Terveys 3 min

Etäkuntoutus tuo terapeutin kotiin videoyhteydellä

Kuntoutuja Taina Huurinainen ja toimintaterapeutti Ulla Pesonen ovat 70 kilometrin päässä toisistaan, mutta kuntoutus onnistuu etäyhteydellä. Kokemukset etäkuntoutuksesta ovat olleet myönteisiä.

Kuuntele artikkeli
teksti Tarja Västilä kuvat Risto Takala 12.6.2018

Taina Huurinaisella on pitkä kokemus erilaisista kuntoutusmuodoista. Etäkuntoukseen hän osallistuu kahden kuukauden ajan.

Heinäveteläinen Taina Huurinainen on mukana etäkuntoutuskokeilussa, jonka aikana hän saa fysio- ja toimintaterapiaa videoyhteyden välityksellä.

”Etäkuntoutus on motivoinut. Kotonakin tulee treenattua enemmän, kun nettipäiväkirjaan pitää merkitä harjoitteet eli onko niitä tehty vai ei.”

Taina osallistuu neurologista kuntoutusta tarjoavan Neuronin ja Kelan yhteiseen, aivohalvauksen sairastaneiden AIMO-hankkeeseen. Hän sanoo lähettäneensä hakemuksen osittain uteliaisuuttaan, mutta isoin toive liittyi toimintakyvyn vahvistumiseen.


Apuvälineitä löytyy omasta kodista. Huurinainen harjoittelee päivittäin.

Aivohalvaus johti kuntoutuspolulle

Taina sairastui vuonna 2004. Hän oli yksin kotona ja tunsi olonsa yhtäkkiä epätodelliseksi.

”Soitin puolisolle ja kehotin soittamaan takaisin vartin päästä. En sitten enää saanut kännykkää käteeni. Peilistä näin, että vasen puoli kasvoistani oli halvaantunut.”

Kun vaimo ei vastannut lankapuhelimeenkaan, kymmenien kilometrien päässä ollut mies otti yhteyttä naapuriin. Tämä löysi keittiön lattialle tuupertuneen Huurinaisen. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa todettiin laajahko verenvuoto aivoissa. Kuntoutus aloitettiin ja sitä jatkettiin Joensuussa kuntoutusosastolla.

Jotta kuntoutujan kävelyvarmuus saataisiin paremmaksi, askelia tarvitaan.

”Kuntouduin hyvin ja kotiuduin, kun pääsin kepin kanssa jääkaapille ja vessaan. Lisäksi kävin vuosia fysioterapiassa Heinävedellä ja toimintaterapiassa Varkaudessa. Kun korotettu hoitotuki loppui, kuntoutus siirtyi terveyskeskukseen. Kerrat vähenivät ja kunto alkoi rapistua.”

Tainalla on kokemusta yksityisestä fysioterapiasta, neurologisten kuntoutujien kuntosaliryhmästä terveyskeskuksessa ja laitosjaksoista Neuronissa. Tarve toimintakykyä vahvistavaan ja ylläpitävään kuntoutukseen jatkuu edelleen.

Kotonakin voi harjoitella

Tainan etäkuntoutuskokeilu alkoi muutamalla lähikuntoutuspäivällä, joiden jälkeen Neuronin toimintaterapeutti Ulla Pesonen ja fysioterapeutti Virpi Muhonen ovat olleet etäyhteydessä Tainaan viikoittain kahden kuukauden ajan.

Tainan toimintaterapeutin Ullan mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä. Etä- ja lähikuntoutuksen erona on se, ettei etäterapeutti ole fyysisesti läsnä. Siksi kotona tehtävien harjoitusten on oltava turvallisia.

”Kun kuntoutus viedään kuntoutujan omaan ympäristöön, kotikin tulee tutuksi. Pystyn ehdottamaan arkea helpottavia muutoksia.”

”Kun kuntoutus viedään kuntoutujan omaan ympäristöön, kotikin tulee tutuksi. Pystyn ehdottamaan arkea helpottavia muutoksia. Harjoitteluvälineitäkin löytyy läheltä: esimerkiksi tuntoharjoituksia voi tehdä eri kankaiden avulla.”

Terapeuttiin saa yhteyden verkossa muulloinkin kuin sovittuina aikoina. Verkkopalvelussa kuntoutujat voivat myös keskustella keskenään.

Neuronin fysioterapeutti Virpi Muhonen ohjaa Taina Huurinaista videoyhteyden välityksellä.

Kuntoutus heijastuu elämänlaatuun

Terapeuttien yhteydenpito kannustaa kuntoutujia harjoittelemaan omaehtoisesti. Harjoitteet siirtyvät arkeen ja kuntoutuja edistyy. Etuna on sekin, että liikuntarajoitteinen tai syrjäseudulla asuva pääsee palvelun piiriin. Ullan mukaan etäkuntoutus lisää tulevaisuudessa mahdollisuuksia saada apua.

”Tyytyväisten ihmisten ainoa toive on ollut, että etäjakso kestäisi pidempään. Itse olen saanut avoimin mielin miettiä työtäni uudesta näkökulmasta.”

Taina toteaa, että kuntoutus auttaa aina eteenpäin ja vaikuttaa elämänlaatuun.

”Jos jatkossa tulisi tilaisuus, lähtisin uudelleen mukaan.”

Kelan etäkuntoutuspalvelut kehittyvät

  • Etäkuntoutus on mahdollista esimerkiksi vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutetussa puhe- ja psykoterapiassa sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa. Myös fysio- ja toimintaterapiaa voidaan toteuttaa tarpeen mukaan etänä, kuten kuntoutuspsykoterapiaakin, johon kuuluu ensin kaksi lähitapaamista.
  • Etä- ja lähikuntoutukseen haetaan samalla tavalla, ja niissä on samat tavoitteet.
  • Palveluntuottajan kanssa voi itse sopia toteuttamistavan. Etäkuntoutusta varten kuntoutuja tarvitsee digilaitteen ja riittävät tekniset valmiudet.
  • Ohjattujen ja itsenäisten harjoitusten lisäksi etäkuntoutukseen voi liittyä terapeutin tapaaminen ja laitosjaksoja.
  • Kelan tavoitteena on lisätä etäkuntoutusta, jotta kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada palvelua eri puolilla Suomea.
  • Etäkuntoutus-hankkeessa kokeiltuja malleja hyödynnetään, kun etäkuntoutusta jalkautetaan vakiintuneeksi osaksi Kelan järjestämää kuntoutusta.
    Asiantuntijana hankepäällikkö Jarkko Honkonen, Kelan kuntoutusryhmä

Lue lisää Kelan verkkosivuilta

Kuntoutusvaihtoehdot