”Yhteiskunta jätti meidät oman onnemme nojaan”
Katri Pentin, 44, uusperheessä aamu on sujunut tavalliseen tapaan. Salamasuoriutujana tunnettu puoliso oli jo lähtenyt opintoihinsa, kun perheen lapset vasta heräilivät kouluun. Katri on huikkaillut kullekin heipat ja jäänyt odottelemaan talon tyhjenemistä.
”Kun koko poppoo on poissa, keitän teetä ja kuuntelen hiljaisuutta. Arvostan hitaita aamuja ja valmistan itselleni aamupalaa. Teen smoothien ja saatan paistaa munakkaan.”
Aina Katrin päivä ei ole valjennut yhtä seesteisenä. On ollut aikoja, joina hän on koettanut pelkästään selviytyä, sillä Katrin uusperhevuosiin on mahtunut myös raju työuupumus ja ylitsepääsemättömältä tuntuvia taloudellisia huolia.
”Vaikka uusperheessämme on yhä rahavaikeuksia, itse asiassa aika isojakin, tilanteeseen on jo tietyllä tapaa tottunut. Elämässämme on toiveikkuutta ja valoa”, hän sanoo.
Rahaa tuskin ruokaan
Katrin ja hänen miehensä tarina alkaa yhdeksän vuoden takaa. Pari tapasi, rakastui ja päätti yhdistää perheensä melko nopean tutustumisen jälkeen.
”Uusperheeseemme liittyivät minä ja tuolloin viisivuotias tyttäreni, mieheni sekä tämän kolmevuotias tytär ja 7- sekä 9-vuotiaat pojat. Puolisoni lapset ovat alusta saakka asuneet puolet ajasta meillä ja puolet äitinsä luona.”
Katrin ja hänen miehensä ongelmaksi muodostui elintason äkillinen ja yllättävä lasku. Yhteenmuuton seurauksena Katri menetti asumistukensa sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen.
Mies puolestaan maksoi elatusmaksuja entiselle puolisolleen. Lapsilisätkin menivät lasten äidille.
”Menimme yksiin vaaleanpunaiset silmälasit päässä, emmekä ymmärtäneet, että yhteiskunta vetää meiltä maton alta.”
Uusperheen rahatilanne kehittyi nopeasti katastrofaaliseksi. ”Emme olleet oikeutettuja asumistukeen emmekä toimeentulotukeen. Pian olimme siinä jamassa, että meillä ei ollut kunnolla varaa edes ruokaan. Uusista vaatteista emme voineet haaveillakaan. Piti vain koettaa pärjätä.”
Oman onnensa nojassa
Katri ja puoliso tukeutuivat vaikeassa tilanteessa toisiinsa.
”Olimme kovin rakastuneita, ja yhteenmuuttomme oli huolellisen suunnittelun tulosta. Puhuimme paljon, vedimme yhtä köyttä. Emme kumpikaan olleet myöskään mitään shoppailijoita – asenteemme auttoi, kun kaikesta piti säästää.”
Katri oli yhteenmuuton aikaan työttömänä, mutta pääsi pian osa-aikatyöhön, mikä toi jonkin verran helpotusta perheen raha-asioihin.
”Miehelleni koitunut elatusvastuu oli kuitenkin kova, vaikka puolet ajasta hän elätti kotonamme paitsi omia lapsiaan, myös minun tytärtäni. Tyttäreni isä ei ole koskaan ollut läsnä elämässämme, joten siltäkään suunnalta apua ei ollut saatavissa.”
Mies selitti uusperheen tilanteen entiselle puolisolleen. Tämä ymmärsi.
“Pääsimme sopuun siitä, että elatusmaksuja ei enää maksettaisi. Olemme lasten äidille tästä kiitollisia ja meillä on muutenkin asialliset ja hyvät välit.”
Kelaan päin Katri ja puoliso eivät valittaneet. Katri arvelee, että se ei olisi muuttanut mitään.
”Olen kuitenkin yhä äärettömän pettynyt siihen, että yhteiskunta jätti meidät oman onnemme nojaan. Uusperheiden etävanhemmat ovat yhteiskunnassa väliinputoajan asemassa ja kärsijöinä ovat nimenomaan lapset. Meillä rahanpuute kohdistui suoraan päivittäisiin, jopa aivan välttämättömimpiin tarpeisiin.”
Ajatus yhteenmuutosta syntyi keskinäisestä rakkaudesta.
Pentin uusperheen tulot romahtivat, kun kaksi perhettä yhdistyi.
Katri suosittelee ottamaan selvää tukien muutoksista ennen uusperheen yhteenmuuttoa.
Työttömyyttä, uupumusta ja tahtoa selvitä
Välissä oli parempiakin aikoja. Elämä helpottui, kun pariskunnan työtilanne parani. Katri ja puoliso ostivat oman kodin ja tekivät yhden lomamatkankin koko perheen kanssa.
Sitten tapahtui käänne huonompaan. Katri uupui ja irtisanoutui työstään.
”Kuvittelin, että toivuttuani voisin vain hakea uutta työtä, mutta todellisuudessa en ollut työkuntoinen puoleentoista vuoteen.”
Ansiosidonnaiselta hän putosi peruspäivärahalle, ja sen jälkeen miehen työpaikan YT-leikkuri osui hänen kohdalleen.
”Yhtäkkiä kotona oli kaksi aikuista. Toki siinä oli hyvätkin puolensa, sillä kohtasimme toisemme viimein oikein kunnolla. Arkemme oli pyörinyt alusta saakka lasten ja töiden ehdoilla, mutta nyt meillä oli aikaa myös toisillemme.”
Katri sanoo kuitenkin kipuilleensa paljon.
”Kävin läpi koko tätä uusperhekuviota. Elämäntapamme ei ollut minulle mikään toiveiden täyttymys, sillä en ollut haaveillut suurperheestä, enkä ollut luonnostaan perinteinen äitihahmo.”
Katrin puoliso tuki häntä.
”En jäänyt tuntemuksissani yksin. Mieheni kuunteli ja oli läsnä. Se vahvisti meitä ja välillämme vallinnutta yhteyttä. Toisaalta oli meillä vääntöäkin, ja kävimme selvittämässä asioitamme pariterapiassa. Teimme aktiivisesti töitä suhteemme eteen”, Katri sanoo.
Lapset eriarvoisessa asemassa
Kotiin pariskunta ei aikonut jäädä.
”Mieheni alkoi opiskella uutta ammattia ja minä perustin yrityksen. Yrittäjyyden ohella aloin opiskella työnohjaajaksi. Olemme opintojemme takia taloudellisesti tällä hetkellä melko samanlaisessa tilanteessa kuin silloin, kun muutimme yhteen. Rahat ovat toisin sanoen todella tiukilla.”
Niukkuuden ajat koskettavat myös perheen nuorisoa – etenkin Katrin teini-ikäistä tytärtä.
”Hän on joutunut sen tosiasian eteen, että uusperheessä lapset voivat olla hyvin eriarvoisessa asemassa. Kun mieheni lapset meille tullessaan kertovat käyneensä äitinsä kanssa elokuvissa ja ulkona syömässä, sydäntäni vääntää. Tyttärelleni sellainen ei ole mahdollista.”
Katrin tytär innostui viime talvena laskettelusta ja toivoisi kovasti voivansa alkaa harrastaa sitä aktiivisesti. Katri on sanonut, että hän voi kustantaa lapselleen ehkä yhden laskettelukerran, mutta enempään hänellä ei ole varaa.
”Tyttäreni on fiksu ja hän ymmärtää, että paljosta on tingittävä. Nyt hän säästää syntymäpäivänään sukulaisilta saamansa rahat ja koettaa löytää esimerkiksi lastenhoitokeikkoja, jotta pääsisi kavereidensa kanssa rinteeseen. Mutta on surullista, että hän on lähes koko ikänsä joutunut jäämään niin paljosta vaille. Olisi ollut ihana tarjota lapselle joskus jotakin ekstraa.”
Henkistä tukea vertaisten parista
Mikä on ollut se suurin voima, mikä on kantanut Katria vaikeuksien keskellä?
”Rakkaus, ehdottomasti. Ja puhuminen. Vuorovaikutus on ollut avainroolissa, ilman sitä meidän olisi ollut todella raskasta pyörittää tätä uusperhettä.”
Mutta jos Katri saisi menneestä jotakin muuttaa, niin varmaankin aivan ne alkuajat.
”Olisi pitänyt tarkemmin selvittää, mitä muutoksia yhteenmuutto aiheuttaa rahatilanteeseen ja miten esimerkiksi Kelan tuet muuttuvat. Ettemme olisi vain rynnänneet suin päin yksiin ja luottaneet siihen, että kyllä ne asiat jotenkin hoituvat. Shokki oli näin jälkikäteen ajateltuna aivan liian iso.”
Tätä hän painottaa myös niille, jotka parhaillaan suunnittelevat perheidensä yhdistämistä.
”Arki voi vyöryä päälle ihan toisella tapaa kuin mitä oli luullut. Elatusvastuut kannattaa selvittää etukäteen, ja yhdessä on syytä miettiä, kuka oikeasti maksaa mitäkin.”
Katri vinkkaa tuoreita uusperheellisiä kääntymään Suomen uusperheiden liiton eli Suplin puoleen.
”Itse löysin Suplin vasta pari vuotta sitten, mutta tätä nykyä olen sen vertaisohjaajia – vedän omalla seudullamme Kotkassa bonusäitipiiriä.”
Katri sanoo saaneensa Suplin koulutuksista ja vertaisryhmätapaamisista valtavan paljon apua – etenkin henkistä.
”Vain toinen uusperheellinen voi ymmärtää sen tunnekuorman, minkä uusperhe tuo tullessaan. Olisin varmaankin säästynyt paljolta, jos olisin hakeutunut vertaisten pariin jo yhdeksän vuotta sitten. Olisin kenties tajunnut, että ai, muutkin ovat kokeneet tämän saman.”
Perhetilanteen muutos voi vaikuttaa yleiseen asumistukeen
- Pienituloinen lapsiperhe voi saada Kelasta yleistä asumistukea asumismenojen maksamiseen.
- Asumistuki myönnetään ruokakunnalle yhteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnossa vakituisesti asuvien aikuisten tulot ja omaisuus vaikuttavat tuen määrään.
- Elämäntilanteen muutos, kuten ero, naimisiinmeno tai yhteen muutto kumppanin kanssa voi vaikuttaa asumistukeen. Asumistuen määrä täytyy näissä tilanteissa tarkistaa. Tarkistusta voi hakea OmaKelassa.
- Jos muutatte kumppanisi kanssa yhteen, kuulutte silloin samaan talouteen ja ruokakuntaan. Koska molempien puolisoiden tulot ja omaisuus vaikuttavat tuen määrään, asumistuki voi uusperheessä pienentyä tai lakata kokonaan. Jos ruokakunnan bruttotulot ovat suuremmat kuin kuntakohtainen tuloraja, tukea ei voi saada lainkaan.
- Jos lapsi asuu vuoroviikoin vanhempien luona, hän kuuluu sen vanhemman ruokakuntaan, jonka luona hänen vakinainen osoitteensa on. Lapsi voi kuulua vain yhteen ruokakuntaan kerrallaan. Lapsen tulot eivät vaikuta asumistukeen.
- Asumistuen määrään eivät vaikuta tietyt Kelan tuet, kuten esimerkiksi toimeentulotuki, lapsilisä, lapsen elatusapu ja elatustuki.