Kun hämärä alkaa iltaisin laskea, Nora Valkeeniemi on kaikkein idearikkaimmillaan. Silloin hän kirjoittaa ruokapöydän ääressä läppärillään blogia elämästään ja työstää syöpäyhdistyksen vapaaehtoistöitä – tai suunnittelee muuten vain tulevaa.
”Toivon, että joskus vielä voisin tehdä näihin harrastuksiini liittyvää työtä”, syöpää kroonisesti sairastava ja työkyvyttömyyseläkkeellä oleva 29-vuotias tamperelaisnainen toteaa.
Nora sairastui alle 20-vuotiaana Hodgkinin lymfoomaan. Imukudossyöpä löydettiin puolen vuoden oireilun jälkeen.
Diagnoosi oli yhtä aikaa huojentava ja shokeeraava.
”Olin juuri saanut opiskelupaikan lähihoitajaopintoihin. Minulla oli pitkään ollut hengitysvaikeuksia, kipuja ja kuumeilua, ja sain monta antibioottikuuria lääkkeeksi. Syöpää ei lääkärissä otettu vaihtoehtona ensin huomioon, koska olin niin nuori.”
Diagnoosi oli yhtä aikaa huojentava ja shokeeraava.
”Oli helpotus, että syy vihdoin löytyi ja oireeni otettiin todesta. Olin kuitenkin niin järkyttynyt, että en edes muista, miten kerroin diagnoosistani vanhemmilleni tai parhaalle ystävälleni.”
Vuoden jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle
Nora lykkäsi ensin lähihoitajaopintoja mutta luopui lopulta opiskelupaikasta kokonaan. Leikkaus ja sairastelu veivät voimat. Nora koki tukien hakemisen ja odottelun ylivoimaiseksi.
”Olen joutunut käymään paperisotaa. Kelan päätöksiä odotellessa olen ollut monta kuukautta ilman tukia. Minut on ohjattu hakemaan toimeentulotukea, mutta ilman vanhempieni apua kotikin olisi mennyt alta.”
Vuoden sairasloman jälkeen Nora sai Kelasta hakemuslomakkeen ja lääkäriltä B-lausunnon kuntoutustuen eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten.
Eläkepäätösten jälkeen paperisota ja stressi taloudesta ovat vähentyneet.
”Kuntoutustukea piti hakea kerran vuodessa uudelleen. Kun olin sairastanut jo useamman vuoden eikä kunto ollut parantunut, Kelasta soitettiin ja kysyttiin, olisiko järkevämpää siirtyä toistaiseksi myönnetylle työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitä ei tarvitse jatkuvasti uusia.”
Eläkepäätösten jälkeen paperisota ja stressi taloudesta ovat vähentyneet.
”Olen toki kiitollinen, mutta hävettää, että jouduin 27-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuloni ovat myös pienet, koska olin ehtinyt olla töissä vain kaksi vuotta ennen sairastumistani.”
”Kannattaa pyytää apua”
Tänään Nora opiskelee jälleen, tällä kertaa media-alan perustutkintoa ammattikoulussa. Hän sai juuri Kelasta myönteisen päätöksen terapiakustannusten korvaamisesta vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Hakemuksen käsittely vei aikaa pari kuukautta.
”Olisin kaivannut parempaa apua hakemusten kanssa, että hakuprosessi olisi sujunut nopeammin. Olen kuitenkin nyt helpottunut. Kuntoutus auttaa minua jaksamaan opiskelut, valmistumaan ja kuntoutumaan työhön.”
”Kuntoutus auttaa minua jaksamaan opiskelut, valmistumaan ja kuntoutumaan työhön.”
Nora suosittelee kohtalotovereilleen, että kannattaa pyytää mahdollisimman nopeasti prosessiin avuksi vaikka perheenjäsen, ettei ole sairaudessaan yksin. Apua voi saada myös syöpäyhdistyksiltä.
Monien vuosien jälkeen Noralle löytyi vihdoin biologinen lääkitys, joka sai syövän pysähtymään. Taudinkuvasta poikkeavan syövän takia Noralle annettiin kokeellista lääkettä erikoisluvalla Hodgkinin tautiin ensimmäisenä potilaana Suomessa. Kalliita, kokeellisia lääkkeitä ei korvata Kelan sairausvakuutuksesta, mutta Nora sai lääkkeet terveydenhuollon kustantamina TAYSista ilmaiseksi.
”Vaikka sairastankin kroonisesti, olen nyt vapaampi keskittymään tavalliseen elämään ja sen rakentamiseen.”
Kela ja sairastaminen – usein kysyttyjä kysymyksiä
Miksi tuen hakeminen voi tuntua hankalalta?
Sairastaessa voimavarat ovat vähissä ja asioiden selvittäminen voi siksikin tuntua ylivoimaiselta. Voi olla myös vaikeaa hahmottaa, mihin Kelan etuuksiin sairausaikana ylipäätään on oikeus ja mitä mistäkin vakuutuksesta korvataan. Ajan kuluessa ja sairauden etenemisestä riippuen etuuslajit saattavat myös muuttua, joihinkin etuuksiin syntyy oikeus ja oikeus toisiin etuuksiin päättyy. Sairausajan toimeentulosta, tuista ja korvauksista säädetään useassa eri laissa, ja nämä muodostavat yhdessä omanlaisensa palapelin.
Miten tukiasiaa kannattaisi lähteä purkamaan?
Kun sairastut, hyvä vaihtoehto on varata Kelan palveluneuvojalle aika tilanteen läpikäymiseksi. Ajan voi varata toimistoon tai puhelinkeskusteluun. Palveluneuvoja ohjaa etuuksien hakemisessa ja tarvittaessa käynnistää selvittelyjä Kelassa.
Mitä todistuksia tarvitaan lääkäristä?
Hoitavalta lääkäriltä kannattaa pyytää mahdollisimman pian B-lääkärinlausunto sairauspäivärahaa ja lääkkeiden erityiskorvausta varten. Lääkäri voi kirjoittaa todistuksen Kelalle myös julkisen kulkuneuvon tai taksin käytön tarpeesta sairaala- tai lääkärikäynneillä. Lääkärin laatimat selvitykset kannattaa toimittaa Kelaan heti.
Kuinka pystyn maksamaan lääkkeet?
Kun ostat korvausjärjestelmään kuuluvaa reseptilääkettä, sen hinta on sinulle Kela-korvauksen vuoksi edullisempi. Tietyn summan keräännyttyä sinun ei tarvitse loppuvuonna maksaa reseptilääkkeistä kuin pientä omavastuuta. Kelasta tulee ilmoitus, kun tämä vuosiomavastuu eli maksukatto tulee täyteen ja hakemus lisäkorvauksiin kannattaa tehdä.
Mitä pitäisi huomioida koulutuksen ja kuntoutuksen suhteen?
Opintotuelta kannattaa siirtyä melko pian sairauspäivärahalle, kun pitkäaikainen sairaus ilmenee. Näin opintotukikuukaudet eivät kulu.
Kuntoutus (esimerkiksi ammatillinen kuntoutus, sopeutumisvalmennuskurssit, kuntoutuskurssit, terapiat ja nuoren kuntoutusraha) tulee ajankohtaiseksi, kun sairaudesta toipuminen on ensin päässyt hyvin alkuun.
Koulutusta voi hakea Kelasta ammatillisena kuntoutuksena, kun on saanut opiskelupaikan. Jos kuntoutus myönnetään, sen ajalta voi saada kuntoutusrahaa ja korvauksia opiskeluun liittyvistä kustannuksista.
Kuntoutusasian keskimääräinen käsittelyaika on 5 viikkoa. Tavoiteajat ovat keskiarvoja, joten osa hakemuksista käsitellään aina jonkin verran tavoiteaikaa nopeammin, osa hitaammin. Ajoittain käsittely voi myös ruuhkaantua esimerkiksi loma-aikoina.
Miksi hakemuksen käsittelyaika tuntuu joskus kohtuuttomalta?
Asiakkaan pitkäaikainen työkyvyttömyys aiheuttaa usein haasteen myös etuuksien käsittelyssä. Kelan pitäisi ajoissa selvittää asiakkaan kokonaistilanne ja tunnistaa mahdollinen kuntoutustarve. Tämä vaatii usein myös yhteydenottoa asiakkaaseen, keskustelua eri vaihtoehdoista ja asiakkaan ohjaamista. Haasteellisimmissa tilanteissa käsittelijä keskustelee myös toisen asiantuntijan kanssa.
Kela on terävöittämässä työkykyasian käsittelyyn liittyviä toimintatapoja. Tämä näkyy muun muassa sairauspäivärahaan ja kuntoutukseen liittyvissä toimihenkilöiden koulutuksissa jo syksyllä 2017. Tavoitteena on lisätä valmiuksia työkykyprosessin hallintaan työkyvyn arvioinnin ja kuntoutustarpeen selvittämisen osalta sekä varmistaa asiakkaan mahdollisen kuntoutusasian eteneminen ja seuranta.
Kysymyksiin vastasivat suunnittelijat Jenni Leväniemi ja Seija Arjoranta Kelan Etuuspalvelujen lakiyksikön työkykyryhmästä.
