Etuuden liikamaksu voi johtua monesta eri syystä, nimittäin eri etuuksilla on erilaiset myöntämisedellytykset. Joskus käy niin, että etuuden myöntämisen jälkeen asiakkaan elämäntilanne muuttuu, mutta hän ei muista tai ymmärrä ilmoittaa siitä ajoissa Kelaan. Esimerkkinä voisi olla työn aloittaminen tai avoliittoon muuttaminen. Näillä molemmilla voi olla vaikutusta moniin eri etuuksiin.
Työttömyysturvaan liittyvä tyypillinen esimerkki on se, että asiakas ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa olevansa koko ajan työtön. Jonkin ajan päästä tulorekisteriin tuleekin tieto maksetusta palkasta. Kela alkaa selvittää, että mikäs se tällainen työpaikka on, josta maksetaan palkkaa, vaikka hakija ei ilmoita olleensa töissä yhtään päivää.
Jos kyseessä on osa-aikatyö, sovitellaan palkka ja työttömyysturva yhteen. Jos taas käy ilmi, että kyseessä onkin yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyö, oikeus työttömyysturvaan päättyy siihen hetkeen, jolloin työ alkoi. Voi olla, että tuossa vaiheessa on työttömyysturvaa ehditty jo maksaa liikaa, koska Kelassa ei ollut aiemmin tietoa työn alkamisesta ja kristallipalloja meillä ei ole.
Kuulemiskirjeeseen on tärkeää vastata, koska vastaukset luetaan oikeasti tarkkaan.
Jos liikamaksua tulee, Kela ei lähetä samalla sekunnilla perintäkirjettä eikä tässä vaiheessa tarvitse olla vielä huolissaan luottotietojen menetyksestä. Ensiksi annamme tarkistuspäätöksen. Sen jälkeen kuulemme asiakasta siitä, mitkä syyt johtivat liikamaksun syntymiseen. Samassa yhteydessä asiakas voi myös kertoa taloudellisesta tilanteestaan. Kuulemiskirjeeseen on tärkeää vastata, koska vastaukset luetaan meillä oikeasti tarkkaan ja niillä on tärkeä merkitys siinä vaiheessa, kun Kela päättää peritäänkö liikamaksu osittain tai kokonaan takaisin.
Jos liikamaksu on syntynyt asiakkaan vilpillisestä menettelystä, se peritään yleensä kokonaan takaisin. Vilpillinen menettely tarkoittaa sitä, että asiakas on jättänyt joitain asioita ilmoittamatta, vaikkapa sen kokoaikatyön aloittamisen.
Jos taas liikamaksu on aiheutunut siksi, että TE-palvelut on asettanut asiakkaalle korvauksettoman määräajan eli karenssin takautuvalle ajalle, tilanne ei olekaan niin simppeli. Asiakas on kyllä yleensä itse toiminnallaan aiheuttanut karenssin, mutta Kelaan hän on ilmoittanut olleensa työtön, kuten on ollutkin. Kelan suuntaan ei siis ole tapahtunut vilppiä. Näin ollen Kela voi harkita liikamaksusta luopumista tai perittävän summan kohtuullistamista, jos näyttää siltä, että asiakas ei kykene maksamaan summaa takaisin tai jos takaisinperintä voisi aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen.
Jos liikamaksu on syntynyt vilpillisestä menettelystä, se peritään yleensä kokonaan takaisin.
Joskus liikamaksu voi myös johtua Kelan inhimillisestä virheestä – ihan vaikka siitä, että tulorekisterissä näkyvästä palkkasummasta on tippunut työttömyysturvan sovittelupäätöstä antaessa yksi nolla pois. Näissä tilanteissa asiakkaan kokonaistilanne käydään läpi ja Kela harkitsee voiko kohtuullistaa takaisinperittävää summaa tai jopa luopua takaisinperinnästä kokonaan.
Toki nämäkin käydään aina läpi tapauskohtaisesti, ja asiakkaan itse antamalla selvityksellä on näissäkin tärkeä rooli. Lisäksi on tärkeää aina lukea Kelan päätökset läpi ja ottaa itse yhteyttä, jos huomaa päätöksessä virheen.
Liikamaksun ehkäisemiseksi on tärkeää muistaa ilmoittaa kaikista elämäntilanteen muutoksista Kelaan ajoissa. Jos liikamaksua on ehtinyt tulla, kannattaa Kelan lähettämään kuulemiskirjeeseen ehdottomasti vastata. Ilman vastausta emme välttämättä tiedä asiakkaan taloudellisesta tilanteesta mitään, jos etuuksia ei enää tuolla hetkellä ole maksussa.
