan jo ennen kuin ne laukeavat käsiin: Työmailla kartoitetaan riskit ennen urakan aloittamista, ja turvallisuusasioita monitoroidaan jatkuvasti. Työkykyä uhkaaviin terveysongelmiin pyritään puuttumaan ennen työntekijän sairauslomakierrettä.

Tarkkailussa työtavat ja työnkuva

Työturvallisuus on rakennusalalla iso kysymys. Sairauspoissaoloja aiheuttavat eniten tuki- ja liikuntaelinten vammat ja sairaudet. Työhön liittyy paljon vaivoille altistavia tekijöitä, kuten nostamista, kuormittavia työasentoja, tärinää, melua ja pölyä.

”Lisäksi työntekijämme ovat hajallaan eri työmailla ympäri Suomen. Sen vuoksi työkykyyn ja -turvallisuuteen liittyvien prosessien on oltava kunnossa sekä paikallisesti että konsernitasolla”, Helena huomauttaa.

Ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Selvää on, ettei olkapäävaivoista kärsivän kannata rakentaa jatkuvasti välikattoja, joita tehdään kädet yläasennossa.

Jos työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät, esimiehellä on velvollisuus selvittää tilannetta. Tarvittaessa käynnistetään työkykyneuvottelut yhdessä työterveyshuollon kanssa. Niissä pohditaan, voisivatko ongelmat ratketa työtapoja muuttamalla tai työtä keventämällä, millaisesta kuntoutuksesta olisi apua tai pitäisikö työnkuvaa miettiä kokonaan uusiksi.

Ratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Selvää on, ettei olkapäävaivoista kärsivän kannata rakentaa jatkuvasti välikattoja, joita tehdään kädet yläasennossa. Jos tiedetään, ettei 35-vuotiaan rakennusmiehen selkä kestä samaa työtä enää viittä vuotta, kartoitetaan, olisiko hänellä intoa kouluttautua työn ohessa esimerkiksi työnjohtajaksi. Yli viisikymppisestä konkarista saattaa tulla työpaikkakouluttaja, joka perehdyttää aloittelijoita mestari-kisälli-tyyliin.

Työkyvyttömyyseläke, joko työeläkevakuutuksesta tai Kelasta, on vaihtoehto vasta, kun kaikki kivet on käännetty. Ketään ei myöskään irtisanota tyky-ongelmien vuoksi.

Työterveyshuolto ei toimi irrallaan

Helena Pekkanen pitää tärkeänä, että viesti kulkee konsernissa vaivatta tasolta toiselle. Paikallisesti tehdään esimerkiksi työpaikkaselvityksiä, turvallisuusteemaviikot toteutetaan alueellisesti, ja työkykyyn ja turvallisuuteen liittyviin prosesseihin ovat sitoutuneet konsernin kaikki tasot.

Lähiesimiesten rooli on tärkeä. He saavat koulutusta muun muassa siihen, kuinka työkykyyn liittyviä asioita voi ottaa puheeksi. Tärkein ulkopuolinen yhteistyökumppani on työterveyshuolto.

Työterveyshuolto on mukana turvallisuuspalavereissa, ja työterveyshoitajat ja fysioterapeutit käyvät paikan päällä työmailla arvioimassa olosuhteita ja työtapoja.

”Noin viisi vuotta sitten saimme yhdistettyä koko Suomen työterveyshuoltomme saman palveluntarjoajan, Terveystalon, hoitoon. Se on ollut välttämätöntä kehitystyön kannalta”, Helena sanoo.

Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen
Skanska käyttää paljon Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa, kun työntekijä palaa sairauslomalta asteittain takaisin töihin. ”Se toimii mielestäni erinomaisesti”, Helena kehuu.

Yhteistyö on tiivistä. Työterveyshuolto on mukana turvallisuuspalavereissa, ja työterveyshoitajat ja fysioterapeutit käyvät paikan päällä työmailla arvioimassa olosuhteita ja työtapoja.

”On tärkeää, että toimimme yhdessä. Ei ole järkevää, että työterveyshuolto olisi irrallinen toimija, joka tekisi omat temppunsa ”, Helena sanoo.

”Aluksi mietimme, mihin juuri meidän yrityksemme tarvitsee työterveyshuoltoa. Sen jälkeen lähdimme kehittämään yhteisiä toimintamalleja työterveyshuollon väen kanssa.”

Kuntoutus murroksessa rakennusalalla

Jatkuva mittaaminen ja raportointi ovat olennainen osa tyky-työtä. Työterveyshuollosta tietoa saadaan koostetusti ja konsernin sisäisiä mittareita on käytössä paljon.

”Vain mittaamalla voi hahmottaa kokonaistilanteen ja määritellä tulevat tavoitteet”, Helena perustelee.

Työkykyyn liittyvissä asioissa pyritään avoimeen keskusteluun. Työntekijöiden edustajat ja luottamusmiehet ovat mukana neuvottelupöydissä. Palaute on ollut positiivista.

”Tavoitteet ovat yhteiset. Hyvin usein ratkaisut ongelmiin ovat sellaisia, joista kaikki osapuolet hyötyvät.”

Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa käytetään paljon, kun työntekijä palaa sairauslomalta asteittain takaisin töihin.

Yksi tulevaisuuden kehityskohteista on kuntoutus. Helenan mukaan se on alalla murroksessa.

”Tuki- ja liikuntaelinkuntoutusta tarvittaisiin paljon, mutta sen kriteerit ovat niin tiukat, että ne täyttävä rakennustyöntekijä on jo työkyvyttömyyseläkeuhan alla. Työnantajalle ryhmäkuntoutusten hyödyntäminen on tällä hetkellä haastavaa, pääosa kuntoutusta tarvitsevista ohjataan nyt yksilökuntoutuksiin.”

Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa käytetään paljon, kun työntekijä palaa sairauslomalta asteittain takaisin töihin.

”Se toimii mielestäni erinomaisesti”, Helena kehuu.

Rakentaja puhuu tunteista

Tänä vuonna Skanskalla on alettu puhua turvallisuudesta laajemmin kuin aikaisemmin. Turvallisuus on myös henkistä turvallisuutta, hyvinvointia työssä ja välittämistä itsestä ja työkavereista.

LIFE – minä välitän -hanke tähtää alan toimintakulttuurin muuttamiseen. Skanskalla halutaan panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen.

”Olemme insinööriorganisaatio, jossa psykologinen puoli ei aina ole ollut esillä. Nyt siihen satsataan, ja palaute on ollut hyvää. Kyseessä ei ole vain sanahelinä, vaan turvallisuuskulttuurin pitkäjänteinen muutos, joka on sidottu osaksi strategisia tavoitteita”, Helena kertoo.