Pohjoiskarjalainen Juuka ylitti alkuvuodesta 2018 valtakunnallisen uutiskynnyksen, kun kunnassa oli päätetty käyttää kiky-tunnit työntekijöiden liikuntaan ja sairauspoissaolot olivat vähentyneet selkeästi. Vuosina 2016–2017 sairauspoissaolot vähenivät lähes kolmasosalla ja toivat kunnalle noin 300 000 euron säästöt, kun yhdelle sairauspäivälle lasketaan kuluksi 350 euroa.
Kunnanjohtaja Markus Hirvonen sanoo, että kiky-liikunta oli kuitenkin vain ensimmäinen askel laajemman työhyvinvointiongelman korjaamiseksi.
”Itse asiassa tämän vuoden aikana sairauspoissaolot ovat lähteneet pieneen kasvuun, mutta en ole huolissani, sillä työhyvinvointimittareiden mukaan porukka voi paremmin, ja se on ainoa mittari, jolla on väliä”, Hirvonen sanoo.
”Kun työaikaa vielä pidennettiin ja lomarahoja leikattiin, pettymys oli valtava.”
Vielä muutama vuosi sitten edessä oli vain haasteita. Hirvonen aloitti kunnanjohtajana helmikuussa 2016. Uuden esimiehen ovi kävi taajaan, sillä työntekijät halusivat ”laajana rintamana” avautua työssään kokemastaan pahoinvoinnista. Hirvonen sanoo monien kokeneen, ettei työn tekeminen ollut jouhevaa ja erilaiset prosessit tuntuivat takkuavan. Kun saman vuoden kesänä kilpailukykysopimuksessa päätettiin pidentää työaikaa yhteensä 24 tunnilla vuodessa, tunnelma työpaikalla laski entisestään.
”Porukka oli jo valmiiksi tosi tiukoilla ja palkat ovat matalalla tasolla. Kun työaikaa vielä pidennettiin ja lomarahoja leikattiin, pettymys oli valtava.”
Kiky-tuntien käyttäminen liikuntaan palautti luottamuksen työnantajaan
Uutta kunnanjohtajaa painoi työntekijöiden tyytymättömyys, ja huolta toi myös kunnan budjetti, joka oli pienentynyt valtionosuuksien kaventumisen myötä. Jo valmiiksi raskain mielin työtänsä tekevä henkilökunta piti siis tavalla tai toisella saada työskentelemän tehokkaammin. Hirvonen keksi kääntää kiky-tunnit positiiviseksi asiaksi ja käyttää ne liikuntaan. Kunta järjestäisi ryhmäliikuntatilaisuuksia, ja myös työkaverin kanssa tehdyt hikilenkit laskettaisiin työajaksi.
”Kiky-sopimuksen tavoitteena oli lisätä tehokkuutta, ja sitä me olemme tehneet. Mutta ennen kaikkea porukka rupesi uskomaan meihin työnantajana, ja siten laajempi muutos tuli mahdolliseksi.”
Kiky-liikunta on edelleen tärkeä osa työntekijöiden arkea. Ryhmäliikuntatunnit järjestetään joka toinen viikko. Ohjelmassa on pallo- ja mailapelejä, kuntosaliharjoittelua, lenkkeilyä – mitä kiky-liikkujat keksivätkään toivoa.
Liikuntatunnit ovat lisänneet työntekijöiden ryhmähenkeä. Esimerkiksi palloilulajeille on muodostunut 10–12 hengen vakioporukka.
”Osalla liikunta on jäänyt vähiin lenkkikaverin puuttuessa, mutta toisille kiky-liikunta on tuonut mukanaan isomman elämäntapamuutoksen. Vielä useammalle tämä on tuonut uuden kipinän liikuntaan, ja se on lisännyt harrastamista myös vapaa-ajalla,” kertoo ryhmäliikuntatuntien toinen vetäjä, liikunnanohjaaja Mari Ovaskainen.
Töihin paluu sairauslomalta suunnitellaan ajoissa
Juuassa on tapahtunut kahden vuoden aikana paljon myös liikuntasalien ulkopuolella. Esimiesten vastuuta alaistensa työhyvinvoinnista on lisätty siten, että käytännössä kaikkien muutosten yhteydessä arvioidaan niiden vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin.
”Esimiesten tehtävä on seurata työssä suoriutumista ja tunnistaa, millaisia uhkia ja riskejä työhyvinvoinnille on olemassa. Esimiestaitoja myös hiotaan koulutuksilla”, Hirvonen kertoo.
Kunnassa on otettu käyttöön sairauspoissaolojen hallintamalli. Kun kyse on vakavasta sairaudesta tai ennakoidusta, suuresta leikkauksesta, töihin paluuta tulee Hirvosen mukaan miettiä jo varhaisessa vaiheessa.
”Työkykyä tuetaan niin, ettei sairausloma ole passiivinen prosessi, vaan jo ennen suurempaa leikkausta mietitään, miten työntekijä palaa töihin ja miten hänen paluutaan voidaan tukea.”
Juuri nyt Juuassa on työn alla suururakka, jossa perataan kaikkien kunnan toimintojen prosessit ja etsitään työtehtäviä, jotka voisi jättää tekemättä. Tällöin säästyvän ajan voi käyttää tärkeämpiin tehtäviin ilman, että kuormitus lisääntyy.
”Tarkoituksettoman työn tekeminen vie motivaation kehittää omaa työtä, ja siitä pitää päästä eroon. Olemme painottaneet, ettei kenenkään työpaikka ole uhattuna, vaikka pyrimme etsimään sellaisia tehtäviä, joiden tekeminen ei ole tarpeellista.”
Kysely kertoo työhyvinvoinnista enemmän kuin sairauspoissaolot
Kiky-liikunnan siivittämä muutosprosessi on Hirvosen mielestä edennyt kunnassa hyvin. Sairauspoissaolot vähenivät ensimmäisen vuoden aikana lähes kolmasosan, mutta Hirvosen mukaan kyse voi olla sattumasta. Pienessä kunnassa jo muutaman työntekijän pitkäaikainen sairastaminen ja toisaalta paluu töihin voi heittää tilastoja suuntaan tai toiseen.
Hirvonen itse jättäisi sairauslomatilastojen seuraamisen työhyvinvoinnin mittaamisessa tyystin. Muutosprosessissa hyvinvointia seurattiin ensin kunnan omilla mittareilla. Myöhemmin Juuka on ollut kokeilemassa Kevan uutta työhyvinvointikyselyä, jonka tuloksiin Hirvonen kertoo jatkossa keskityttävän. Hänelle tärkein kyselyn kysymys on ”Suositteletko Juukaa työpaikkana?”.
”Mittarit ovat vaihtuneet matkan varrella, mutta mielestäni edistys on ollut huikeaa kolmen vuoden aikana. Hyvinvointikyselyn tulokset perustuvat täysin jokaisen omaan kokemukseen työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.”
