Haalarit naulakkoon, hanskat ja pipot lokeroihinsa, sitten sisäleikkeihin ennen lounasta.
Päiväkoti Kamomillassa Helsingissä aamupäivä etenee tutulla rutiinilla. Heidi Hämäläinen, 29, avustaa lapsia päivän puuhissa. Hän on ollut työkokeilussa päiväkodissa pian neljä kuukautta ja tuntee talon tavat tarkalleen.
Aamupäivät Heidi työskentelee osa-aikaryhmässä, jossa on 2–5-vuotiaita lapsia. Iltapäivisin hän on alle 3-vuotiaiden ryhmässä. Työpäivät ovat kuusituntisia, työaika on yhdeksästä kolmeen.
”Tuntuu, että olen yksi aikuinen muiden joukossa. Minulla ei ole pätevyyttä eikä hoitovastuuta, joten en voi olla lasten kanssa yksin. Mutta kun tilassa on toinen hoitaja tai opettaja, pystyn toimimaan kuin kuka tahansa muukin aikuinen.”
”Alkuun minulla oli työkokeilusta sellainen kuva, että se ei ole minua varten. Että se on ihmisille, jotka on olleet tosi pitkään työttömänä tai pitää olla joku vakava vaiva, joka estää työllistymistä.”
Työkokeilun aikana Heidille on vahvistunut tunne siitä, että hän haluaa tulevaisuudessakin työskennellä lasten parissa. Päiväkodin johtajan kanssa Heidi on keskustellut siitä, että voisi opiskella samassa päiväkodissa oppisopimuksella lastenhoitajaksi.
”Alkuun minulla oli työkokeilusta sellainen kuva, että se ei ole minua varten. Että se on ihmisille, jotka on olleet tosi pitkään työttömänä tai pitää olla joku vakava vaiva, joka estää työllistymistä. Mutta kun uskaltauduin mukaan, se tuntui minulle juuri oikealta tavalta lähteä työelämään takaisin.”
Itse asiassa työ lasten parissa oli Heidin haave vuosia sitten. Harmi vain, että siihen päätyäkseen hänen tuli ensin etsiä toinen unelma, opiskella, valmistua ja sairastua.
Heidi työskenteli unelmansa eteen – ehkä liikaa
Nuori Heidi halusi opiskella lähihoitajaksi ja työskennellä lastenhoitajana. Kuitenkin muutto Ivalosta satojen kilometrien päähän Rovaniemelle opintojen perässä oli ajatuksena liikaa. Niinpä hän päätti opiskella kokiksi, mikä onnistui Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.
Kokkiopinnot jäivät taka-alalle, kun Heidi sai kaksi lasta. Kun hänen oli aika palata koulunpenkille, ei työ enää tuntunut omalta.
Mutta leipuri-kondiittorin ammatti. Siitä Heidi oli opintojensa aikana innostunut, ja mielessä alkoi hahmottua haave omasta suklaakahvilasta Ivalossa. Heidi haki ja pääsi leipurikouluun Helsinkiin, joten nelihenkinen perhe muutti hänen unelmansa perässä toiselle puolelle Suomea.
Työharjoittelujaksoilla Heidi pääsi kokeilemaan leipurin työtä käytännössä, ja viimeisenä opiskeluvuonna hän työskenteli osa-aikaisesti leipomo-myymälässä. Tahti oli kova. Jälkeenpäin katsottuna ehkä liian kova.
”Yhdessä välissä tein töitä tai opintoja 73 päivää putkeen ilman vapaapäivää. Jälkikäteen olen miettinyt, johtuiko se tästä, kun käsi yhtäkkiä kipeytyi. Ehkä se ilmoitti, että nyt loppuu työnteko, välillä pitää levätäkin.”
Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys auttoi etsimään uutta suuntaa
Kipu alkoi oikean käden kämmenselästä. Heidi oli juuri valmistunut ja teki ehkä kolmatta työvuoroaan valmiina leipurina. Hän jatkoi töitä kivusta huolimatta, mutta vuoron loppuun mennessä kädestä katosi voima.
Lääkäri epäili jännetupintulehdusta ja kirjoitti Heidille viisi päivää sairauslomaa. Kun kipu ei helpottanut, sairauslomaa jatkettiin pätkä kerrallaan. Näin kului loppuvuosi.
Fysiatrin ja fysioterapeutin ohjeilla käsi parani sen verran, että Heidi palasi seuraavana keväänä töihin kevennetyllä työnkuvalla. Kuitenkin jo parin viikon kuluttua käsi oli niin huonona, etteivät tavarat pysyneet otteessa. Tutkimuksista huolimatta rasitusperäiselle vammalle ei selvinnyt diagnoosia.
”Siinä kohtaa todettiin, että leipomotyö ei enää ole minua varten.”
Heidi ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi kesällä 2019, vuosi valmistumisensa jälkeen. Paria kuukautta myöhemmin hän aloitti Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen, jonka avulla voisi etsiä itselleen uutta suuntaa.
”Minua ärsytti, että olimme jättäneet elämämme Lapissa ja muuttaneet etelään, että pääsen tekemään sitä, mitä haluan. Ja sitten se ei onnistunutkaan.”
Tässä vaiheessa Heidi ei vielä tiennyt, että pääsisi kiinni toiseen pitkäaikaiseen haaveeseensa.
Työkokeilupaikka löytyi helposti
Ehkä sittenkin lastenhoitajaksi? Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä Heidi alkoi tosissaan pohtia nuoruuden haavettaan varhaiskasvatuksen parissa. Kuntoutusselvitykseen kuului kolme lähijaksoa, joilla selviteltiin erilaisia opiskelumahdollisuuksia ja kartoitettiin uravaihtoehtoja.
Kun kuntoutusselvitys päättyi, TE-palveluista suositeltiin Heidille uraohjaajaa. Tämä ehdotti Heidille työkokeilua päiväkodissa. Näin Heidi pääsisi kokeilemaan työtä käytännössä ja näkisi samalla, miten hänen kätensä kestäisi.
TE-palveluiden työkokeilussa tehdään samoja työtehtäviä, joita työpaikalla yleisesti tehdään. Kokeilu voidaan järjestää esimerkiksi silloin, jos työtön työnhakija suunnittelee ammatinvaihtoa tai yrittäjyyttä, tai kun halutaan selvittää, tarvitseeko työntekijä tukea tai koulutusta päästäkseen takaisin työhön. Ennen työkokeilun aloittamista siitä tehdään sopimus työnhakijan, työnantajan ja TE-toimiston välillä. Kokeilu voi kestää enintään 12 kuukautta ja samalla työnantajalla enintään kuusi kuukautta.
” Lapsuudestani muistan, kun isäni täytti lappuja ja kirjoitti jokaisen päivän kohdalle työtön, työtön, työtön. Onneksi nyt ei tarvitse klikkailla itse kaikkea, vaan järjestelmä tunnistaa automaattisesti, että olen työkokeilussa.”
Heidi sai tunnukset Helsingin kaupungin Työrasti-palveluun, johon oli listattu kaupungin työkokeilu- ja palkkatukipaikat. Palvelun kautta Heidi löysi sopivan työkokeilupaikan omalta postinumeroalueeltaan. Uraohjaaja varasi haastatteluajan järjestelmän kautta, ja tämän jälkeen Heidi kävi päiväkodilla haastattelussa.
Heidin vinkit työkokeiluun
1. Muista, että kuka tahansa voi mennä työkokeiluun. Se on hyvä keino testata, miten työnkuva sopii itselle.
2. Hyödynnä uraohjaajan apua vaihtoehtojen kartoittamiseen. Mieti rohkeasti ja avoimesti, millainen työ sinua voisi kiinnostaa.
3. Harkitse lyhyempää työsopimusta. Jos työtehtävät eivät tunnu sopivilta, voit vielä vaihtaa työkokeilupaikkaa.
”Uraohjaajan ohjeesta tein ensin kolmen kuukauden sopimuksen. Hän vinkkasi, että jos paikka ei ole mieluinen, sen jälkeen voi vielä vaihtaa. Sittemmin omaa sopimustani jatkettiin kolmella kuukaudella.”
Työkokeilun ajalta Heidi saa peruspäivärahaa ja kulukorvausta, joka kattaa matkat ja ruokailut päivän aikana.
”Asiointipalvelun kautta on tosi helppo hoitaa kaikki. Lapsuudestani muistan, kun isäni täytti lappuja ja kirjoitti jokaisen päivän kohdalle työtön, työtön, työtön. Onneksi nyt ei tarvitse klikkailla itse kaikkea, vaan järjestelmä tunnistaa automaattisesti, että olen työkokeilussa.”
Työkokeilusta vain hyviä kokemuksia
Päiväkodin rytmi tuli Heidille nopeasti tutuksi. Työkokeilun käynnistyessä häntä perehdytettiin talon tavoille. Siitä oli apua, että hänen omat lapsensa ovat olleet varhaiskasvatuksessa.
Alkuun Heidin käsi vihoitteli, mutta tilanne parani, kun hän vältteli lasten nostamista. Sittemmin kipu on väistynyt, ja tältä pohjalta Heidi voi luottavaisin mielin suunnitella tulevaa oppisopimuskoulutustaan.
”Nyt, kun olen päässyt lasten pariin, tuntuu, että oma paikka on siellä. Työkokeilu päiväkodissa on vahvistanut, että se on se juttu, mitä haluan tehdä.”
Tulevaisuudessa Heidi haaveilee myös varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyydestä.
Eikä hän ihan täysin ole luopunut siitäkään ajatuksesta, että vielä jonain päivänä Ivaloon aukeaisi hänen pieni suklaakahvilansa.
Kolme kuvaa matkan varrelta
Kela-etuudet työllistymistä edistävän palvelun aikana
- Työtön työnhakija voi osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin. Näistä sovitaan työllistymissuunnitelmassa, joka tehdään TE-palvelujen kanssa.
- Työllistymistä edistäviä palveluita ovat omaehtoinen opiskelu, työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus ja uravalmennus, työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä kuntouttava työtoiminta.
- Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä on oikeus työttömänä ollessaan: työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa. Edellytyksenä on, että työnhaku on voimassa myös työllistymistä edistävän palvelun aikana. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettava peruspäiväraha tai ansiopäiväraha kuluttaa työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa.
- Kelan maksamat peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 33,78 e/pv. Niitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Työttömyysetuuden määrä on keskimäärin 726 e/kk, ja tästä maksetaan verot. Omat tulot vähentävät työmarkkinatuen määrää, ja myös vanhempien tulot voivat pienentää sitä.
- Kelan työttömyysetuuksiin maksetaan lapsikorotusta, jos henkilöllä on huollettavia, alle 18-vuotiaita lapsia.
- Lisäksi työttömyysetuuksiin voidaan maksaa työkokeilun tai muun työllistymistä edistävän palvelun ajalta korotusosaa. Se on 4,80 e/pv ja sitä maksetaan enintään 200 päivältä.
- Työttömyysetuuden lisäksi Kelasta voi saada työllistymistä edistävän palvelun ajalta kulukorvausta . Sitä saa pääsääntöisesti 9 euroa päivässä enintään viideltä kalenteripäivältä viikossa. Jos palvelu järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, tai kotikunnan ulkopuolella niin, että majoituksesta syntyy kustannuksia, kulukorvaus on 18 euroa päivässä.
Asiantuntijana juristi Antti Ristimäki, työttömyysturva- ja asumistukiryhmä, Kela
Teksti Anne Ventelä
Kuvat Roope Permanto ja haastateltavan kotialbumi
Videot Roope Permanto
